Minne tästä?. Kotiin, mutta ensin... •Pois nykyisestä irrallisten ratkaisujen lyhytnäköisestä toimintamallista •Kielipoliittinen suunnittelun tulee löytää.

Esitys aiheesta: "Minne tästä?. Kotiin, mutta ensin... •Pois nykyisestä irrallisten ratkaisujen lyhytnäköisestä toimintamallista •Kielipoliittinen suunnittelun tulee löytää."— Esityksen transkriptio:

1 Minne tästä?

2 Kotiin, mutta ensin... •Pois nykyisestä irrallisten ratkaisujen lyhytnäköisestä toimintamallista •Kielipoliittinen suunnittelun tulee löytää aikaisemman systemaattisen toiminnan juuret ja perinteet •”Nummisen komiteanmietinnöt” kaikkien kielikoulutuksen parissa työskentelevien peruslukemistoksi •Riitta Pirin väitöskirjaan tutustuminen kielikoulutuksen historian ymmärryksen tueksi

3 Kohti parempaa kielikoulutussuunnittelua • Analyysi nykytilanteesta: 1) Mikä on tavoitetilanne? 2) Mitä siitä uupuu - eli mikä on ongelma? 2) Miksi se on ongelma? 3) Kenen ongelma se on? 4) Ollaanko samaa mieltä ongelmatilanteen tulkinnasta? Vrt nykytilanne • Ongelmatilanteen ratkaisun erilaisia vaihtoehtoja: a)Ennakoitavat edut: b)Ennakoitavat haitat: c)Entä, jos kaikki menee pieleen; kauhuskenaario •Taustatietojen hankkiminen a)tilastot b)tutkimukset (2-3 tutkijaa päätoimisesti töihin) c)Kyselyt d)kokeilut

4 Esimerkki: ruotsin kieltä koskeva kielipolitiikka •Virallinen tuki tuntimäärien jatkuva vähennys, valinnainen aine yo-kokeessa •Virallinen etuja korostava linja: - valinnaisuus lisää motivaatiota - siksi oppimistulokset parantuvat - nuoret ymmärtävät oman etunsa ja lukevat ruotsia -opiskelua tuetaan uusilla toimenpiteillä - -> ei syytä huoleen

5 Esimerkki: ruotsin kieltä koskeva kielipolitiikka (2) Virallisen etuja korostavan linjan vastapaino: - Voiko kansakunnan kielivaranto rakentua nykyisessä määrin nuorten valintoihin? -Eikö motivaatiota voi luoda? Pitääkö sen olla olemassa alusta alkaen? Mihin se silloin perustuu? - Nuoret tietävät mistä tykkäävät mutta tietävätkö he myös omat etunsa? -Mitä konkreettista uudet tukitoimenpiteet todella tuovat? - -> On syytä huoleen

6 Esimerkki: ruotsin kieltä koskeva kielipolitiikka (3) Pahin mahdollinen skenaario: -Ruotsin kirjoittajien määrä yo-kokeessa vähenee tuntuvasti, vaihtelee eri puolilla maata ja erityisesti miesten parissa. -> Entä tasa-arvo? -Kun ei ole pakollista yo-kirjoitusta, vastuu siirtyy lukioille. Entä jos nuoret taktikoivat? Minimoidaan opiskelu, koulut eivät uskalla reputtaa suuria määriä -> kurssien läpäiseminen armoviitosella yleistyy; lukion voi suorittaa lopuun osaamatta todellisuudessa ruotsia lainkaan. -Vastuu ruotsin osaamistasosta siirtyy korkeakouluille. -> Mistä resurssit? Armosta hyväksyminen yleiseksi käytännöksi. Todistus vailla katetta? -Kun ei todellisuudessa saada aikaan tuloksia, ruotsin opetuskin tulisi tehdä valinnaiseksi. - -> On syytä vakavaan huoleen ja tulee valppaasti seurata tilannetta.

7 •Samanlaista analyysia muista teemoista!

8 Siis •Kielipolitiikkaa tulisi tehdä harkiten ja eri vaihtoehtoja huolellisesti punniten.