SALMAR Tuloksia Eurooppalaisesta lohimarkkinatutkimuksesta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä, Kaija Saarni, Asmo Honkanen ja Jarno Virtanen 2003

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen SALMAR Margins along the European seafood value chain. Impact of the salmon industry on market structures Rahoitettiin EU:n tutkimuksen V puiteohjelmasta Projektin kesto v Tutkijoita Ranskasta, Norjasta, Iso-Britanniasta, Portugalista ja Suomesta

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Tavoitteet Miten kasvava lohen tarjonta on vaikuttanut kalamarkkinoiden ja kalaelinkeinojen rakenteiseen ? Miten arvoketjun keskittyminen on vaikuttanut lohikalojen hinnanmuodostukseen ? Miten hyvin EU:n kalastus- ja markkinapolitiikka toimii muuttuneessa markkinatilanteessa ?

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Kansalliset tavoitteet Miten lohen tuonti on vaikuttanut Suomen kalamarkkinoihin ja kalaelinkeinoihin ? Miten tuotu lohi kilpailee kirjolohen kanssa ? Toimivatko lohikalamarkkinat kilpailullisesti ? Miten EU:n ja Norjan välinen lohisopimus vaikutti Suomen markkinoihin ?

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Rakenteelliset muutokset Lohikalojen kysyntä kasvaa tasaisesti

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Rakenteelliset muutokset Sama kehitys muuallakin Euroopassa

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Rakenteelliset muutokset Lohikala syrjäyttää silakkaa

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Rakenteelliset muutokset Lohikalojen hinnat laskeneet

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Rakenteelliset muutokset Lohikalojen hinnat yhdentyvät

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Rakenteelliset muutokset Lohi korvaa kirjolohta tuorekalamarkkinoilla

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Rakenteelliset muutokset Kirjolohta käytetään jalostuksessa enemmän

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Miksi lohi vie markkinoita ?

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Kirjolohen kausiluonteinen tarjonta suuri ongelma

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Rakenteelliset muutokset Alkutuotantoyritysten määrä laskee

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Rakenteelliset muutokset Kalan tukkukauppa ja jalostus työllistävät

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Rakenteelliset muutokset Tukkukaupan liikevaihto 2 ½ kertaistui

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Rakenteelliset muutokset Vähittäiskauppa keskittynyttä

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Rakenteelliset muutokset Vähittäiskaupan yksiköt kasvavat

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Rakenteelliset muutokset Koko kalan arvoketju keskittyy 5 suurinta Vähittäiskauppaketjua myy yli 90 % Kalatukkukauppaa/jalostajaa myy lähes puolet Kalankasvattajaa tuottaa puolet kirjolohen Troolaria kalastaa 2/3 silakan kokonaistuotannosta

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Lohikalojen välinen kilpailu Kilpailevien tuotteiden hintojen välillä on yhteys Minimihinta

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Lohikalojen välinen kilpailu Lohikalat kilpailevat keskenään samoilla markkinoilla Tuodun lohen hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla Kotimaisen kirjolohen hinta määräytyy kotimaisen tarjonnan ja tuodun lohikalan hinnan perusteella Tuodun lohen ja kotimaisen kirjolohen hinta määräävät kalastetun lohen hinnan

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Lohimarkkinoiden kilpailullisuus Markkinat toimivat kilpailullisesti, jollei tuotanto- ja kauppaketjun mikään osapuoli pysty keräämään ylisuuria voittoja > Hintasignaalit siirtyvät häiriöttä ketjun osasta toiseen

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Lohen arvoketjun kilpailullisuus

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Lohen arvoketju toimi kilpailullisesti norjalaiselta tuottajalta suomalaiseen tukkuun asti (vähittäiskauppaa ei analysoitu) Norjan vientihinnat johtavia hintoja  Maailmanmarkkinahinnat määräävät lohen hinnan Suomen markkinoilla Lohen arvoketjun kilpailullisuus

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Kirjolohen arvoketjun kilpailullisuus

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Arvoketju toimi kilpailullisesti tuottajalta kalatukkuun asti Tukkuhinnat johtavia Kalatukut päättävät mitä, miten ja minne myydään 1) Kotimaista vai tuotua 2) Tuoreena vai jalostettuna 3) Vähittäiskauppaan, suurkeittiöille vai vientiin Kirjolohen arvoketjun kilpailullisuus

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Vähittäiskaupan tulokset kaksijakoiset: 1)kampanjahinnat > kilpailu toimii 2)normaalit hinnat > vähittäiskaupalla saattaa olla markkinavoimaa Kirjolohen arvoketjun kilpailullisuus

Vähittäiskaupan markkinavoima kasvanut Toimittajia koskevat vaatimukset: •kilpailukykyinen hinta •riittävä määrä •korkea tasainen laatu •tasainen tarjonta •laaja valikoima •logistiset valmiudet •laatu- ja ympäristösertifioinnit RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen

Vähittäiskaupan markkinavoima kasvanut Vain (suuret) valikoidut toimittajat kelpaavat Toimittajien kilpailutusjärjestelmä Toimituksia keskitetään määrällisesti ja alueellisesti RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen

Vähittäiskaupan markkinavoima kasvanut Ketjujen omat kampanjat Kaupan omat tuotemerkit * Vähittäiskauppa siirtää valmistajien katteita omiin katteisiinsa ja kuluttajahintoihin RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen

Markkinoiden rinnalle syntynyt uusia toimintamalleja Yhteistyö ja työnjako toimijoiden välillä tiivistyy Alihankintasopimukset yleistyvät Vertikaalinen integraatio lisääntyy Tuotanto/jalostus- ja tukkukauppa Tukku- ja jalostus/vähittäiskauppa Yhteiset investoinnit RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen

Politiikkavaikutukset WTO, GATT, CAP ja CFP Tavoitteet: Kaupan vapauttaminen kuluttajien hyödyksi Suorien tukien vähentäminen Omien tuottajien suojaaminen epäreilulta kilpailulta (minimihinta)

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Lohisopimuksen vaikutukset Kirjolohen tuonti kasvoi

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Lohisopimuksen vaikutukset Kirjolohen tuontihinta romahti (40 %)

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Lohisopimuksen vaikutukset Vähittäishinnat eivät laskeneet yhtä paljon (30 %)

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Lohisopimuksen vaikutukset Tuoreen lohikalan määrä nousi 40 %

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Lohisopimuksen vaikutukset Minimihinta on tehoton keino ohjata markkinoita, jos maailmanmarkkinahinnat alle minimihinnan Suomessa minimihinta johti täydellisen korvikkeen tuontiin Kuluttajien lisäksi myös välikädet hyötyivät

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Lohisopimuksen vaikutukset Norjalaiset koordinoivat omaa tuotantoaan rehukiintiöin ja pääsivät hyödyntämään johtavaa markkina-asemaansa EU:n kuluttajien hyöty meni pääosin EU:n ulkopuolisille tuottajille Myös EU:n tuottajat hyötyivät > norjalaisen lohen kilpailukyky laski EU-markkinoilla, jolloin Britit valtasivat markkinoita

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Keskeiset johtopäätökset Markkinat Lohimarkkinat toimivat kilpailullisesti Suomessa tuontilohi on parempien markkinaominaisuuksiensa ansiosta syrjäyttänyt kotimaista tuotantoa Muissa tutkimuksen osallistuneissa maissa kalastetun kalan tarjonta on vähentynyt samaan aikaan kun lohi tuli markkinoilla

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Keskeiset johtopäätökset Toimialarakenne Alkutuotannon merkitys vähenee, kaupan ja jalostuksen kasvaa Vähittäiskaupan asema arvoketjussa vahvistuu Kaupan kansainvälistyminen (lohen tuonti ja vähittäiskauppaketjujen ohjaus) on laukaissut kalaelinkeinojen rakennemuutoksen

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Keskeiset johtopäätökset Politiikkavaikutukset Kalanjalostus ja kauppa hyötyneet kaupan vapautumisesta ja alkutuotanto joutuu sopeutumaan kansainväliseen kilpailuun Kansainvälisen kaupan ohjaus hintasäätelyn avulla vaikeaa Suomessa lohisopimuksen haittavaikutukset suuremmat kuin muualla EU:ssa

RKTL: Setälä, Saarni, Honkanen ja Virtanen Keskeiset johtopäätökset Kotimaisen tuotannon kilpailukyky Parannettava peruskilpailutekijöitä, eli hinta- kilpailukykyä, tuotteen laatua ja saatavuutta Edellyttää toimialan sisäistä työnjakoa ja keskittymistä: pieniltä yrityksiltä erikoistumista ja isoilta kasvua Pysyviä kilpailuetuja luotava kotimaisten toimijoiden (tuotanto- ja kauppaketjun yritykset ja tutkimus) välistä yhteistyötä tiivistämällä