1 KV-TOIMINNAN LAADUNHALLINTA JA INDIKAATTORIT Korkeakoulujen kansainvälisten asiain hallinnon kevätpäivät Turussa Helli Kitinoja, kv-asiain päällikkö, SeAMK

2 1. Kansainvälistymistä ohjaavia säädöksiä, raportteja ja tutkimuksia Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia. Opm:n työryhmien muistioita 23:2001. Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opm:n julkaisuja 2004:6. Bolognan julistus ja siihen liittyvät asiakirjat. Ammattikorkeakoulutuksen asema eurooppalaisella korkeakoulutusalueella. Opm:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:10. Selvitysmies Juha-Pekka Liljander. Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma. Opm:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:27.

3 Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto. Helsinki Kansainvälistymisen edistäminen – suomalainen intressi. Yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen (VKE) –toimikunnan mietintö. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 16/2001. Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisohjelman tarpeellisuus ja päälinjaukset. Etelä-Pohjanmaa liitto. Julkaisu E: Etelä-Pohjanmaan korkea-asteen tutkimuksen ja koulutuksen aluestrategia Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma Etelä- Pohjanmaan liitto. Julkaisu A: SeAMK:n European Policy Statement (EPS) Tutkimus- ja kehittämistoiminta ammattikorkeakouluissa. Opm:n julkaisu 2004.

4 Thullen, M. & Heyl, J. D. & Brownell, B The Chief International Education Administrator (CIEA) as an Agent for Organizational Change. AIEA. Association of International Education Administrators. Maiworm & Wächter (eds.) English-Language- Taught Degree Programmes in European Higher Education. Trends and Success Factors. ACA Papers on International Cooperation in Education. Söderqvist, M Internationalisation and its management at higher-education institutions. Korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuusmittarit. Opetusministeriö.

5 2. Haasteet korkeakoulun kansainväliselle toiminnalle Sorbonnen-Bolognan prosessi Koulutuksen ja tutkimuksen sisällöllinen kehittäminen Pedagoginen kehitystyö Laadunarvioinnin eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen Kansainväliset ja kaupallistuvat koulutusmarkkinat Suomen talouden ja työvoiman kehitys sekä väestömuutokset Suomalaisten yritysten kansainvälistymisvaatimukset Valmistuvan opiskelijan kompetenssi toimia globaalissa ympäristössä Laajempi näkökulma korkeakoulujen kansainväliseen toimintaan

6 3. Kansainvälisyyden nykytila Vahvuudet -vaihtoon lähtevät opiskelijat ja harjoittelijat -saapuvat ulkomaiset vaihto-opiskelijat -lyhyeen vaihtoon lähtevä henkilökunta -toimivat ECTS- ja DS-käytännöt -toimivat kansainvälisen ohjauksen ja tutoroinnin prosessit (mallinnettu) -toimiva vaihto-opiskelijoiden palautejärjestelmä (intrassa saapuville ja lähteville) -toimiva vaihto-opiskelijoiden orientaatio ja sosiaalinen ohjelma (yhdessä opisk.yhd. kanssa) -kansainvälisten arvioinnin läpikäyneiden hankkeiden monipuolisuus ja määrä -korkeakoulun isännöimät kansainväliset konferenssit ja seminaarit vuosittain -laadukkaat ja pitkäaikaiset yhteistyökumppanit eri maanosissa -kansainvälisen yhteistyön jaottelu kolmelle tasolle (liikkuvuus, liikkuvuus+intensiivikurssit, tutkimus- ja kehittämishankkeet+mahdollisesti liikkuvuus)

7 Heikkoudet -ulkomaisten harjoittelijoiden vähäisyys (vaikeus harj.paikkojen saannissa) -ulkomaisten päätoimisten opettajien vähäisyys -vieraskielisen opetuksen vähäisyys -vähäinen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä -pitkien opettaja- ja asiantuntijavaihtojen vähäisyys -tutkintorakenne ei ole jatkotutkintojen osalta kansallisessa ja kansainvälisessä vertailussa selkeä Mahdollisuudet -transnational education & franchised education, -toimivat alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot -myönteinen asenne kansainvälistymiseen ja sitoutunutta henkilökuntaa -kansainväliset hankkeet ja sitä kautta rahoituksen saaminen -ulkomaiset opettajat ja asiantuntijat, ulkomaiset opiskelijat -kansainvälistymisen myönteinen vaikutus aluekehitykseen -kotikansainvälistyminen -korkeakoulu on haluttu yhteistyökumppani

8 Uhat -vaihtoon lähtevien ja saapuvien opiskelijoiden ja harjoittelijoiden määrä ei pysy nykytasolla tai ei kasva samassa suhteessa muiden korkeakoulujen kanssa -ulkomailta tulevat tutkinto-opiskelijat törmäävät liikkuvuuden esteisiin (viisumi, opintojen rahoitus, opiskelijavalinta, vaihto- ohjelmiin osallistuminen) -kansainvälisen toiminnan resurssointia ei oteta huomioon budjettia laadittaessa – kansainvälisen toiminnan todellista arvoa ja luonnetta ei ole vielä täysin sisäistetty -opiskelijaliikkuvuus painottuu toiseen sykliin -aivoviennin lisääntyminen? -tyydytään nykytilanteeseen ajatellen, että toiminnan raja on saavutettu tai luotetaan siihen, että nykytilassa pysytään helposti

9 4. Kansainvälisen toiminnan laatu Opiskelijoiden / henkilökunnan ammatillinen kasvu ja urakehitys Kansainvälisyys strategioissa ja toimintasuunnitelmissa Kansainvälisyyden integrointi koulutusohjelmiin ja ops:iin, kotikansainvälistyminen Kansainvälisen opiskelun ohjaus, prosessien laatu Aktiivinen opiskelija- ja opettaja/asiantuntijavaihto, palautteen hyödyntäminen Kansainväliset tutkimus- ja kehittämishankkeet, rahoitus niiden kautta Verkostoituminen alueellisesti, kansallisesti, kansainvälisesti Kansainvälisyyteen painottuva yhteistyö työelämän ja yritysten kanssa Onnistunut tiedottaminen ja markkinointi Toimiva dokumentointi, raportointi ja tilastointi

10 Kansainvälisyys strategioissa -paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, kansainvälisesti -korkeakoulu nähdään korkeakoulutasoisena kansainvälisenä toimijana -korkeakoulun rooli vaikuttajana, kehittäjänä, innovaattorina, mahdollisuuksien avaajana ja luotettavana yhteistyökumppanina -asiantuntijuuden hyödyntäminen, kansainvälisen osaamisen tunnetuksi tekeminen alueellisesti, kansallisesti, kansainvälisesti -kansainvälisen toiminnan toimintasuunnitelma / strategia – yksiköt aktiivisesti työssä mukana, samoin opiskelijat -profiloituminen ja olemassa olevien vahvuuksien edelleen kehittäminen -uhkana tulee tiedostaa tyytyväisyys nykytilanteeseen

11 Verkostoituminen -korkeakoululla on korkeatasoisia yhteistyökorkeakouluja eri maanosissa – yhteistyön jatkuvuus ja syventyminen – vain harkiten enää uusia partnereita Yhteistyössä voidaan erottaa kolme eri tasoa: *Korkeakoulujen yksiköiden välillä tapahtuva liikkuvuus *Liikkuvuus ja myös hankkeet korkeakoulujen välillä *Liikkuvuus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta, jossa on korkeakoulujen lisäksi mukana myös useita muita tahoja, mm. elinkeinoelämän edustajia -alueellisesti, kansallisesti, kansainvälisesti  yhteinen koulutus, hankkeet, konferenssit, rahoitus

12 Kansainvälisyyden integrointi koulutusohjelmiin ja opetussuunnitelmiin -tavoitteena, että jokaisessa koulutusohjelmassa ja ops:ssa on kansainvälisyys mukana (vieraskielinen opetus, ulkomaiset asiantuntijat, ulkomaiset päätoimiset opettajat, videoluennot ulkomailta, virtuaaliopinnot ulkom. korkeakoulujen kanssa, vieraskielinen opetusmateriaali, suomalaiset ja ulkomaiset opiskelijat ovat samoilla luennoilla sekaryhmissä) – kotikansainvälistyminen -huomioidaan ops:aa laadittaessa kansainvälisessä toimintaympäristössä tarvittava kompetenssi -kannustetaan laatimaan opinnäytetyö ulkomailla, kansainvälisessä hankkeessa tai yhdessä ulkomaisten opiskelijoiden kanssa -mahdollistetaan kaikille opiskelijoille liikkuvuus -mahdollistetaan opiskelijalle ”kansainvälinen urapolku” -suomalainen opiskelija voi olla työparina esim. harjoittelussa ulkomaisen opiskelijan kanssa -yhteistyö koulutusohjelmavastaavien kanssa -koulutustuotteiden kehittäminen -konferenssiavustajakoulutus -jatkotutkintojen kansainvälinen ulottuvuus -joint degrees, double degrees – mahdollisuuksien selvittäminen -ECTS:n käyttöönotto, Diploma Supplement annetaan kaikille valmistuville -ulkomaisten suoritusten kirjaamista opintorekisteriin kehitetään

13 Opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden motivointi ja tukeminen -kansainvälisyys nähdään kilpailukeinona rekrytoinnissa, mahdollisuutena opiskelijoille, osana korkeakoulun imagoa -vaihdot ja kansainväliset hankkeet nähdään osana henkilökunnan työtä ja niille varataan suunnittelussa resursseja  sitoutuminen, sisäistäminen -ammattikorkeakoulujen yhteisiin pääsykokeisiin osallistuminen Kiinassa – yhteisten haku- ja valintakäytäntöjen kehittäminen -omat ja verkostojen orientaatiopäivät vaihtoon lähteville ja sosiaalinen ohjelma vaihtoon saapuville yhdessä verkostojen ja opiskelijayhdistyksen kanssa -toimiva kv-tutor –toiminta (yhdessä opiskelijayhdistyksen kanssa) -palautejärjestelmän kehittäminen -kansainvälisen harjoittelun kehittäminen painopistealueena yhdessä alueen sidosryhmien kanssa – vaihtoon tulevat ja ulkomaiset tutkinto-opiskelijat nähdään resurssina

14 Kansainvälinen tutkimus- ja kehittämistoiminta -tavoitteena, että jokaisessa yksikössä on 2-3 kansainvälistä hanketta, monialaiset hankkeet -rahoitus kansainväliselle toiminnalle saadaan tulevaisuudessa entistä enemmän hankkeiden kautta -opiskelijat voivat lähteä harjoitteluun tai laatia opinnäytetyönsä hankkeisiin liittyen -varauduttava omarahoitukseen ja riskinottoon hakemuksia tehtäessä -kv-toimisto on mukana ja auttaa hakemusten teossa ja hankkeiden hallinnoinnissa – taloushallintoa kehitettävä, koska hankkeet perustuvat entistä suuremmille verkostoille -tuloksia saavutetaan vain verkostoitumisen kautta - vuorottelu koordinoinnissa/hallinnoinnissa, synergiaetu, oltava mahdollisuus nopeaan reagointiin -työ- ja yrityselämän saama hyöty Rahoitus -rahoittajat kokevat toiminnan tuloksellisena ja hyödyllisenä -talousarvioon varattava tietty prosentti kv-toimintaan (3,5 - 4 %), tästä noin 1/3 tulee takaisin ulkopuolisena rahoituksena -jatkuva rahoitusmahdollisuuksien etsiminen ja niistä tiedottaminen, räätälöinti

15 Kansainvälisen opiskelun ohjaus ja tukipalvelut -vaihtoon lähtevän opiskelijan, vaihtoon saapuvan / ulkomaisen tutkinto-opiskelijan ja kotikansainvälistymisen ohjausprosessin mallintaminen ja kriittisten pisteiden määrittely -ohjeet: vakuutuksista, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan liittyvistä asioista, kriisityöstä, eettisistä kysymyksistä -yhteistyö srk:n ym. sidosryhmien kanssa Henkilökunnan ammatillinen kasvu ja urakehitys kansainvälisyyden osalta -mahdollistetaan liikkuvuus ja hankkeisiin osallistuminen -tuetaan kansainväl. konfr. ja seminaareihin osallistumista -tuetaan artikkelien ja julkaisujen kirjoittamista – yhdessä opiskelijoiden kanssa -koulutus kansainvälisyyteen -kansainvälisen konferenssin tai pienempimuotoisen seminaarin isännöinti vuosittain Tiedottaminen ja markkinointi

16 5. Kansainvälisen toiminnan toimintasuunnitelma SeAMK:ssa TAHTOTILA SeAMK on tunnettu ja laadukas kansainvälinen korkeakoulu, jossa opiskelijoille kehittyy vahva valmius työskennellä kotimaassa ja ulkomailla kansainvälistyvässä ja alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Henkilöstön asiantuntijuus on kehittynyt vastaamaan kansainvälistymisen vaatimuksia. Koulutus toimii kansainvälistymisen tiennäyttäjänä edistäen alueellista kehitystä ja väestön myönteistä suhtautumista kansainvälisyyteen.

17 TAVOITTEET JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Kansainvälisesti korkealaatuinen opetus- ja tutkimustoiminta ja oman profiilin löytäminen siinä * Kansallisesti ja kansainvälisesti tasokkaat koulutusohjelmat * Kansainväliset koulutusohjelmat * Ops:ien alakohtainen sisällönkehittäm. kansainvälisenä yhteistyönä * Osallistuminen kansainvälisiin T&K -hankkeisiin partnerina ja koordinaattorina SeAMK:n omilla vahvuusalueilla * Kansainvälisen toiminnan rahoitusmahdollisuuksien lisääntyminen kansainvälisen hanketoiminnan kautta Avainmittarit -ECTS –järjestelmä on käytössä koko ammattikorkeakoulussa -vieraskielisiä koulutusohjelmia on kolme, transnational education -kaikissa koulutusohjelmissa on kansainvälistymisjakso -englanninkielisen virtuaaliopetuksen määrä -vieraskielisen opetuksen määrä -kansainvälisyyteen liittyevien opinnäytetöiden määrä -kans.väl. T&K -hankkeita on käynnissä noin 25, työelämä mukana noin puolessa -kv-toiminnan osuus budjetista on 4%, ulkop. rahoitus noin 35% -yksiköiden kv-toiminnan menot ja tulot

18 2. Opiskelijoiden kansainvälisen osaamisen ja kansainvälisten valmiuksien kehittyminen * Säännöllisesti vuosittain toteutuva opiskelija- ja harjoittelijavaihto * Kotikansainvälistyminen * Toimivat kansainvälisen opiskelun ohjauksen prosessit * Liikkuvuuden esteiden poistuminen Avainmittarit -kansainvälisen urasuunnitelman laatineiden opisk. määrä -ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi opinnoissa -ulkomailla suoritetut opinnot/harjoittelu kirjataan opintorekisteriin -Diploma Supplement annetaan kaikille valmistuville opiskelijoille -pitkään opiskelija-/harjoittelijavaihtoon lähtee 20% opiskelijoista vuosittain -saapuvien opiskelijoiden määrä on 90% lähtevien määrästä -pitkään ja lyhyeen vaihtoon lähtee yhteensä 50% opiskelijoista vuosittain -ulkomaille valmistumisen jälkeen työhön sijoittuneet

19 3. Henkilöstön sitoutuminen kansainväliseen toimintaan osana nykyasiantuntijuutta * Avainmittarit -henkilökunnasta lähtee pitkään vaihtoon 6 henkilöä lukuvuodessa -ulkomaisten päätoimisten opettajien ja asiantuntijoiden määrä on 6 vuosittain -henkilökunnasta vähintään 1/3 on mukana kansainvälisissä hankkeissa -vuosittain järjestetään kansainvälinen konferenssi ja 1-2 pienempimuotoista seminaaria -kansainväliset luottamustehtävät ja jäsenyydet kansainvälisissä verkostoissa -esitykset kansainvälisissä konferensseissa -kansainväliset julkaisut ja artikkelit

20 4. SeAMK:n asiantuntijuuden ja verkostojen hyödyntäminen työ- ja elinkeinoelämän kansainvälistymisessä ja alueen kehityksessä * SeAMK:n kansainvälisen osaamisen tunnetuksi tekeminen ja kansainvälisen osaamisen markkinointi * Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointi * Avainmittarit -kans.väl. T&K -hankkeita on käynnissä noin 25, työelämä mukana noin puolessa -ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on 4% -suomen kielen ja kulttuurin opetusta on tarjolla läpi lukuvuoden ulkomaisille opiskelijoille -SeAMK on mukana ulkomaisille hakijoille yhteistyössä järjestettävissä valintakokeissa -englanninkielisen virtuaaliopetuksen määrä

21 5. Suomalaisen ja erityisesti maakunnan osaamisen ja kulttuurin tunnettuus kansainvälisessä ympäristössä *

22 6. Yhteenveto liikkuvuuksista kohti sisällöllistä kehittämistä – siirtyminen määrällisen arvioinnin lisäksi myös laadulliseen arviointiin toimintojen kansainvälistyminen – miten arvioidaan miten mitataan opiskelijan kompetenssia toimia globaalissa ympäristössä