Virvatuli-mallin mukainen johtamisen arviointi Kuopion konservatoriossa Virvatuli-koulutusseminaari 13.9.2013 Anna-Elina Lavaste, rehtori Kuopion konservatorio

KUOPION KONSERVATORION JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry:n hallitus Johtokunta Opettajaneuvosto Johtoryhmä rehtori, hallintopäällikkö, apulaisrehtori Ammatillinen koulutus (apulaisrehtori, rytmimusiikin linjanjohtaja ) Laajennettu johtoryhmä 19 Johtoryhmä 3 Ainekollegioiden puheenjohtajat 6 Rytmimusiikin linjanjohtaja Musiikkileikkikoulun johtajat 2 Tanssikoulun johtaja 1 Sivutoimipisteiden johtajat 5 Tuottaja-tiedottaja Alueellinen toiminta, 5 toimipistettä Konsertti- ja esiintymistoiminta Ainekollegiot (6) piano, jouset, puhaltimet, muut soittimet, rymimusiikki, musiikin perusteet Tanssikoulu Musiikkileikkikoulu

Arvioinnin toteutus Itsearviointi toteutettiin Virvatuli-mallin mukaisesti talvella 2013 Arvioinnissa mukana koko laajennettu johtoryhmä (18 henkilöä), joista jokainen arvioi omaa osaamistaan Arviointiryhmän huomio: kaikki arviointikohdat eivät sovellu kaikille laaj. jory:n jäsenille Kyselyn muokkaus: lisättiin EOS (en osaa sanoa) ja merkinnät JR (johtoryhmä) ja LJR (laajennettu johtoryhmä)

Kyselyyn vastasi 10 henkilöä, johtoryhmä 3 + 7 muuta Vastausprosentti näkökulmasta riippuen 52,3 – 100 % Kaikkien vastausten niputtaminen yhteen tuotti oudon arviointituloksen – oppilaitoksen johtamisosaaminen näytti monessa osiossa heikolta Lopullisessa analyysissä aineisto jaettiin kahtia, JR ja LJR, jolloin saatiin todenmukaisempi kuva osaamisesta

Arviointikyselyn arviointi Kaikki arviointikohdat sopivat vain pedagogisesti koulutetuille ”ammattijohtajille” (rehtori ja apulaisrehtori) Hallintopäällikölle ei sovi kohta C (taiteellis-pedagoginen johtaminen) Vastuuopettajille (LJR:N muut jäsenet) sopivat osittain kohdat C, E ja F ja H Kyselyä olisi pitänyt muokata enemmän LJR:n jäsenten erilaisten tehtävien ja vastuiden mukaan

Näkökulmia johtamisen arviointiin Jokaisella oppilaitoksella on oma johtamismallinsa Tästä johtuen johtamisen arviointikyselyn yleispätevyys ei ole samaa luokkaa kuin muiden kyselyjen Johtamisen arviointityökalua täytyy voimakkaasti muokata oppilaitoksen johtamismallin mukaiseksi Vertaisarviointi toteutettiin 3 musiikkioppilaitoksen johdon yhteisenä tapaamisena – kyselyjä ei käsitelty, mutta johtamisjärjestelmien vertailu ja muu keskustelu oli erittäin antoisaa. Suosittelen!

Johtamisen arviointikyselyyn liittyviä huomioita ja korjausehdotuksia Arviointikohta A: Asiat sisältyvät pedagogiseen johtamiseen B: Otsikointi mieluummin Strateginen johtaminen, useita kaksijakoisia kysymyksiä (”havaitseminen ja ratkaiseminen”), joihin vaikea vastata, Arviointikohdat C, D ja F menevät osittain päällekkäin, selkeämpi jäsennys C: Taiteellinen ja pedagoginen johtaminen pitäisi erottaa, pedagoginen kehittämisen näkökulma puuttuu E: Kriteerit yhteismitattomia, fokus selkeämmin johtamisosaamisen arvioinnissa ja kehittämisessä F: Liikaa kysymyksiä, osa kuuluisi kohtiin C ja D

G: Talousjohtamisen arviointikohta niukka, pitäisi kysyä myös talouden lainalaisuuksien ymmärtämistä (tulojen muodostuminen, kustannusrakenne, oman toiminnan vaikutus kustannuksiin jne.)

Ehdotus kyselyn rakenteeksi A. Pedagoginen johtaminen (sis. nyk. A, C, osittain F) B. Taiteellinen johtaminen (fokuksessa oppilaitoksen konsertti-, esiintymis- ja näyttelytoiminnan linjaaminen ja ohjaaminen ym. taiteelliseen toimintaan liittyvät tehtävät) C. Strateginen johtaminen D. Henkilöstöjohtaminen (sis. osittain nyk. kohdan F) E. Talousjohtaminen F. Muu osaaminen G. Oman osaamisen arviointi ja kehittäminen

Johtamisen arvioinnin tulos Arviointikysely ei onnistunut kovin hyvin, arviointityökalu ei ollut täysin toimiva Oppilaitoksessa on tehty v:sta 2005 säännöllisesti henkilöstökysely, jossa henkilökunta on arvioinut myös johtamista, sen nojalla on tehty johtamisen kehittämistyötä Virvatuli-arviointi kannatti silti tehdä, koska siinä näkökulma oli toinen ja esille tuli selviä kehittämiskohteita oppilaitoksen johtamisjärjestelmässä Vertaisarviointi antoi vielä lisää tärkeää tietoa ja uusia näkökulmia Arviointi käynnisti oppilaitoksen organisaation ja johtamisjärjestelmän kehittämisen, johon liittyy mm. sisäistä koulutusta hallinnosta ja johtamisesta Loppupäätelmä: tärkeintä on, että arviointia ylipäätään tehdään, ei prosessin mallikkuus!