Lahti Julkisten hankintojen ”pelisäännöt” - seminaari Hankinnat osana kunnan ja seutukunnan onnistunutta elinkeinopolitiikkaa Ismo Partanen Kehittämispäällikkö Suomen Yrittäjät ry.

Termistöä – mistä on kyse kulloinkin? •Ostopalvelut = julkinen sektori hyödyntää markkinoita järjestämisvastuullaan tai tehtäväksi ottamiensa palvelujen tuotannossa •Ulkoistaminen = julkinen sektori ostaa aikaisemmin itse tuottamansa hyödykkeet markkinoilta, esim. vanhusten palveluasuminen tai katujen kunnossapito •Yksityistäminen = julkinen sektori ”vetäytyy” palvelutuotannon järjestämisen kokonaisvastuusta – julkinen sektori voi olla asiakkaana tai tukea joko tuottajaa tai asiakasta, esim. kuljetukset  Asiakkaana toimiessaan julkinen sektori on hankintalain ja/ tai ohjeiden alainen

Julkinen sektori asiakkaana •Julkiset hankintayksiköt muodostavat yhden heterogeenisen asiakasryhmän, jonka merkitys vaihtelee toimialoittain ja yrityksittäin -Esim. sosiaalipalveluyritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta kuntien ostojen osuus on lähes 80 % •Julkiset hankinnat suuntautuvat pääosin kotimarkkinoille •Lähtökohta: hankinnat tehdään avoimesti kilpailuttamalla! •Julkiset hankinnat ovat keskittymässä – hankintojen keskikoko kasvaa – mitä vaikuttaa pk-sektorille? •Oman alueen yrityksiä ei saa suosia, eikä muita syrjiä! •Julkinen sektori on luotettava maksaja

Hankinnat osana elinkeinopolitiikkaa •Hankinnat tekevät kaikista kunnan toimialoista elinkeinopolitiikan toteuttajia! •Yrityksille ei ole sama, mitä kunnat hankkivat ja/tai miten hankkivat! •Hankintapäätöksillä voidaan vaikuttaa markkinoiden kehittymiseen ja toimivuuteen •Suunnitelmallisella ja avoimella hankintapolitiikalla luodaan edellytyksiä markkinoiden kehittymiselle ja kilpailun säilymiselle myös tulevaisuudessa! •Julkisten hankkijoiden tulee oman etunsakin vuoksi kantaa vastuuta markkinoiden toimivuudesta myös tulevaisuudessa!

Julkisten hankintojen volyymit Euroopan unioni (EU ) –Julkisten hankintojen kokonaisarvo miljardia euroa –Julkiset hankinnat 16 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta –EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen arvo 333 miljardia euroa. Suomi –Julkisten hankintojen kokonaisarvo 22,5 miljardia euroa –Osuus bruttokansantuotteesta 15 prosenttia –Valtion ulkoisten hankintojen määrä 4,5 miljardia euroa, josta kilpailutuksen piirissä 3,2 miljardia euroa –Kuntasektorin kilpailutuksen piirissä olevien ulkoisten hankintojen määrä 10,4 miljardia euroa –Kilpailutuksen piirissä yhteensä noin 13,6 miljardia euroa, valtion suhteellinen osuus tästä liki neljännes ja kuntasektorin osuus reilut kolme neljäsosaa.

Hankintalain tavoite ja tarkoitus Hankintalakiehdotus 1 § •Hankintalain tavoitteena on –tehostaa julkisten varojen käyttöä –edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä –turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa

Hankintalain keskeiset periaatteet •Hankintalakiehdotus 2 § •Hankintayksikön on –käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet –kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä –toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen

Hankintalakiesitys Oleelliset muutokset: -Kansalliset kynnysarvot – kolme porrasta -Laajennettu ilmoitusvelvollisuus -Valintakriteerien järjestys ilmoitettava -Määrämuotoinen kilpailuttaminen -Joustoja kilpailumenettelyyn -In house- tulkinnat terävöityneet Lain puutteet ja ongelmat: -Valvontaviranomaista ei ole nimetty -Ei sanktiota kilpailuttamatta jättämisestä -Uudet menettelyt ovat osin sekavia - tulkintaongelmat

Kansalliset kynnysarvot ja merkitys •Hankintojen kilpailuttamisvelvoite Kevennetyt menettelyt; lisää neuvottelumenettelyn käyttömahdollisuuksia Ilmoitusvelvoite kaikkiin hankintoihin Valitusoikeus markkinaoikeuteen vain kynnysarvojen yläpuolelta Kansallisen kynnysarvot: e tavarat ja palvelut e sote-palvelut ja eräät koulutuspalvelut e urakat

Hankintalain soveltaminen Alle kynnysarvojen olevat hankinnat •Rajattu hankintalain ulkopuolelle •Hankintayksiköiden omat sisäiset hankintasäännöt ja – ohjeet •Ei laajaa ilmoitusvelvollisuutta •Ei ole muutoksenhakumahdollisuutta markkinaoikeuteen  Hankintayksiköllä on vapausasteita enemmän – ei kuitenkaan tarkoita, että olisi ”villi länsi”

Uudistusten vaikutukset •Hankintakilpailujen määrä lisääntyy nykyisestä, koska lain noudattamista seurataan laajemmin (julkisuus)? •Avoimuus ja ilmoittelu hankinnoista lisääntyvät – kilpailu kiristyy monilla aloilla •Valitukset lisääntynevät ainakin aluksi hankintaosaamisen kirjavasta tasosta ja tuottajien aktivoitumisesta johtuen •Laki johtanee osaltaan hankintaosaamisen keskittämiseen ja hankintojen keskikoon kasvuun monilla aloilla •Miten kilpailutetaan kynnysarvojen alapuolelle jäävät hankinnat? – mahdollisuus alueelliselle elinkeinopolitiikalle?! •Hankintaosaaminen paranee koulutuksen ja kokemuksen myötä

Suomen julkisten hankintojen jakautuminen

Hankintojen merkitys pk-yrityksille •Julkisten hankintojen merkitys on jo nyt suuri pääosin kotimarkkinoilla toimiville pk-yrityksille •Julkisten hankintojen kasvu mm. palvelurakenteen uudistumisen kautta lisää merkitystä tulevaisuudessa •Erityisesti palvelujen ostot kasvavat tulevaisuudessa •Kansallinen ja kansainvälinen kilpailu julkisista hankinnoista kiristyy! •Toisaalta EU:n sisämarkkinoiden yhteiset pelisäännöt parantavat suomalaisten yritysten edellytyksiä tarjota hyödykkeitä ja urakoita myös muiden jäsenmaiden markkinoille •Sama koskee toisille alueilla pääsemistä Suomessa!

Miten yritykset voivat valmistautua…? •Lisäämällä julkisten hankintaprosessien tuntemusta •Opiskelemalla hankintalain periaatteet ja sen aiheuttamat velvollisuudet tilaajalle ja tuottajille •Hankkimalla aktiivisesti tietoa julkisista hankinnoista •Pyytämällä hankintayksiköitä järjestämään tulevista hankinnoista ennakkoinfo – tilaisuuksia •Verkottumalla ja sopimalla yhteistyöstä toisten yritysten kanssa – yhteistarjoukset ja alihankintasuhteet •Kehittämällä tuotteita, joille on kysyntää julkisella sektorilla •Hyödyntämällä yrittäjäjärjestöä hankintoihin liittyvässä edunvalvonnassa ja kuntayhteistyössä

Kuntien ja seutukuntien toiminta •Tehdään hankintastrategia ja päivitetään hankintaohjeet •Lisätään hankintaosaamista ja markkinatuntemusta •Seurataan hankintojen vaikuttavuutta •Järjestetään ”tietoiskuja” ja käydään ns. teknistä vuoropuhelua tulevista hankinnoista •Hankinnat ilmoitetaan myös toimijan omilla sivuilla •Alueen yritykset saavat tarjouspyynnöt automaattisesti! •Valintaperusteeksi otetaan relevantteja laadullisia tekijöitä •Osatarjousten hyväksyminen tehtävä mahdolliseksi •Kynnysarvojen alapuoliset hankinnat ilmoitetaan vain riittävässä laajuudessa kilpailun toteutumiseksi