KIRJOITETTUA JA PUHUTTUA KIELTÄ. Lue oppikirjasta s. 329-330 Tee Särmä-tehtävät tehtävävihkon sivulta 49.

Esitys aiheesta: "KIRJOITETTUA JA PUHUTTUA KIELTÄ. Lue oppikirjasta s. 329-330 Tee Särmä-tehtävät tehtävävihkon sivulta 49."— Esityksen transkriptio:

1 KIRJOITETTUA JA PUHUTTUA KIELTÄ

2 Lue oppikirjasta s. 329-330 Tee Särmä-tehtävät tehtävävihkon sivulta 49

3 Kirjakieli virallinen, yleisesti hyväksytty normi, jota käytetään nimenomaan kirjoittamiseen; noudattaa sovittuja oikeakielisyyssääntöjä Yleiskieli kaikkien ymmärrettävissä ja se noudattaa oikeakielisyyssääntöjä; käytetään kouluissa, työelämässä ja tiedotusvälineissä virallisena puhuttuna kielimuotona Puhekieli vaihtelee eri tilanteissa; ei ole samalla tavoin normitettua kuin kirjakieli ja yleiskieli

4 Merkittävin ero puhutun ja kirjoitetun kielen välillä kirjoittaja voi muokata kirjoittamaansa tekstiä yhä uudelleen, kun taas puhujalla ei ole siihen mahdollisuutta puhetilanteessa on reagoitava nopeammin puhekumppanin kommentteihin tai kysymyksiin  lauseet lyhyempiä ja rakenteeltaan yksinkertaisempia kuin kirjakielessä

5 Puhekielen ominaispiirteitä tilannesidonnaisuus lauseet epätäydellisiä ja lyhyitä runsaasti partikkeleja ja pronomineja paljon täytesanoja: pienet, merkityksettömät sanat (just, tuota, se, yks) runsaasti vahvistussanoja: asioiden tehostaminen ja lieventäminen paljon toistoa aloitetun lauseen keskeyttäminen sis. vähemmän tietoa kuin vastaavanpituinen kirjoitettu teksti

6 Pohdittavaa Miten merkitys muuttuu, kun käytetään kirjakieltä tai puhekieltä? a) – Keneltä sait lahjan? – Liisalta. b) – Kenelt sait tuon lahjan? – Yheltä Liisalta. c) – Kirja on pöydällä. d) – Se kirja on tuolla pöydällä.

7 Kielen vaihtelua varieteetti l. osakieli äidinkielen erilaiset muodot idiolekti jokaisen oma yksilökieli murre tietyn alueen kielimuoto (poikkeaa selvästi yleiskielestä)

8 aluepuhekieli ”tasoittunutta” murretta, johon yleiskieli on vaikuttanut yleispuhekieli vähemmän murteellinen, yleiskieltä epämuodollisempi kielimuoto (esim. nuorison puhekieli, tiedotusvälineet) jargon vähemmän murteellinen, yleiskieltä epämuodollisempi kielimuoto slangi alakulttuurien (nuoriso, merimiehet, sotilaat) kieli  KIELIVIISAUS

9 Millaisia rooleja ryhmän jäsenillä voi olla (esim. ryhmätyössä)? tiedonjakaja kyselijä selventäjä organisoija ahertaja ilmapiirin kehittäjä kriitikko (myönt./kielt.) välinpitämätön vetäytyvä passiivinen vastuuta karttava innostuja