Tutkimussuunnitelma…

…eli ”kuinka välttää verilöyly” Tutkimussuunnitelma on työn alku, diplomityö tai väittely sen loppu Tutkimussuunnitelmassa kehitetään systemaattisesti valmiuksia vastata viimeiseen haasteeseen Tutkimussuunnitelma on siten dialoginen, osa argumentointia

Suunnitelma auttaa… tutkijaa itseään hahmottamaan tutkimusongelmansa, menetelmänsä ja aikataulunsa ohjaajaa näkemään, mitä on tarkoitus tehdä, ja mihin ongelmiin kannattaa puuttua rahoittajia näkemään, kannattaako opiskelijaan tai tutkijaan panostaa

Tutkimus on luovaa työtä Tutkimuksessa pyritään hakemaan uusia kysymyksiä… hahmottamaan todellisuutta uudella tavalla …tai löytämään ratkaisuja teoreettisiin tai käytännön ongelmiin. Tutkimussuunnitelma ei siis voi olla liian jäykkä: hyvä suunnitelma ei koskaan täysin toteudu

Tutkimuksen tausta Tutkijan pitäisi kyetä kiinnittämään tutkimuksensa ajankohtaiseen tieteelliseen keskusteluun Tutkimus tulisi suhteuttaa johonkin tai joihinkin tutkimustraditioihin Tutkimuksen mielekkyys käytännön suhteen osoitettava soveltavissa tieteissä Kuvitusta Nicholas Steinoyn väitöskirjasta

Tutkimus voi… tuottaa tietoa, jonka tarve on noussut suoraan käytännöstä (selvitys) pyrkiä selittämään (erklären) tai lisäämään ymmärrystä kohteestaan (verstehen) pyrkiä kehittämään parempia menetelmiä (tekninen tiedonintressi, Habermas) pyrkiä tulkitsemaan kohdettaan (hermeneuttinen tiedonintressi) pyrkiä yhteiskunnallisiin tavoitteisiin? (emansipatorinen tiedonintressi, kritiikki) Bernard Tschumi: Parc de la Villette

Tutkimuksen aihe Tutkimuksen aihe on hyvä käydä ilmi jo sen nimestä – viimeistään alaotsikosta Aihetta on kuitenkin syytä täsmentää: miten tutkimus vie keskustelua eteenpäin? Olennaista on aiheen rajaaminen realistiseksi Kannattaa kuitenkin välttää fakki-idiotismia ja perspektiiviharhaa: oma näkökulma ”peittää” koko maailman

Tutkimuskysymykset Tutkimuskysymykset ovat tehokkain keino rajata tutkimusaihe: voinko todella vastata näihin kysymyksiin? Tutkimuskysymykset määrittelevät relevantit menetelmät Kysymykset konkretisoivat: Kuka? Koska? Missä? Mistä? Minne? Miksi? Kenen kanssa? (Brecht) GDP Euroopan Unionin alueella

Tutkimusmenetelmät metodiikka / metodologia Metodiikka: valitut menetelmät ja niiden soveltaminen Metodologia: pohdinta tai oppi siitä, millaiset menetelmät sopivat mihinkin tilanteeseen, mitä niiden avulla voi saada aikaan, ja mitä tieteenfilosofisia sitoumuksia ne pitävät sisällään

Tutkimusmenetelmät Kirjallisuustutkimus on osa kaikkea tutkimusta: perehtyminen aikaisempaan relevanttiin tutkimukseen, teoriakirjallisuuteen tutustuminen Arkistot ovat järjestettyjä, autenttisia kulttuurin tuotteita, jotka muodostavat historiallisen tutkimuksen perustan

Tutkimusmenetelmät Kokeelliset menetelmät (experiments, tests) korostuvat etsittäessä kausaalisia selityksiä tai uusia menetelmiä Kvantitatiiviset menetelmät joko olemassa olevasta tilastoaineistosta tai itse tuotetusta aineistosta mahdollistavat yleistämisen

Tutkimusmenetelmät Kvalitatiiviset menetelmät mahdollistavat syvemmän tulkinnan, mutta yleistäminen on haastavaa Teorian ja laadullisen aineiston yhdistäminen mahdollistaa uskottavan tulkinnan ”siitä, mistä on kysymys” (ns. abduktiivinen päättely)

Ontologinen paradoksi Tutkimus pyrkii saattamaan yhteen erilaiset ”maailmat” (Popper): fyysisen todellisuuden (1), kokemuksen ja tunteen (2), ja kulttuuriset konstruktiot, kuten kielellisen ilmaisun (3) Mutta kuinka rajat ylitetään?