Ympäristöstä aiheutuvien terveys- haittojen arviointi päätöksenteossa Jouni Tuomisto THL, Ympäristöterveyden osasto

Taustaa Ympäristö vaikuttaa terveyteen: Ilmansaasteet, pienhiukkaset Kosteusvauriot, hometalot Melu ja helle Pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt ja metallit

Ympäristöterveys on osa (kunnallista) päätöksentekoa Kaavoitus ja sen vaikutukset mm. liikenteeseen Ympäristön viihtyisyys ja sen vaikutus hyvinvointiin YVA, ympäristöluvitus (Talvivaara) Rakennusluvat Päätöksentekijöinä mm. kunnat, AVIt, ely-keskukset

Miten terveysvaikutukset huomioidaan Vaikutusarviointi päätösvalmistelun tukena IVA, TVA, SVA, SOVA, YVA, … Uusi kokonaisvaltainen lähestymistapa: Avoin arviointi ohjeistaa arviointikäytäntöjä Aiheena periaatteessa mikä tahansa Päätösvalmistelun seuranta ja ohjaus

Mitä on avoin arviointi Tuotetaan tietyssä päätöksessä tarvittavaa tietoa avoimin työkaluin. Kuka tahansa saa osallistua työskentelyyn (päättäjät, asiantuntijat, sidosryhmät). Toimintaa ohjaavat säännöt (keskustelusäännöt, tietorakenteet, syy-seuraussuhteet, …) Tuloksena tieteelliseen tietoon ja arvoihin perustuvia suosituksia päättäjille. ”Käypä päätös -suositus” ei yritä korvata päättäjää. Esimerkkinä Rauma, Pori

Rauman satamavaihtoehdot Tavoitteellisuus: Vastataan siihen kysymykseen, joka on päätökseteon kannalta tärkeää.

Porin kuntapilottisuunnitelma

Tekaisu STM:n rahoittama, THL:n koordinoima projekti ”Vaikutusarviointien oltava tehokkaita tekaisuja eikä vuosikausien hankkeita.” Tarkoituksena jalkauttaa kuntiin uusia käytäntöjä 1.Avoimesta arvioinnista 2.Avoimesta päätöksentekokäytännöstä

Avoin päätöksentekokäytäntö Päätöksenteko Valmistelu Vaikutukset Toteutus Tietokäytännöt Seuranta ja ohjaus

Avoin päätöksentekokäytäntö Neljä perusosaa: 1.Tahdonilmaus: päättäjän tavoitteet tiedossa ja toiminnan pohjana. 2.Toteutus: tiedon keruu ja jäsentäminen päätöksen tueksi. 3.Seuranta ja ohjaus: jatkuva työn peilaaminen ja parantaminen määriteltyjen tavoitteiden suhteen. 4.Yhteenvetämisen taito: tietotaitoa siitä, miten tietoa ja arvoja jäsennetään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi.

Tekaisu-menetelmän perusteet

Kysely ympäristöterveydenhuollon yksiköille: huomiointi

Kysely ympäristöterveydenhuollon yksiköille: organisaation vaikutus

Kysely ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueille (2/2013): Kuullaanko terveydensuojelua kuntien päätösvalmistelussa? YVAssa huonosti, rakennusluvituksessa hyvin. Mikä rooli terveydensuojelulla on? Joskus ei mitään, usein lausunnonantajana, harvoin osallistujana. Rooli vaikutusarvioinneissa ohut. Mitä tukea tarvitaan? Tukea vaikutusarviointien tekemiseen, helppoja työkaluja. Mitä muutosta halutaan? Suurempi ja vaikuttavampi rooli päätösvalmistelussa.

Työkalu vesiriskien laskemiseen

Arvioinnin monet ulottuvuudet Ennakkoarviointi, toiminnan ohjaus, jälkiarviointi (evaluointi) – ”Pelkkä jälkiarviointi on vain myöhässä aloitettua (ja siksi puutteellista) arviointia” Kokonaisvaltainen arviointinäkökulma – Ajallinen jatkumo: ennen, aikana, jälkeen – Ei vain prosessia (hanketta), vaan etenkin vaikutuksia ja niiden syitä

Lähtökohta Tavoitteena on tehokas ja vaikuttava TOIMINTA Tätä tukemaan tarvitaan TIETOA Tämän organisoimiseen tarvitaan ARVIOINTEJA JA TIETOJÄRJESTELMIÄ Näiden toteuttamiseen tarvitaan KÄYTÄNTÖJÄ JA TEKNOLOGIOITA

Avoin päätöksentekokäytäntö Kehitetty yhdessä Innokylän kanssa Täydentää Innokylän lähestymistapaa Laajentaa ajattelua sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle Korostaa vaikutusarviointeja päätösvalmistelussa Sisältää käytäntöjä, ohjeistusta ja kriteereitä vaikutusarviointien evaluointiin Jatkuvan seurannan ja ohjauksen periaate

Innokylä ”Innokylä tarjoaa sosiaali- ja terveysalan toimijoille ympäristön, jossa nämä voivat löytää toisensa, kehittää yhdessä sekä levittää uusia ideoita ja innovaatioita. Innokylässä ihmiset ja ideat kohtaavat.” Yhteiskehitys, toteutus, evaluointi, levittäminen Välineet, tuki, tapahtumat SOSTE, Kuntaliitto, THL

TEKAISU ja Innokylä Tiedon tehokas hyödyntäminen käytännössä Samanlainen toimintamalli ja pragmaattinen tietoon keskittyvä lähestymistapa Laaja (vähintäänkin kansallinen) vaikuttavuus STM, THL, Kuntaliitto Yhteistyö THL/YMAL ↔ THL/MEKA ↔ Nordem menetelmä- ja välinekehityksessä Innokylästä mallia, keinoja ja osaamista TEKAISUun TEKAISU pienempi ja keskittyy ensin uusiin käytäntöihin muutamissa esimerkkitapauksissa (toisaalta TEKAISUn kohde laajempi)

“Avoin kehityshanke” Tahdonilmaisu – julkiset tavoitteet ja päämäärät Toteutus – toiminnan ja sen suunnittelun ja valmistelun periaatteet Seuranta ja ohjaus – kokonaisvaltainen jatkuva arviointi osana hankkeen toteutusta – Avoimesta päätöksentekokäytännöstä täydentäviä menetelmiä hankearvioinnin tueksi? → hankesuunnitelma ja sen toimeenpano

Seurannan ja ohjauksen menetelmät Hyvän hankkeen ominaisuudet (päämenetelmä) – Tiedon/suunnitelman sisällön laatu Tarkkuus, harhattomuus, sisäinen yhdenmukaisuus – Sovellettavuus Merkityksellisyys, saatavuus, käytettävyys, hyväksyttävyys – Tehokkuus Sisäinen tehokkuus, ulkoinen tehokkuus

Esimerkki: Uusien biodieselin raaka- aineiden vaikutusarviointi Sisällön laatu (varsin) hyvä Tehokkuus hyvä – Kelpo tulokset pienin resurssein – Tulokset helposti hyödynnettävissä Sovellettavuudessa kuitenkin puutteita – Tilaaja/käyttäjä (Neste Oil) ei julkistanut tarpeitaan selvästi eikä osallistunut työhön aktiivisesti (-> heikko merkityksellisyys ja käytettävyys)

Seurannan ja ohjauksen menetelmät Kattavuus (apumenetelmä) – Vaikutukset huomioidut, oleelliset, tärkeimmät? – Syyt (vaikuttimet) huomioidut, oleelliset, tärkeimmät? – Asianosaiset halukkaat, mahdolliset, vastuulliset? – Toimijat osalliset, hyötyjät, tarvitsijat?

Esimerkki: erilaiset vaikutusarviointimenetelmät Useimmat vakiintuneet vaikutusarvioinnin menetelmät rajattuja joko tarkasteltavien vaikutusten ja niiden syiden sekä huomioon ja mukaan otettavien toimijoiden suhteen. YVA, TVA, RA,... Ennalta asetetut rajoitteet harvoin yhdenmukaisia tiedon tarpeen kanssa ja siten usein heikentävät tuotetun tiedon käyttökelpoisuutta.

Seurannan ja ohjauksen menetelmät Avoimuus (apumenetelmä) – Osallistumisen avoimuus - ketkä saavat osallistua? – Tiedon avoimuus - missä määrin tietoa on saatavilla? – Osallistumisen ajoitus - milloin voi osallistua? – Osallistumisen kattavuus - mihin toimintoihin voi osallistua? – Osallistumisen vaikutus - missä määrin osallistujat voivat vaikuttaa?

Kysely ympäristöterveydenhuollon yksiköille: avoimuus

Esimerkki: Puijon metsienhoitosuunnitelma Alusta alkaen avoin prosessi, useita sidosryhmätilaisuuksia ja työpajoja. Kuitenkin lopulta monet tyytymättömiä lopputulokseen, miksi? Vaikka kuultiin, erilaisia näkemyksiä ei osattu sisällyttää loppuraporttiin (→ heikko osallistumisen vaikuttavuus ja kattavuus) – Seurauksena paljon kiistelyä kaupunginvaltuuston päätöksiin ja suunnitelman toimeenpanoon liittyen

Seurannan ja ohjauksen menetelmät Hyväksyttävyys – Onko huomioitu olennaiset tiedot asiasta? – Onko huomioitu olennaiset arvoarvostelmat? – Onko tavoitteet kuvattu? – Onko päättely tavoitteista suunnitelmaan/toimeenpanoon kuvattu? – Voivatko kaikki asianosaiset/toimijat vastata kaikkiin edellisiin kysymyksiin kyllä?

Avoin päätöksentekokäytäntö Kasteessa Tavoitteena oli rakentaa Kaste-hakemus 2013 soveltamaan ja testaamaan avointa päätöksentekokäytäntöä. Vaati liikaa sitoutumista ja resurssointia kunnilta. Nyt kevyempi kunta- ja hankeyhteistyö: Tavoitteena konkreettiset hankkeet, joissa päätöksenteon tukemisen elementti hankkeen vaikuttavuuden evaluointi, ympäristöterveyden näkökulma. Myös työkalujen testausta käytännön työssä.

Keskustelua Löytyisikö esimerkkejä teidän hankkeistanne tai muusta toimintaympäristöstä? – Hankesuunnitelman/-toteutuksen Sisältö, sovellettavuus, tehokkuus? Kattavuus? Avoimuus? Hyväksyttävyys?