Raamisopimuksen keskeisiä kohtia

Raamin sopimuskorotukset  Ensimmäinen kausi 13 kk 2,4 % (→ per 12 kk 2,2 %)  Toinen kausi 12 kk 1,9 %  Yhteensä raamisopimuskauden eli 25 kk:n keskimääräinen nousu on 2,1 % per vuosi.  Lisäksi kaikille maksetaan 150 euron kertaerä tammikuussa 2012 tai silloin, kun raamin ensimmäinen jakso alkaa (raamin alkamisesta jäljempänä).  Sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkankorotusten lisäksi kaikkia kustannusvaikutteisia muutoksia työehdoissa, kuten:  työajan lyhennykset  luottamusmiespalkkioiden korotukset  matka-ajan korvaustason parannukset jne.  Näin ollen ns. tekstimuutosten kustannusvaikutukset vähentävät palkkojen sopimuskorotuksia.

Raamisopimuksen kesto  Raamisopimuksen kokonaispituus on lähtökohtaisesti 25 kk.  Siihen kuuluu kaksi palkankorotusjaksoa, ensimmäinen kattaa 13 kk ja toinen (lähtökohtaisesti) 12 kk.  Jälkimmäistä jaksoa voi lyhentää enintään 4 kk tai pidentää enintään 2 kk, jolloin kustannusraami toiselle jaksolle laskee/nousee vastaavasti.  Raami päättyy joka tapauksessa aikaisintaan

Raamin 1 jakso 13 kk 2,4 % Raamin 2. jakso 8-14 kk Teknologia Raamin 1 jakso 13 kk Vanha ratkaisu 2,4 % Kauppa Vanha ratkaisu Raamin 2. jakso kk Raamin 1. jakso 13 kk ICT YTN 1,9 % 12 kk:lle laskettuna Raamisopimuksen rakenne kaaviona : Ilmoitus tuleeko raamiin, kattavuuden todentaminen Alkusyksy 2012: Tarkistuspiste 2,4 % Raamin 2. jakso 8-14 kk 1,9 % 12 kk:lle laskettuna Raami päättyy aikaisintaan

Raamisopimusta tukevat veroratkaisut  Maan hallitus on kannanotossaan ilmoittanut, että mikäli raamisopimuksen kattavuus on riittävä:  Palkansaajille kompensoidaan 2012 työeläkemaksun noususta 0,2 %-yksikön suuruinen osuus ansiotuloverotusta keventämällä. Kokonaiskustannus on 120 milj. euroa.  Suunniteltu työttömyysvakuutusmaksun korotus (palkansaajille 0,2 %-yksikköä) peruutetaan.  Yhteisöveroa alennetaan 1,5 %-yksikköä eli 0,5 %-yksikköä enemmän kuin v varsinaisessa budjettiesityksessä.

Raamisopimuskauden alku  Raamisopimuskausi alkaa aloilla, joilla sopimus oli päättynyt raamisopimuksen tekohetkellä, esim. teknologia-ala.  Muiden alojen osalta raamisopimuskausi lasketaan alkavaksi  silloin kun voimassa oleva sopimus päättyy, esim. kunta-alalla ja valtiolla tai  silloin kun voimassa olevan sopimuksen mukaan pitää toteuttaa seuraava palkankorotus, jos kyseisen korotuksen suuruudesta ei ole ennalta sovittu, esim. kaupan alalla ja ICT-YTN

Palkkakauden poikkeava pituus  Raamisopimuksessa määritellään, että yksittäisellä sopimusalalla jälkimmäisen palkkakauden pituus voidaan sopia 8–14 kuukauden mittaiseksi. Ehtona kuitenkin on, että raamikausi päättyy aikaisintaan Tällaisessa tilanteessa jälkimmäisen palkkakauden sopimuskorotus on: (1,9 %/12) * Z, jossa Z on palkkakauden pituus kuukausina.  Esimerkki: Jälkimmäisen palkkakauden pituus on 8 kuukautta. Tällöin sopimuskorotusprosentti on (1,9 % / 12) * 8 = 1,3 % Jälkimmäisen palkkakauden pituus on 14 kuukautta. Tällöin sopimuskorotusprosentti on (1,9 % / 12) * 14 = 2,2 %

Palkankorotusten ajoitus  Jos sopimusalalla ei jostain syystä tehtäisi palkankorotusta tai osaa siitä heti palkkakauden alusta, alan yhteenlaskettu sopimuskorotusprosentti ei voi muuttua raamisopimuksen mukaisesta. Tällaisella sopimusalalla on mahdollisuus sopia esim. palkankorotusten kertaerästä. Kertaerän ja sopimuskorotuksen yhteenlaskettu kustannusvaikutus ei voi palkkakauden aikana ylittää raamisopimuksessa määriteltyä tasoa.  Esimerkki: Raamisopimuksen mukainen sopimuskorotus on 2,4 %. Alakohtaisesti sovitaan, että tästä 1,2 % maksetaan heti palkkakauden alusta ja 1,2 % kuuden kuukauden kuluttua. Alalla voitaisiin tällöin maksaa kertaerä, jonka kustannusvaikutus prosentteina kuukausipalkasta on enintään 6 * 1,2 % = 7,2 %. Kertaerän suuruus lasketaan sopimusalan vakiintuneen käytännön mukaisesti samalla ansiokäsitteellä, jolla sopimuskorotuksen kustannusvaikutus lasketaan.

Liittyminen raamisopimukseen ja kattavuuden todentaminen  Sopimusosapuolet neuvottelevat ja ilmoittavat mennessä, ovatko raamisopimuksessa mukana.  Neuvottelut kahdentyyppisiä:  uusi työehto- tai virkaehtosopimus, esim. teknologia-ala ja julkinen sektori  vielä voimassa olevan sopimuksen puitteissa  Sopimusten tekstit voimassa olevissa sopimuksissa hyvin erilaisia: milloin neuvotellaan palkoista, milloin sopimus voidaan irtisanoa jne.  Lähtökohta on, että kun osapuolet yhdessä ilmoittavat tulevansa raamiin, ne ovat asti käydyissä keskinäisissä neuvotteluissa saaneet aikaan tekstit, jotka varmistavat raamin sitovuuden alalla.  Keskusjärjestöt ja hallitus arvioivat raamisopimuksen kattavuuden

Raamisopimus ja työelämän kehittäminen

Yleistä  Työelämän kehittämisen paketti toteutetaan, mikäli raamisopimus toteutuu riittävän kattavasti – arviointi  Paketti ei sisällä mitään heikennyksiä palkansaajille.  Paketti sisältää asioita, joita olisi muutoin ollut vaikeaa saada eteenpäin.  Isien perhevapaiden pidennys, vuorotteluvapaaleikkausten peruminen, työlainsäädäntöasiat, työttömyysturvan parannukset  Maan hallitus on omalta osaltaan sitoutunut laatupaketissa olevien asioiden eteenpäinviemiseen.  Laatupaketti sisältää valtion rahoitusta vuodelle 2012 yht. 177 milj. euroa.  Työnantajat ja palkansaajat rahoittavat työttömyysturvan ja perhevapaiden parannuksia nykyisten rahoitusosuuksien mukaisesti /Helle

Konkreettisia parannuksia palkansaajille  Vuorotteluvapaajärjestelmä säilyy elinvoimaisena, koska hallitus peruuttaa esittämänsä leikkaukset.  Hallitusohjelmaan kirjattuja ja palkansaajille tärkeitä, mutta neuvottelupöydässä ”vaikeita” asioita saadaan eteenpäin:  Isien perhevepaat pitenevät kahdella viikolla ja käyttö joustavoituu merkittävästi vuoden 2013 alusta.  Palkkatasa-arvo: Tasa-arvolain palkkakartoitusten kehittäminen: kolmikantainen selvitys ja ehdotukset mennessä.  Työttömyysturva paranee ja sen rahoitus varmistetaan, mikä on taantumassa erittäin tärkeää.  Lomakorvausten jaksotuksesta luovutaan  Osaviikkolomautuksessa maksetaan työttömyyspäivärahaa menetetyiltä työpäiviltä ilman sovittelua.  Sovitellun työttömyyspäivärahan työaikaraja nousee 75 % → 80 %.  Valtio osallistuu lomautuspäivärahojen rahoitukseen v. 2012–2013.

Työelämän kehittäminen työlainsäädännössä  Työlainsäädännön kehittäminen on ollut vuosia lähes jäissä. Nyt sovittu monista ”ikuisuuskysymyksistä”: työajat, määräaikaiset, vuokratyö.  Määräaikaisuuksien käyttö vuokratyössä: selvitys ja työsopimuslain täsmennykset, valmistelu mennessä.  Yt-lakien henkilöstösuunnitelmia täsmennetään, valmistelu mennessä.  Joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa edistetään, mm. työaikapankit, osa-aikatyömahdollisuudet, etätyö  Määräaikaisten palvelussuhteiden läpikäynti: määrä, käyttötavat, perusteet, sijaisten tarve  Osatyökykyisten työllistämisen periaatteet  Osaamisen kehittäminen  Työsuojelulainsäädäntöä täsmennetään, valmistelu mennessä.  Työaikojen kuormitustekijät ja niiden vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen selvitetään etukäteen.

Osaamisen kehittäminen ottaa harppauksen eteenpäin  Osaamisen jatkuva kehittäminen työuran aikana on välttämätöntä, jotta työurat pitenevät ja Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa.  Työntekijälle mahdollisuus osallistua vuosittain osaamista lisäävään koulutukseen kolmen päivän ajan, kolmikantainen valmistelu mennessä.  Työnantajia kannustetaan erityisellä koulutus- ja hyvinvointivähennyksellä.  Järjestelmä otetaan käyttöön  Osaamisen kehittämisen verokannusteita kehitetään, valmistelu mennessä.  Esimerkiksi vastuuvaraus, julkissektorin järjestelyt selvitetään erikseen  Koulutuskustannukset palkansaajien verotuksessa

 Hallitusohjelmaan on kirjattu lukuisia osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen tähtääviä hankkeita: henkilökohtaiset koulutustilit, työsuhteen aikana kertyvä koulutusoikeus, Koulutusrahaston tehtävien laajentaminen ja opintovapaalainsäädännön uudistaminen.  Raamisopimuksessa on sovittu työmarkkinaosapuolten omasta valmistelutyöstä, joka linkittyy hallitusohjelman hankkeisiin, valmistelu mennessä.  Yt-lakien koulutussuunnitelmat osaamisen kehittämisen välineeksi työpaikoilla: toimintamallien luominen  Selvitys työsuhteen aikana kertyvästä koulutusoikeudesta sekä Koulutusrahaston tehtävien laajentamisesta koulutusoikeuden ja mahdollisten koulutustilien hallinnointiin