Tukevasti koulupolulla Erityisen tuen järjestäminen hanna-mari.sarlin@oph.fi 25.1.2008 i

Perusopetuksen erityisopetus tilastoissa Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen määrä kasvanut tasaisesti 10 viime vuoden aikana; - 1996; 2,9 % ............. 2006; 8 % (2,5- kert.) - Tyttöjä 32%, poikia 68% - Eniten lisääntyneet tunne-elämän tai sosiaalisen sopeutumattomuuden ongelmat - Määrittelemätön syy yhä useammin taustalla

Erityisopetuksen järjestäminen kokonaan muun opetuksen yhteydessä on yleistynyt: - 24 % kokonaan integroituneena - 21 % osittain integroituneena 55 % erityisluokassa Erityisopetuspäätösten osuus suurin esiopetuksessa ja lisäopetuksessa (10.luokka) - Pidennetty oppivelvollisuus esiopetuksessa - Erityisopetuspäätösten osuus suurenee yläluokkia kohti mentäessä

Tilastotietoa Osa-aikaiseen erityisopetukseen oppilaista osallistui 22% (130 000 oppilasta) - Matemaattiset ongelmat yleistyneet - Kohdistuu 1.- 2. luokille (30 % oppilaista osallistui) Osa-aikaisessa erityisopetuksessa - 1.- 2. luokilla korostuvat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet sekä puhehäiriöt - Yläluokilla matematiikan ja vieraiden kielten oppimisen vaikeudet

Tilastotietoa Oppimäärien yksilöllistäminen: - 38 % opiskelee yleisen oppimäärän mukaisesti - 33 %:lla kaikki oppimäärät yksilöllistettyjä - 29 %:lla osa oppimääristä yksilöllistettyjä Viittomakielellä opetusta sai 1701 oppilasta - 1535 oppilaan opetuksessa käytettiin tukiviittomia - 166 sai kaiken opetuksen viittomakielellä

N % Vaikea keh.viivästymä 4 855 11,0 Lievä kehit.viivästymä 14 688 35,0 Aivotoiminnan häiriö, 5 080 12,0 liikuntavamma tai vastaava Autismin kirjo 886 2,0 Näkövamma 288 0,7 Kuulovamma 451 1,0 Tunne-elämän ongelmat 4 327 10,3 Kielen kehityksen häiriö 4 836 11,0 Muu syy 7 367 17,0 YHT. ~ 45 000 8%

Kehittämissuunnitelma Opetusministeriö 2008- 2011 Esi- ja perusopetus turvataan lähipalveluna =lähikouluperiaaate - Pienten koululaisten kuljetusaikojen pitäminen kohtuullisina Turvataan opetus-, oppilashuolto-, ja opinto-ohjauksen palveluiden korkea laatu ja ammattihenkilöstön saatavuus - Palvelurakenteen kehittämishanke: oppilashuolto Valtion erityiskoulujen ja koulukotien asema ja tehtävät selvitetään

Kehittämissuunnitelma Opetusministeriö 2008- 2011 Varhaiskasvatuksen hallintoa selvitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa - Varhaiskasvatus kouluhallinnon alle? Tehostetaan toimenpiteitä sijoitettujen lasten ja nuorten opetuksen järjestämiseksi perusopetuslain edellyttämällä tavalla Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta - Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistyvät - Koskee esi- ja perusopetuksen asukaskohtaisia valtionosuuksia

OPM; Koulutusjärjestelmän kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelma Opetusministeriö 2008- 2011 Varmistetaan erityisopetuksen, sairaalaopetuksen ja vammaisten lasten opetuksen, koulukotien ja huostaanotettujen lasten opetuksen rahoitus Laadukas esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus edellyttää ammattitaitoista ja monipuolista opetusta ja ohjausta sekä turvallista oppimisympäristöä - Koko kouluyhteisön tuettava kasvamista ja oppimista Luovuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivisuutta edistetään varhaiskasvatuksesta alkaen

Kehittämissuunnitelma Opetusministeriö 2008- 2011 Varmistetaan riittävän pienet opetusryhmät - Kiusaamiseen puuttuminen, erityisen tuen tarjoaminen, monipuolisten opetusmenetelmien käyttö, yhteydenpito huoltajiin ja koulupudokkuuden ehkäiseminen helpottuvat Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä kehitetään edelleen - Turvataan joustava koulun alku sekä myönteinen ja kannustava koulun aloittaminen

Kehittämissuunnitelma Opetusministeriö 2008- 2011 Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen HANKEKOKONAISUUDET 2008- 2009: - Erityisopetuksen ja tehostetun tuen kehittäminen - Ohjauksen kehittäminen

Kehittämissuunnitelma Opetusministeriö 2008- 2011 Koulun kehittäminen lasten ja nuorten hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi - Kiusaamisen vähentäminen - Varhaisen tuen kohdentaminen - Oppilaiden osallisuuden lisääminen - Koulun kehittäminen harrastusympäristönä - Kerhotoiminnan monipuolistaminen

Perusopetuksen OPS:n perusteet 2004 (OPH) Esi- ja perusopetuksen koulutuksellinen ohjausjärjestelmä Perusopetuslaki ja -asetus 1998 Perusopetuksen yleiset oppimäärät ja tuntijako 2001 (Valtioneuvosto) Perusopetuksen OPS:n perusteet 2004 (OPH) Opettajakoulutus (yliopistot, OPH, kunnat) Paikallinen OPS (kunnat, koulut) Oppimateriaalit (kustantamot, OPH) Miten sekä perusteiden että koulun / kunnan opsissa esitetty yleinen arvopohja, oppimis, ihmis ja tiedonkäsitys, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT näkyvät yksittäisten oppiaineiden osioissa. Vähintäänkin koulun tasolla tulee miettiä, miten opetuksen rakenne näkyy ops:ssa. MIten toteutetaan eheyttävä opetus / aihekokonaisuudet. OPS:n. yleisellä osalla on vain vähän merkitystä, jos se ei konkretisoidu oppiaineiden tavoitteissa ja sisällöissä Periaatteen tulisi toteutua kaikilla opetussuunnitelman tasoilla - perusteet, kunnan ops , koulun ops Kunnan ja koulun opetussuunnitelman laadintaa em periaatteen mukaan edistää jos ja kun ops - perusteissa arvopohja, oppimiskäsitys, työtavat esitetyt pariaatteet näkyvät oppiainekohtaisissa pykälissä TÄMÄ ON MIELESTÄNI UUDISTUKSEN YDIN! Opettaminen ja oppiminen

Paikallinen opetussuunnitelmatyö erityistä tukea koskien Paikallinen OPS (kunta ja/tai koulukohtainen) Vuosittainen työsuunnitelma Oppilaan yksilöllinen suunnitelma

Perusopetuslaki ohjaamassa erityisen tuen järjestämistä Perusopetuslain (628/ 1998) 3§: n mukaan opetus järjestetään oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti, edistämään oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä. - Opetus järjestetään yhteistyössä kodin kanssa. Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. (PoL 16§)

Perusopetuslaki Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. (PoL 17§) Jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön, taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. (PoL 17§)

Perusopetuslaki Erityisopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä (vrt. integraatio), ….taikka muutoin erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma = HOJKS. (PoL 17§)

Perusopetuslaki Vammaisella tai erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät: - tulkitsemis- ja avustajapalvelut - muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut - erityiset apuvälineet (PoL 31a§) Oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen/ saattamiseen (PoL 32§)

Perusopetuslaki Pykälä 25: Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ei ole mahdollista saavuttaa 9 vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aiemmin ja kestää 11 vuotta Pykälä 26: Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella on oikeus saada esiopetusta myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna. (6 v) Pykälä 26a: Lapsella on oikeus saada esiopetusta oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. (5 v)

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalla lapsella on mahdollisuus: a) aloittaa vapaehtoisessa esiopetuksessa sinä vuonna, kun täyttää 5 v ja jatkaa oppivelvollisuuteen kuuluvassa esiopetuksessa sinä vuonna kun täyttää 6 v b) aloittaa opiskelun sinä vuonna, kun täyttää 6 v. Ensimmäinen vuosi on oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvaa esiopetusta c) perusopetuksen alkamista lykätään siten, että lapsi aloittaa perusopetuksessa sinä vuonna, kun täyttää 8 v. Hän osallistuu ennen sitä esiopetukseen joko vuoden tai kaksi.

Perusopetusasetus Opetusryhmien muodostaminen 2 § - 2 momentti; erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetusryhmän koko max. 10, mutta voidaan ylittää… - 3 momentti; pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden ryhmäkoko max. 8 ja vaikeimmin kehitysvammaisten max. 6 - 3 momentti; jos em. oppilaiden opetus annetaan muun opetuksen yhteydessä, ryhmäkoko max. 20 (=integrointi isoon ryhmään)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista, tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa (ei erillisiä OPSeja erityisryhmille)

OPSin perusteet 2004 Mikäli oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärästä vapauttamiselle täytyy olla erityisen painavat syyt. Kun opetusta ei voida vaikean vamman tai sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toiminta-alueittain. -motoriset, kognitiiviset, sosiaaliset taidot, päivittäiset toiminnot, kieli ja kommunikaatio

OPSin perusteet Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti ikätovereittensa kanssa. Keskeistä on varhainen tunnistaminen ja tuki. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen.

Normeista joustava pohja tuen järjestämiselle Oppivelvollisuuden pituus Oppimäärien osiot ja nivelkohdat Oppimäärien yksilöllistäminen Sisältöjen yhdistäminen ja eheyttäminen Toiminta-alueittain opiskelu Erityiset opiskelun järjestelyt Opiskelussa eteneminen Erityisen tuen järjestämistapa ja -paikka

YLEINEN TUKI TUKI ERITYINEN - KOULUKOTI, SAIRAALAOPETUS, ERITYISKOULU - INTEGROINTI, ERITYISLUOKKA -YKSILÖLLISTÄMINEN, TOIMINTA-ALUEET >> ERITYISOPETUSPÄÄTÖS ja HOJKS <<< - OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS (PoL17§) - OPPILASHUOLTO (31a§) - KODIN JA KOULUN - TUKIOPETUS (16§) YHTEISTYÖ (3§) - OPISKELUN OHJAUS (30§) -OPPIMISSUUNNITELMA - KERHOTOIMINTA (47§) HUOM! +AP- JA IP-TOIMINTA + ERIYTTÄMINEN

Erityisopetuksen strategiaehdotus Tehostettu tuki = opetuksen eriyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuolto, riittävän pienet opetusryhmät - Tehostettua tukea tarjottava ennen erityisopetuspäätöksen harkitsemista - Tehostetun tuen aikana käytetään oppimissuunnitelmaa - Opiskelun tuen tulee perustua pedagogiseen arvioon, jota voidaan tarvittaessa täydentää lääketieteellisellä tai psykologisella lausunnolla

Erityisopetuksen strategiaehdotus Erityisopetuspäätös - Oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään tehtävä pedagoginen selvitys päätöksen pohjaksi - Erityisopetuspäätös on määräaikainen Päätetään nykyistä laajemmin ja velvoittavammin: *oppilaan opetuksen järjestämispaikasta, *tarvittavista resursseista, *ryhmäkoosta integroitaessa ja *oppimäärän yksilöllistämisestä HOJKSista ei enää tehdä hallinnollista päätöstä

Erityisopetuksen strategiaehdotus Psykososiaalinen tuki ja osaamiskeskustoiminta - Koulukodit osaamiskeskuksiksi? - Huostaanotettujen oppilaiden opetus Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen antamaan vankemmin valmiuksia erilaisten oppijoiden kohtaamiseen Erityisopetuksen vaikuttavuuden tutkimus Erityisopetuksen säännölliset tila-analyysit Tilastoinnin syventäminen; tarvekartoitus

Erityisen tuen palvelujärjestelmä Vankilaopetus Koulukoti Kotiopetus Sairaalaopetus Lisäopetus Erityiskoulu Erityisluokka Osittain tai kokonaan integrointi Osa-aikainen erityisopetus Tukiopetus Eriyttäminen

- suhteessa yleisesti asetettuihin periaatteisiin ja kriteereihin ARVIOINTI - suhteessa yleisesti asetettuihin periaatteisiin ja kriteereihin ARVIOINTI -suhteessa yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin YLEINEN OPPIMÄÄRÄ YKSILÖLLINEN OPPIMÄÄRÄ - yhdessä tai useammassa oppiaineessa (PoL 11 §) HOJKS (PoL 17 § 2 mom.) - laaditaan yhteistyössä; opettajat, huoltaja, asiantuntijat -tehdään hallinnollinen päätös; huoltajia kuultava - opetuksen tavoitteet ja sisällöt, tukitoimet, seuranta ja arviointi ERITYISOPETUKSEEN OTTAMINEN TAI SIIRTÄMINEN - hallinnollinen päätös (PoL 17 § 2 mom.) ; huoltajaa kuultava! psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus taikka sosiaalinen selvitys (PoL 17 § 3 mom.) -mahdollista purkaa päätös, mikäli erityistä tukea ei enää tarvita merkittävissä määrin OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS (PoL 17 § 1 mom.) lapsen esiopetuksen suunnitelma ja vuosiluokilla oppimissuunnitelma yhteistyö huoltajan, opettajien ja asiantuntijoiden kanssa TUKIOPETUS (PoL 16 §) - tilapäinen opinnoissa jälkeen jääminen ERIYTTÄMINEN

ERIYTTÄMINEN ---- YKSILÖLLISTÄMINEN Eriyttäminen on opetuksen sopeuttamista oppilaiden erilaisiin oppimisen tarpeisiin = OPPILAS OPISKELEE ITSELLEEN EDULLISIMMISSA OLOSUHTEISSA Edellyttää opetuksen organisointia monella eri tasolla - sisällöt - tavoitteet/ taitotaso - toiminta - oppimisympäristö - oppimateriaalit - kommunikointi - ohjaaminen - ryhmittelyt - apuvälineet - avustaminen - oppimistyylit - oppimisstrategiat - tytöt/ pojat - aika

Oppimissuunnitelma ja HOJKS Oppimissuunnitelma voidaan tehdä vaikka kaikille oppilaille; esim. eriyttämisen apuvälineeksi HOJKS laaditaan oppilaille, joilla on erityisopetuspäätös HOJKSista tehdään hallinnollinen päätös HOJKS voi olla itsessään päätösmuotoinen tai siihen voidaan liittää erillinen päätössivu HOJKSissa päätetään yksilöllistetyistä oppimääristä Huoltajien allekirjoitukset (kuuleminen), lupa tiedonsiirtoon (oma osionsa), valitusosoite

Oppimissuunnitelman ja HOJKS:n perussisältö 1. Oppilaan oppimisvalmiudet ja vahvuudet 2. Opetuksen ja oppimisen tavoitteet 3. Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvat oppiaineet ja niiden vuosiviikkotuntimäärät -Tavoitteet ja keskeiset sisällöt A) oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon mukaisesti B) toiminta-alueittain c) oppiainekokonaisuuksien mukaan

Yksilölliset suunnitelmat 4.*) Luettelo oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä. 5.*)Tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineista, joissa yksilöllinen oppimäärä. -Tärkeää, sillä arviointi perustuu ko. tavoitteisiin! 6. Oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet. 7. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit.

Yksilölliset suunnitelmat 8. Kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä. 9. Henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- sekä tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa. 10. Tukipalveluiden toteutumisen seuranta.

HOJKSin seuranta HOJKSin toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti: - oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, - perusopetuksen aikana luokasta tai koulusta toiseen, -perusopetuksesta toiselle asteelle. Aina kun edellistä päätöstä muutetaan, tehdään uusi HOJKS- päätös.

HOJKSista tehtävä päätös HOJKSista tehdään hallinnollinen päätös (PoL 17§, PoL 42 §) Eri päätös kuin erityisopetuspäätös Kunnan johtosäännössä mainitaan, mikä viranomainen päätöksen tekee. Tukipalveluista saattaa päätöksen tehdä eri viranomainen kuin HOJKSista muuten; tällöin HOJKSissa oltava kuvaus tukitoimien järjestämisestä. Huoltajat osallistuvat HOJKSin laadintaan ja heitä on kuultava ennen päätöksentekoa

HOJKSin uudistaminen Suosituksena päivittää HOJKS vähintään joka lukuvuosi, eli vuoden välein tehdään uusi päätös HOJKSista Kun tavoitteet ja sisällöt sekä opetusmenetelmät muuttuvat selkeästi Ehdottomasti, kun yksilöllistettyjen oppimäärien määrä muuttuu huom! Oppilaan etu, päätöksen tekijän oikeusturva, huoltajien oikeusturva, opettajan etu

OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi on kokonaisuus, jossa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa Oppilaan itsearviointi on tärkeä osa oppimista; opetuksen tehtävänä on luoda edellytyksiä itsearviointitaitojen kehittymiselle

Oppilaan arvioinnin tehtävät Ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua Tukea oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista Vahvistaa oppilaan luottamusta itseensä oppijana Kehittää oppimaan oppimisen taitoja

Arvioinnin tehtävät Kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet ja tältä pohjalta Antaa tietoa oppilaalle ja auttaa häntä muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään Tukea oppilaan persoonallisuuden kasvua Antaa tietoa opettajalle ja auttaa opetuksen suunnittelussa Antaa tietoa huoltajille oppilaan edistymisestä ja auttaa heitä tukemaan lastaan opiskelussa

Työskentelyn arviointi On aina osa oppiaineen arviointia; siitä voidaan antaa myös erillinen arvio Tehtävänä tukea oppilaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä Kohdistuu oppimisprosessiin ja oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään sekä oppilaan vastuullisuuteen työssään ja yhteistyötaitoihin Arvioinnin pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa työskentelylle asetetut yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet

Käyttäytymisen arviointi Miten oppilas toimii vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa, arvostaa omaa ja toisten työtä sekä noudattaa sääntöjä Pohjana ovat koulun opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetetut tavoitteet (taustana koulun arvot , yleiset tavoitteet, koulun toimintakulttuuri ja järjestyssäännöt) Kaikki oppilasta opettavat opettajat arvioivat Käyttäytymisen arvio ei vaikuta oppiaineiden arvosanoihin Ei merkitä päättötodistukseen eikä erotodistukseen

Päättöarviointi Tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista Tulee kohdella oppilaita tasavertaisesti Siinä määritellään, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa = OSAAMINEN KOROSTUU! Perustuu oppilaan osaamiseen päättövaiheessa (8.- 9. lkt) Oppilaan osaaminen arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin (määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle 8/hyvä) monipuoliseen näyttöön perustuen Työskentelytaidot sisältyvät oppiaineiden päättöarvioinnin kriteereihin

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen: - Lievätkin oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa (esim. lukivaikeus) Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arviointi Arvioinnin periaatteet: HOJKSissa päätetään, opiskeleeko oppilas yleisen opetussuunnitelman vai yksilöllisten oppimäärien mukaisesti eri aineissa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään HOJKSissa. -Yleinen oppimäärä -Yksilöllistetyt oppimäärät

Yleisen opetussuunnitelman mukaan opiskeleva oppilas, jolla on e-päätös Arvioinnissa samat periaatteet ja käytännöt kuin yleisopetuksessa Arviointi suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin, hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin Oppimisen esteet on huomioitava tavoitteissa, opiskelun toteuttamisessa, tukitoimissa ja arvioinnissa

Yleisen opetussuunnitelman mukaan opiskeleva oppilas, jolla on e-päätös Hänelle tulee olla mahdollisuus käyttää teknisiä apuvälineitä, avustajaa ja tulkkipalveluja. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan laatia henkilökohtaiset oppimis- ja koetehtävät = sisällöllinen variointi. Kirjallisen kokeen sijasta esim. suullinen koe ja mahdollisuus täydentää kirjallista koetta suullisesti sekä järjestää muu tarvittava tuki.

Yleisen opetussuunnitelman mukaan opiskeleva oppilas, jolla on e-päätös Työskentelyn ja kokeiden aikana tulee oppilaalle antaa lisäaikaa, jos ilmenee, että hän ei ehdi kunnolla vastata kysymyksiin = ajalla variointi. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppimisvaikeuksien aiheuttamat esteet oppimiselle.

Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan opiskelevan oppilaan arviointi Tavoitteiden kirjaamisessa mietittävä, mitkä ovat ne asiat jotka poikkeavat yleisestä opetussuunnitelmasta; tukitoimet, sisällöt Yksilöllistetyt oppimäärät asetetaan vastaamaan oppilaan omaa suoritustasoa. Yksilöllisen oppimäärän suorittamisessa oppilas etenee omaan tahtiinsa.

Yksilöllisten oppimäärien mukaan opiskelevan oppilaan arviointi Konkreettisesti asetetut tavoitteet helpottavat niiden toteutumisen seuraamista. Arvioinnin perustana HOJKS:issa määritellyt yksilölliset tavoitteet (= mikä on oppilaan hyvää osaamista?) Kun oppilas hallitsee hyvin yksilöllisen oppimääränsä, hän saa siitä myös hyvän sanallisen arvion tai numeron.

Yksilöllisten oppimäärien mukaan opiskelevan oppilaan arviointi Ei käytetä yleisen oppimäärän hyvän osaamisen kuvauksia eikä päättöarvioinnin kriteerejä Voidaan käyttää sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla ja myös päättötodistuksessa Sekä sanallinen arvio että numeroarvosana varustetaan todistuksissa tähdellä *

Päättöarviointi Yleisen oppimäärän mukaisesti opiskelevan erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa päättöarvioinnin kriteereihin Jos oppilas opiskelee oppiaineita yksilöllistetyn oppimäärän mukaan Arvioidaan oppilaan suorituksia HOJKSissa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen Ei suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.

Päättötodistus Yleisen oppimäärän mukaan opiskellut erityisoppilas saa tavanomaisen todistuksen. Jos oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua.

Päättötodistus Jos HOJKSissa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet HOJKSissa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan.

Päättötodistus Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen. Jos oppilas on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, ei oppiainetta mainita todistuksessa tai valmiissa lomakkeessa tämän oppiaineen kohta jätetään tyhjäksi.