Media- ja tietotekniikkasopimukset Mikko Välimäki 2.9.2003 mikko.valimaki@hiit.fi +358-50-5980498 http://www.valimaki.org/

Rakenne Sopimusoikeuden perusteet Erilaisia sopimustyyppejä Projektisopimus Huolto- ja ylläpitosopimukset Konsultointisopimus Salassapitosopimus (NDA) Vakioehdot ja erilaisia mallisopimuksia

Sopimusoikeuden perusteet

Yleistä Lähtökohtana sopimusvapaus ja sopimusten sitovuus Pakottava lainsäädäntö menee ohi, erityisesti kuluttajasopimuksissa (vrt. B-to-B) Sopimuspakko tietyissä monopolitilanteissa Syrjintäkielto (rikoslaki) Sopimus riskinjakona ja pelisääntöinä Luottamus siihen, että sopijapuolet tekevät jotain tai pidättäytyvät jostakin Sopimus voi luoda oikeuksia ja velvoitteita Siviilioikeudellisia velvoitteita myös vahingonkorvaus (sopimuksen ulkoinen vastuu) ja perusteettoman edun palautus

Hyvä sopimus? Miltä näyttää? Lyhyt (1-2 A4 sivua riittää Suomessa lähes joka tarkoitukseen 12 pist. fontilla ilman pientä pränttiä) Selkeä (ei outoja termejä) Kuka tahansa ymmärtää (ei kapulakieltä tai monimutkaisia lauseita) Mitä sisältää? Sopimuksen ehdot (ei jaarittelua) Ei oleellisia ”reikiä” eli oikeudellisesti pätevä

Mitä kaikkea sopimukseen tulee… Sopimuksen tarkoitus Kuka on myyjä? Kuka on ostaja? Mikä on sopimuksen kohde? Mikä on toimitusaikataulu (eräpäivä)? Paljonko maksaa? Onko vakuuksia? Kuka on vastuussa jos suoritus… Viivästyy? Joku muu pettää? Saako sopimuksen purkaa? …

Sopimuksen muoto ja sisältö Kirjallinen, suullinen ja hiljainen (konkludenttinen) sopimus kaikki yhtä päteviä Eroa sopimusten sisällön todistamisessa Sähköposti ~ kirjallinen sopimus Poikkeuksina esim. yhtiöiden perustaminen, jolloin vain kirjallinen yhtiösopimus pätevä Sisältö vapaasti sovittavissa ”Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista”: kohtuuttoman sopimusehdon sovittelu, hyvän tavan vastaiset ehdot pätemättömiä, virheen merkitys ym.

Sopimuksen syntyminen Sopimus syntyy kun tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus Tarjouksen oltava yksilöity Jos ei muuta sovittu, tarjous on voimassa kohtuullisen ajan (ehkä viikon) Jos vastauksessa ehtoja muutettu se katsotaan vastatarjoukseksi

Sopimusneuvottelut Merkittäviä sopimuksia (ja yleensä isomman organisaation kanssa mitä tahansa sopimusta) neuvotellaan pidempään Sopimus valmis vasta kun siitä on yhteisymmärrys Aiesopimus (sovitaan sopijapuolista ja sisällöstä suurin piirtein), esisopimus (sovitaan että tehdään sopimus), käsiraha (jos ostaja mokaa kaupan myyjä saa pitää) ja muut välivaiheet mahdollisia ennen ”varsinaista” sopimusta Sopimuksen synty voidaan sitoa joihinkin kriteereihin Vedätys

Edustus ja toimivalta Valtuutustyyppejä Valtakirja, asema, toimeksianto, tiedonanto sopimuskumppanille jne. Kelpoisuus Ulkopuolelle näkyvä kelpoisuus tehdä toisen puolesta sopimuksia Jos valtuutettu kelpoinen tekemään sopimuksen, sopimus sitoo aina päämiestä, vaikka sopimuskumppani ei tietäisi toimivaltarajoista Toimivalta Jos valtuutettu ylittää toimivaltansa, ei sido päämiestä

Sopimuksen pätemättömyys Vahvat pätemättömyysperusteet Oikeustoimikelvottomuus Pakotus ja uhkailu Heikot (”tiesi tai olisi pitänyt tietää”) Valehtelu (”petollinen viettely”) Kiskonta (”pulan, ymmärtämättömyyden tai kevytmielisyyden hyväksikäyttö”) Kunnianvastainen ja arvoton menettely (päihtynyt tai sairas sopijakumppani) Painovirhe sopimuksessa (vrt. laskuvirhe ei tee sopimusta pätemättömäksi)

Sopimuksen päättyminen Velvoitteiden täyttäminen Irtisanominen Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kohtuullisen irtisanomisajan kuluessa Määräaikainen vain, jos irtisanomisajasta sovittu Sopimuksen purku Jos vastapuoli tekee olennaisen sopimusrikkomuksen Sopimuksen raukeaminen (force majeure)

Sopimus ja vastuu Lähtökohtaisesti kaikki sopimusrikkomuksesta aiheutuvat vahingot korvattava Yleensä sopimuksessa sovitaan vahingonkorvauksista ja sakoista Kauppalaissa täydentäviä sääntöjä yrityksille, kuluttajansuojalaissa kuluttajille Sopimusrikkomus Myyjä: myöhästyminen tai virheellinen toimitus Ostaja: myöhästyminen maksusta tai muun velvoitteen laiminlyönti Seuraukset: virheen korjaus, uusi toimitus, hinnanalennus, kaupan purku, vahingonkorvaus …

Vastuunrajoitukset Esimerkiksi ”ei korvata välillisiä vahinkoja” tai ”korvausten enimmäismäärä X EUR” Ehto voi olla kohtuuton ja lailla kielletty (kuluttajansuoja) Tulkitaan Suomessa laatijan vahingoksi ja suppeasti Ei vapauta tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta Sopimussakko Voi rajata vahingonkorvauksen ylärajaa (vahinko = vahingonkorvaus + sopimussakko)

Korvauksen määrä Täyden korvauksen periaate Päästävä siihen taloudelliseen asemaan jossa olisi ollut ilman vahinkoa – muttei enempää Ei rangaistusluonteisia vahingonkorvauksia toisin kuin Yhdysvalloissa Korvausta voidaan sovitella tai kohtuullistaa Vahingonkärsijä pahentanut vahinkoa ryhtymättä suojaamistoimiin Vakuutuksella voidaan korvata vahinkoja Tosin mediatuotanto- ja ohjelmistoprojekteja hankala vakuuttaa

Erilaisia sopimustyyppejä

Projektisopimus Sopimuksessa voidaan sopia paljon muustakin kuin jostakin tietystä tavaroiden ja palveluiden toimittamisesta (esim. käyttöoikeuksista tuotoksiin) Yleensä kertasopimus (urakka) ”Urakka epäonnistuu aina” Vaatimukset, aikataulut, henkilöstö, rahoitus, alihankkijat jne. kriittisiä tekijöitä Ennakoiva riskienhallinta vrt. jälkikäteiset oikeusriidat? Kaikki sopimukset lähtökohtaisesti epätäydellisiä Ei ole kannattavaa ottaa huomioon kaikkia mahdollisia riskejä (sopimuskustannukset > saavutettu hyöty riskien minimoimisessa)

Projektin tulokset Toimittajan omat komponentit Itse tuotettu materiaali, yleensä lisensoidaan useille asiakkaille sama perusmateriaali (ohjelmistoalustat) Mahdollisesti sovitaan lähdekoodin tallennuksesta (escrow) jos ei avoin lähdekoodi Asiakasta varten luodut komponentit Räätälöidysti esim. kuvataan asiakkaan liiketiloja, asiakkaan mainosteksti … Ulkopuoliselta haetut komponentit Kopioidaan verkosta esim. Open Source / Open Content sisältö Lisensoidaan tekijänoikeusjärjestöiltä / muualta

Huolto- ja ylläpitosopimukset Tuotetuki, korjaukset, päivitykset, räätälöinti, koulutus… Mistä laskutetaan? Tuotteesta: päivitykset (esim. vuosipäivitys, sidottu lisenssin hintaan) Palvelusta: tuntityöt, urakat Kuinka laaja sopimuksesta tehdään? ”On-site” Puhelinpäivystys Etäpäivystys (tietokoneelta tietokoneelle) Sähköpostineuvonta Voiko alihankkijoita tai jälleenmyyjiä käyttää? Kuka voi hyödyntää ylläpitoa ja huoltoa? (kaikki, vain nimetyt)

Konsultointisopimus Mikä on konkreettinen tulos? Hyvä olla muukin mittari kuin aika, esim. jotkin määrätyt dokumentit (liiketoimintasuunnitelma, rahoitussuunnitelma, sopimuksia tms.) Palkkio rahana vai osuutena työn tulokseen? Konsultin vastuu Tilintarkastajat ja juristit voivat joutua vastuuseen selvästi virheellisistä neuvoista Kehottaminen lain kiertoon ja jopa sen toteuttaminen (Enron, WorldCom) Toisaalta myös konsulttipalvelun ostajalla oltava terve järki mukana

Salassapitosopimus NDA – Non-Disclosure Agreement Luvataan, ettei paljasteta toisen liikesalaisuuksia ulkopuoliselle Yleensä uhkasakko tms. laiminlyöntiseuraamus Myös laki suojaa liikesalaisuuksia NDA laajentaa Liian tiukka salassapitovelvoite ei pätevä Esim. tieteellinen julkaiseminen tai normaali liiketoiminta ei saa estyä

Joitakin muita sopimustyyppejä Omistajanvaihdokset (myynti), käyttöoikeudet (lisensointi), edustus (sopiminen) Erityisesti yritystoiminnassa: osakassopimus, fuusiosopimus, edustus- ja jälleenmyyntisopimus, yhteisyritys, franchise- sopimus, sponsorisopimus, … Erityisesti rahoituksessa: Luottosopimus, pantti / takaus, omistuksenpidätys / osamaksu, …

Vakioehdot ja erilaisia mallisopimuksia

Vakioehdot Yleisesti käytetyt alakohtaiset ”standardoidut” sopimusehdot, jotka liitetään varsinaisen sopimuksen liitteeksi Oltava käsillä tai tiedossa sopimusta tehtäessä Kohtuuttomat ehdot mahdollisia ”Yllättävät ja ankarat” ehdot pätemättömiä Arvioitava tapauskohtaisesti, ehtojen tarjoajan pitää selittää yllättävien ja ankarien ehtojen sisältö Varsinaisen sopimuksen ehdot ensisijaisia Edelleen käsin kirjoitettu (myöhemmin lisätty) ohittaa painetun tekstin jne. Eri asia kuin kauppatapa (joka sitoo kaikkia)

IT2000 sopimusehdot Kirjoitetaan sopimus, jossa viitataan IT2000 yleisiin sopimusehtoihin + mahdollisesti erityisehtoihin: laitetoimitukset ohjelmistotoimitukset konsultointipalvelut huolto- ja ylläpitopalvelut Mallina yksinkertainen tilaaja – asiakas suhde ja Suomalaiset yritykset Voi olla myös alihankkijoita Ehdot maksulliset (10 EUR paperikopiot), saa mm. tilaamalla webistä, kirjakaupoista

Valtion tietotekniikkahankintaehdot Sama rakenne: yleiset + erityisehdot http://www.vn.fi/vm/kehittaminen/tietohallinto/vati/pa asivu.htm Laadittu ostajan näkökulmasta Ostaja saa projektissa käyttöoikeuden lähdekoodeihin Ostaja saa luovuttaa ohjelmistojen oikeuksia muille

Yritysten vakioehdot Suuremmilla yrityksillä omat vakioehdot Tietotekniikkayritykset Sisällöntuottajat ja kustantajat Voivat olla yksittäisen tekijän näkökulmasta yllättäviä ja ankaria Tavanomaisesti tilaaja saa kaikki oikeudet ja vähän enemmänkin (”kaikki mitä olet ikinä ajatellut tai tulet ajattelemaan on yrityksen X omaisuutta”)

Muita mallisopimuksia verkossa Musiikkikustantajien mallisopimus http://www.musiikkikustantajat.fi/fi/Mallikustannusso pimus.pdf Tiedekustantajien mallisopimus http://pro.tsv.fi/tiedekustantajat/kustsop1.htm Kirjailijaliiton ja WSOY:n mallisopimus http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/kirja_t_o.html