Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi: ET ja filosofia

Esitys aiheesta: "Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi: ET ja filosofia"— Esityksen transkriptio:

1 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi: ET ja filosofia
Eero Salmenkivi Kasvatustieteellinen tdk

2 Sisällys (Ausubelin (1960) ennakkojäsentäjä)
Johdattelua Didaktiikka ja tavoitteet Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi -kurssi osana opettajan pedagogisia opintoja, kurssin tavoitteet ydinsisältö toteutus ja työtavat kirjallisuus suoritus arviointi

3 Johdattelua Metafysiikan alussa (1, 980b22-25) Aristoteles määrittelee, että sellaisia eläimiä voidaan opettaa, joilla on muistin lisäksi kuuloaisti (esim. mehiläisiä ei voi). Vaikuttaa siltä, että tässä ajatellaan muistitiedon siirtämistä puheen avulla. Olkoon tämä A:n näkemys tai ei, se ei pidä paikkaansa. Oppiminen ja opettaminen voi olla hyvin monimuotoista. Olennaista opettamisessa on, että se tähtää johonkin tiettyyn oppimiseen (vaikka voi olla mukana aiheuttamassa muunlaistakin oppimista). Opetuksen tavoitteellisuuden pitää näkyä opetuksessa → aina ensiksi pitää kysyä, mitkä ovat kunkin opetuksen tavoitteet.

4

5 Tavoitteellisuus et:ssä ja filosofiassa
Edellä kuvatussa Tylerin (1949) mallissa on teoreettisella tasolla kiinnostavia ongelmia, joita käsitellään kevään ainedidaktiikassa. Käytännössä on selvää, että: Reaaliaineiden opetuksessa opettajan esityksen (kalvosulkeiset) ja oppikirjan informaation mielenpainamisella on (ollut) vahva ote. ET:n ja filosofian didaktiikan kannalta tuosta on päästävä eroon, jotta voidaan opettaa niitä taitoja, joita näissä oppiaineissa on tarkoitus oppia.

6 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi, 10 op, (PED0032)

7 Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija
tuntee ja ymmärtää ainedidaktiikan opetusta, opiskelua ja oppimista tutkivana ja kehittävänä tieteenalana sekä opetettavien aineidensa ainedidaktisen tutkimuksen ajankohtaisia teemoja didaktiikka omana kasvatustieteen osatieteenalana, jonka osatieteenala on ainedidaktiikka (vrt. filosofia/etiikka/metaetiikka) Ainedidaktiikka on oppiaineen ja didaktiikan risteyksessä. ET ja fil. ainedidaktiikan yhteinen nimittäjä on filosofiaa lapsille -ajattelu ja -liike.

8 Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija
ymmärtää oppiaineensa luonteen yleissivistävässä koulutuksessa ja hallitsee siihen soveltuvia opetus- ja työmuotoja ja osaa perustella niiden käyttöä eri tilanteissa osaa soveltaa ainedidaktista tietoa opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin kurssin päätavoitteet (?)

9 Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija
ymmärtää opetussuunnitelma-ajattelua, tuntee perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden arvoperustan ja on saanut valmiuksia osallistua koulun opetussuunnitelman laatimiseen Edellisen dian tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että ymmärtää, että nykyaikainen opetus on OPS:n ohjaamaa luovaa, pedagogista toimintaa. Opettaja on kaksinaisroolissa: Pedagogi, jolle olennaista on opetettaviensa/kasvatettaviensa paras Virkamies, joka noudattaa valtiovallan demokraattisia päätöksiä siitä, mitä pitää opettaa OPS-ajatteluun palataan syvemmin keväällä

10 Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija
osaa toimia luontevasti erilaisissa oppiaineen opetukseen liittyvässä vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa omaa valmiudet soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa ja opiskelussa Tärkeitä nykyopettajan taitoja. Viimeisen sanan osalta huom. M. Uljensin (1997) keskeinen kouludidaktinen pointti siitä, miten opiskelu on opetusta ja oppimista välittävä prosessi. Käsitteiden suhteet ovat erittäin kiinnostavat.

11 Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija
tuntee arvioinnin erilaiset tehtävät ja tavoitteet sekä palautteen ja arvioinnin merkityksen oman aineen opetuksen ja kouluyhteisön kehittämiselle tuntee erilaisia oppimisen arvioinnin ja opiskelun aikaisen palautteen antamisen menetelmiä sekä tuntee tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia arvioinnissa Arvioinnin olennaisia merkityksiä tässä vaiheessa ovat: Olennainen osa opetustyötä on opiskelun ja oppimisen jatkuva suuntaaminen palautteen avulla; ohjaaminen ns. formatiivisella arvioinnilla. Suunnitellessa on tärkeä pitää mielessä, että pitää arvioida – ja arvioida tavoitteiden saavuttamista → pitää olla tavoitteita (muuta kuin että oppilas muistaa sen mitä ope sanoo tai kirjassa lukee → muuten voidaan arvioida vaan mitä muistaa). Arviointiin palataan keväällä.

12 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi; tavoitteiden karvalakkikoonti
Kurssi kattaa syksyn ainedidaktiikan opinnot ennen perusharjoittelua → sen on tarkoitus antaa valmiudet harjoittelutuntien pitoon ja silloittaa tie aineen akateemisista opinnoista ja kasvatustieteen teoriasta 2. periodin käytännön opetukseen. Opettaja ei ole koskaan valmis ja muodolliseenkin kelpoisuuteen tarvitaan myös maisterivaiheen opinnot → kyse on ensimmäisestä askeleesta ja selviämispaketista.

13 Kurssin rakenne Kurssi suoritetaan yleensä kahdessa aineessa 5 op kukin. Se jakautuu lisäksi luentoihin ja ryhmiin, joista ei (enää) tule erillistä merkintää. AIKATAULU Aikataulu on koottu oheiseen excel-tiedostoon (huom. luennoilla ja ryhmillä omat välilehdet). Info-tilaisuuden perusteella oihjelma on laadittu niin, että et ei mene päällekkäin uskonnon kanssa (yhteisiä tilaisuuksia lukuun ottamatta) ja filosofia menee vain uskonnon ryhmän 1 kanssa päällekkäin.

14 Suorituksen peruslinjat
Suoritus opiskelijalle, joka tekee ET tai filosofia 5 op. Luento-opetus sekä siihen liittyvä kirjallisuus suorite-taan tentillä to ,  ; Aurora, aud 230. Kirjallisuus täsmenee: filosofia ja ET osin eri osin sama kirjallisuus. Artikkeleihin ym. liittyvät tehtävät (ryhmät ja luennot), erityisesti ns. FILA-seminaari. Ryhmäopetuksessa aktiivinen läsnäolo (> 90 %) opetustuokion suunnittelu ja toteutus kurssisuunnitelman luonnostelu (2 – 4 hengen ryhmissä) muut (pienet) tehtävät

15 Läsnäolo Ryhmäopetuksessa opitaan opettajan työssä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja tehdään yhteisiä töitä Ryhmäopetuksessa on läsnäolopakko läsnäoloa vaaditaan pois voi olla vain pätevästä syystä tällöinkin yli 10 % poissaolojen määrä vaatii korvaavia tehtäviä ja vaikuttaa arvosanaan korvaavasta suorituksesta sovitaan erikseen ETn ja filosofian didaktiikassa olennainen ero opetuksessa ei ole luentojen ja ryhmäopetuksen välissä vaan eri didaktiikkoja opiskelevien erilaisten kurssi sisältöjen välillä.

16 Läsnäolo (jatkuu) ETn ja filosofian didaktiikassa ei pienen ryhmäkoon vuoksi opetuksessa ole olennainen eroa luentojen ja ryhmäopetuksen välissä. Luennoilla ei kuitenkaan ole läsnäolopakkoa. Sen sijaan luennoilla (ja infoissa) on periaattellinen velvollisuus itsenöäisesti selvittää kaikki käsitellyt asiat. Tämä ei tietenkään ole täysin mahdollista, vaikka sitä tuetaan Moodlella ja avoimen verkon blogisivulla. Kuudennesta lähtien luentoläsnäoloilla voi korvata ryhmäpoissaoloja. Toisesta ylimääräisestä ryhmäst lähtien saman voi tehdä ryhmillä, jotka eivät ole merkitty itselle.

17 Suoritus, 10 op (= Fi + ET) Ryhmäopetus, siihen liittyvä kirjallisuuden sekä oheiskirjallisuus suoritetaan aktiivisella osallistumisella + opetus- , suunnittelu- ja muilla suullisilla ja kirjallisilal tehtävillä. Erityisesti ns. FILA-seminaarit HUOM: lisäksi (1. aineessa) yleisdidaktiikka sekä (harjoitteluun kuululvat) kouluun tutustumiseen osallistuminen ja essee reflektio

18 FILA-tehtävä 2 Lisäkirjallisuutena yksi seuraavista:
Hans-Ludwig Freese, Lapset ovat filosofeja (suom. Eira Wiegand, MLL, 1992). Gareth Matthews, Filosofisia keskusteluja lasten kanssa (suom. Antti Mattila, WSOY, 2003). Maughn Gregory, Filosofiaa lapsille & nuorille. (suom. Jarkko S. Tuusvuori, n&n, 2009.) (Lipmanilainen) Muut lisäsuoritukset täsmennetään.

19 OSTA: Kurssin arviointi
Ryhmätyöskentelyssä arvioidaan läsnäoloa, aktiivisuutta ja suoritettuja tehtäviä oheisen ohjeen (taulukko 2 dian päästä) pohjalta asteikolla 0 – 5. Luentojen ja kirjallisuuden suoritus tentillä (tai esseillä) arvioidaan asteikolla 0 – 5 (kriteerit ks. seuraava dia). Kurssista kootaan kokonaisarvosana hallinnollisesti. ET ja filosofian ainedidaktiikassa ryhmien ja luentojen osuus on kumankin n 50 %. Opettajan pedagogisten opintojen kokonaisarvosana kootaan opintopistein painotetusta keskiarvosta.

20 Kurssin arviointi, jatkoa
Arvioinnin osina arvostelu ja jatkuva suullinen palaute Esseet ja tentit arvostellaan asteikolla 0 – 5. Kriteereinä ovat osoitettu lukeneisuus, teoreettinen oivaltavuus, näkökulmien monipuolisuus, luento- ja ryhmäosuudessa käsitellyn aineiston hyödyntäminen ja argumentoinnin johdonmukaisuus. On tärkeää, keskustella aiemman tutkimustiedon ja kirjallisuuden kanssa, ei ainoastaan omien ennakko-oletusten kanssa. Huom: näitä arviointikriteerejä käsitellään tarkemmin kevään ainedidaktiikan opetuksessa.

21 (Ryhmä)opiskelun arvioinnin yleisiä kriteerejä ainedidaktiikan opetuksessa.
Raportti (esim. kouluun tutustuminen) Työskentelyn täsmällisyys ja osallistumisaktiivisuus Ryhmätyön prosessi Esitys (simulaatio/ demonstraatio/ opetustuokio) 5 erinomainen Havaintoja, aineistoa ja omia kokemuksia on hyödynnetty monipuolisesti. Asioita tarkastellaan systemaattisesti, johdonmukaisesti ja monista näkökulmista. Tehtävään/kys:een annetaan hyvin perusteltu vastaus. Opiskelija saapuu paikalle täsmällisesti ja palauttaa kotitehtävät ajoissa. Opiskelija osallistuu opetustilanteeseen aktiivisesti ja oma-aloitteisesti ylläpitäen ja edistäen vuorovaikutusta. Opiskelija on ollut rakentavalla tavalla aktiivinen ja edistänyt tehtävän tekoa ja tavoitteiden saavuttamista. Esitys on selkeä, sisäistynyt ja monipuolisesti havainnollistettu kokonaisuus, jossa esiintymisvastuu jakaantuu tasaisesti. Opetustavan soveltaminen taustoineen välittyy oivaltavasti ja selkeästi. 4 kiitettävä 3 hyvä Havaintoja, aineistoa ja omia kokemuksia on hyödynnetty jonkin verran. Asioita tarkastellaan ja johdonmukaisesti useista näkökulmista. Tehtävään/kysymykseen annetaan perusteltu vastaus. Opiskelija osallistuu opetukseen ja palauttaa kotitehtävänsä yl. ajoissa. Opiskelijan aktiivisuus ja oma-aloitteisuus vaihtelevat, osallistuu keskusteluun. Opiskelijan toiminta ryhmässä on ollut tavoitteista. Esitys on johdonmukainen ja harkittu sisällöltään ja tekniikoiltaan. Siitä saa selkeän kuvan opetustavasta. 2 tyydyttävä 1 välttävä Havaintoja, aineistoa tai omia kokemuksia ei ole hyödynnetty. Näkökulma on kapea ja/tai epäjohdonmukainen. Tehtävään/kysymykseen ei anneta vastausta. Opiskelija on toistuvasti poissa ja poissaolojen korvaamisessa on ongelmia. Kotitehtävien palautus viivästyy usein, tai joskus ne jäävät tekemättä. Opiskelija on vaikeuttanut ryhmän työskentelyä ja vuorovaikutusta tehtävän teossa. Esitys on epätasapainoinen sisällön, esiintymisvastuun tai tekniikkojen kannalta. Opetustavasta välittyy epäselvä tai yksipuolinen kuva. 0 hylätty

22 Lisähuomautuksia (Yleis)Didaktiikasta (2 op) tulee erillinen arvosana (osaksi kevään OTT-kurssia). Kouluun tutustuminen (1 op) arvostellaan asteikolla hyväksytty – hylätty. Kouluun tutustumisen ohjeistus, palaute ja essee käsitellään tällä kurssilla ja niiden suoritus saattaa vaikuttaa ryhmätyöskentelyn arvosanaan.