Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vihreän liiton kesäpäivät 2006 Panu Laturi
Advertisements

Kelan palvelu Suomen monikulttuurisimmassa lähiössä Varissuolla
Maahanmuuttajataustaiset nuoret ja koulutus
Kypsyysnäyte Kypsyysnäyte on oppimiskokemus ja työnäyte sekä väline opinnäytetyön esilletuontiin.
PALAPELIN PALAT PAIKOILLEEN
Helppoa ja ymmärrettävää suomea
Suomen kielen syötöksen ja käytön kartoitus
2. Terveyteen vaikuttavat tekijät
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Selkeän kirjoittamisen huoneentaulu
Yhteistyössä Tietohallinto liikunnassa ja urheilussa
ESITYKSEN RAKENTAMINEN JA HAVAINNOLLISTAMINEN
Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa
Kielitestaus ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa
Verkonkäytön ongelmat
Vanhuspalvelulaki käytännön työssä
1. kysymys  Ikäjakauma vuotta  Teemahaastatteluun vastanneista on:  Miehiä 60%, naisia 40%  Työssäkäyviä 55%, opiskelijoita 45%  Tampereella.
Selkokeskus 2014 Selkokielen strategia 2014–2018 Meneekö viestisi perille -seminaari Leealaura Leskelä Selkokeskus / Kehitysvammaliitto.
Valtakunnallinen kielikoe
KYT/ph-p 2006 Erityisryhmien asuminen Jyväskylän kaupungin alueella Seminaari Nikolainsali Asumisneuvojatoiminnan näkökulma.
"Maahanmuuttaja-opiskelijoiden oppimisvaikeuksien tunnistaminen" Turku
Listening comprehension
Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön
Tieteellisen tekstin kirjoittamisvaiheet
kielten keskus Virkakieli ymmärrettäväksi - virkakielityöryhmän esitykset Meneekö viestisi perille? -seminaari Ulla Tiililä Kotimaisten.
Lukemaan oppii vain lukemalla
Referointi ja referaatti
Miten kirjoitan verkkoon? Vammaispalvelujen käsikirja sosiaaliportti.fi Hanna Heikkonen.
KULTTUURIT KOHTAAVAT Hannele Juntunen Kristiina Kukkonen
Käytännön kieleen ja työelämään tutustuminen Sosiaali- ja terveysalalle valmistava koulutus nuorille maahanmuuttajille.
Hyvään virkakieleen! Virkakielikampanja − Hyvään virkakieleen oppiminen Suosituksia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.
Kielellinen erityisvaikeus SLI
Kirjoitettua ja puhuttua kieltä. Lue oppikirjasta s  Tee Särmä-tehtävät tehtävävihkon sivulta 49.
- Vanhemmat itsenäistyvän nuoren tukena
Anna kehitysmaiden lapsille hyvä koulutus – ja tulevaisuus! Päivätyökeräys 2014–2015.
V ARSINAIS- S UOMEN SAIRAANHOITOPIIRI E GENTLIGA F INLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT LOIMAAN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot.
Maaseutu.fi on uudistunut -
1 Viesti perille Selko-opas kunnille Toimittanut Ari Sainio KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiö 2013.
Kielitaito on kilpailuetu
Nuorissa = voimaa, vahvistetaan sitä! Voimakas –projekti
Tornion kaupungin etsivä nuorisotyö
Tekstitaidon vastauksen eteneminen
VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT
2. a. Pareittain esittele kirjoittamasi esittelyteksti ja valitsemasi lehtijutut. 2. b. Tarkastelkaa yhdessä valitsemianne lehtijuttuja ja merkitkää juttuihin.
Asiatekstejä moniin tarkoituksiin
Toteutuuko yhdenvertaisuus kuntien verkkopalveluissa? Selkokieliseminaari Kuntatalo Sami Älli Kehitysvammaliitto / Papunet verkkopalveluyksikkö.
ESITYKSEN RAKENTAMINEN JA HAVAINNOLLISTAMINEN
Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot
Veijo Nikkanen: Sisällön ja rakenteen saavutettavuus Kaikille hyvä -koulutus 5. ja Selko-e Sisällön ja rakenteen saavutettavuus Veijo Nikkanen.
KIRJOITETTUA JA PUHUTTUA KIELTÄ. Lue oppikirjasta s Tee Särmä-tehtävät tehtävävihkon sivulta 49.
Keskustelu, aiheeseen tutustuminen ennalta auttaa yhteistä hanketta oikeaan suuntaan Taustatietojen hankinta suotavaa, jos ei välttämätöntä -> kuvaJOURNALISMI.
Hyvän ja huonon esityksen piirteitä
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS ESIKOULUSSA
Ikääntyvä Suomi ja yhteistyö iäkkäiden kuntoutuksessa EIJA SORVARI säätiönjohtaja MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ REHABILITATION FINLAND (RIFI) RY:N SEMINAARI.
Viestintäkoulutus PDG Maija-Liisa Heikkilä.
L ASTEN JA NUORTEN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS S PECIFIC LANGUAGE IMPAIRMENT SLI Petra Suonio 2012.
Kotoutumiskoulutus verkossa
Asiakielisyys.
Työelämän tekstejä sähköposti.
Englanti 8. lk LV – 2017.
Selkokieli sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä helpommin luettavaa ja ymmärrettävää kieltä henkilöille, joilla on vaikeuksia lukemisessa tai.
Selkokieli sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä helpommin luettavaa ja ymmärrettävää kieltä henkilöille, joilla on vaikeuksia lukemisessa tai.
Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat
TEKNIIKAN KIELI AMMATTIKIELENÄ
Kielen- ja tekstinhuoltoa
KIELENHUOLTO.
Selkokieli.
OPETTAJANA MAAHANMUUTTAJIEN PARISSA
Kielellinen erityisvaikeus
Esityksen transkriptio:

Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkokeskus Selkoa selkokielestä! Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Kieli voi olla este ymmärtää ja osallistua Hyvä ja selkeäkin yleiskieli on osalle suomalaisista liian vaikeaa. Kielellisiin vaikeuksiin on monia syitä: Synnynnäiset neurobiologiset syyt (esimerkiksi kehitysvamma tai lukivaikeus) Kielitaidon heikkeneminen (esimerkiksi muistisairaus tai afasia) Suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli (esimerkiksi uussuomalaiset tai viittomakieliset)

Kielelliset vaikeudet lisäävät syrjäytymistä Kielellinen syrjäytyminen voi johtaa muunlaiseen syrjäytymiseen, jos ihminen ei pysty hoitamaan asioitaan tai selviydy arjestaan. Kaikkien kansalaisten tiedonsaamiseen on kiinnitettävä huomiota, jos tavoitteena on saada heidät kantamaan itsenäisesti vastuuta arjestaan ja hyvinvoinnistaan asumaan itsenäisesti omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tiedon siirtyminen verkkoon aiheuttaa monille ongelmia. Varsinkin julkisen hallinnon on tarjottava verkkopalvelunsa myös selkokielellä.

Mitä on selkokieli? Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Selkojulkaisun tunnistaa selkologosta. Selkokeskus myöntää selkologon käyttöoikeuden julkaisuille, jotka täyttävät selkokielen kriteerit. Selkologo on kaikille ilmainen. Selkologo

Selkokielen tarve kasvaa Yhä suurempi osa suomalaisista on ikäihmisiä. Miten tuetaan ikääntyvien itsenäistä asumista omissa kodeissaan? Löytyykö sosiaali- ja terveyspalveluista tietoa selkokielellä? Saako selkokielistä asiakaspalvelua? Yhä useamman suomalaisen äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Löytyykö suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvää tietoa selkokielellä? Onko viranomaisilla selkokieliset verkkosivut? Julkaistaanko selkokielisiä esitteitä, tiedotteita ja ohjeita? Onko uutisia ja ajankohtaistietoa tarjolla myös selkokielellä? Yhä enemmän lapsia ja nuoria on erityisopetuksessa. Onko kansalaisten perustaitoihin liittyviä tietoja selkokielellä? Onko selkokielistä opetusmateriaalia tarjolla?

Puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä Selkokeskuksen arvion mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa 430 000–650 000 henkilöä (8–12 % väestöstä). Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina: lapset ja nuoret 8–12 % työikäiset 6–10 % yli 65-vuotiaat 15–20 % Tämän lisäksi selkokielestä on hyötyä tietyissä tilanteissa noin 20–25 %:lle väestöstä. Tarvearvioinnissa on käytetty eri kohderyhmiä koskevia tilastotietoja (esim. Tilastokeskus, Kelan tiedot Suomen väestöstä) ja lukutaitotutkimuksia (PISA 2009 ja 2012 sekä PIAAC 2012).

Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa hoiva-, perushoito- ja sairaanhoitopalveluja sekä tukee terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä muuttuvissakin olosuhteissa. Ote kunnan tiedotteesta

Sama teksti selkokielellä: Kotihoitokeskuksen hoitajat auttavat asiakasta kotitöissä. He huolehtivat myös asiakkaan hoidosta ja sairaanhoidosta sekä muusta hoivasta. Lisäksi he auttavat häntä pitämään huolta terveydestään silloinkin, kun elämäntilanne muuttuu. Selkokeskus

Mikä tekstissä muuttui? Pitkä virke lyheni kolmeksi lauseeksi. Pitkät ja vaikeat termit lyhenivät: kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta > kotihoitokeskuksen hoitajat hoiva-, perushoito- ja sairaanhoitopalvelut > hoito ja sairaanhoito sekä muu hoiva Abstraktit ilmaukset muuttuivat konkreettisiksi: terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen muuttuvissakin olosuhteissa > pitää huolta terveydestä silloinkin, kun elämäntilanne muuttuu Tekstin ulkoasu muuttui helpommin hahmotettavaksi.

Selkotekstissä lähtökohtana on lukija Kun muokkaat tekstiä selkokielelle, ota huomioon seuraavat asiat: Teksti kokonaisuutena: valitse aiheeseen lukijan näkökulma, rajaa aihetta siten, että olennainen korostuu, karsi epäolennaiset tiedot, lisää lukijalta puuttuvaa yleistietoa… Kielelliset rakenteet: suosi lyhyitä lauseita ja virkkeitä, käytä yksinkertaisia ja yleisiä lauserakenteita… Sanat: käytä yleisiä ja lukijalle tuttuja sanoja, selitä vaikeat tai lukijalle vieraat käsitteet… Tekstin taitto ja kuvitus: rivitä teksti siten, että sitä on helppo lukea, jaa teksti sopiviin osiin, käytä havainnollisia väliotsikoita, käytä ymmärtämistä tukevaa kuvitusta...

Selkokeskus auttaa ja neuvoo! Selkokeskuksesta saat tukea ja neuvoja kaikissa selkokieleen liittyvissä asioissa. Selkokeskus antaa ohjeita ja koulutusta selkokirjoittamiseen ja selkojulkaisun taittoon mukauttaa tekstejä selkokielelle antaa koulutusta selkokielen käyttöön asiakaspalvelussa myöntää julkaisuille selkologon. Ota yhteyttä: www.selkokeskus.fi