Paikallisuus auditoinnin näkökulmasta decomb-ryhmätapaaminen , työmuistio Panu Lehtovuori Olli Maijala

Luovat käänteet auditoinnin kohteena •Hankelähtöisiin, uniikkeihin suunnitteluprosesseihin voidaan soveltaa polkuriippuvuuden käsitettä. Suunnittelu on kontingenttia, eli aiempi määrää nyt tapahtuvaa. •Auditoinnin näkökulmasta esitämme hypoteesin, jonka mukaan tässä prosessissa on erityisiä luovia käänteitä tai kriittisiä hetkiä. Näiden löytäminen ja käänteen luonteen tunnistaminen on oleellista koko prosessin laadun varmistamisessa. •Käänteiden löytämiseen ei ole reseptiä. Ne ovat uniikkeja, mutta oletamme että käänteissä ja niiden ”aineksissa” on keskinäistä sukulaisuutta, käänteitä voidaan tyypitellä tai niiden todennäköistä ilmenemistä ennakoida. •Paikka ja paikallisuus on yksi rajaus, jonka puitteissa luovia käänteitä voidaan etsiä.

Paikan-käsite Edward Relphin nojalla paikan-käsitettä voi jaotella seuraavasti 1) Paikka ulkopuolelta katsottuna, esim. suunnittelussa (identity of a place) •paikan fyysiset piirteet •toiminta (funktiot) •paikalle annetut merkitykset (symboli) 2) Eletty paikka, oma (asuin)paikka, paikka kokijan itsensä sijana (identity with a place) •--> paikkaan kiinnittyvä sosiaalisuus, sen mahdollistama vuorovaikutus, eläminen, paikkaidentiteetti

Esimerkki: Paikallisuus ja luovat käänteet hankelähtöisessä kohteessa •Paikka: a) fyysinen (liittyy esim. ympäristöarvot, kohteen estetiikka) b) toiminnallinen (esim. paikalliset asukastoiveet) c) symbolinen (esim. luottamus toimijoiden kesken) •Paikallinen hyöty eri osapuolille •Paikallinen tieto ja sen välittyminen •Paikan fyysisten ominaispiirteiden varaan kehittäminen

Tapauksia: Pajamäki ja Kotiportti •Pajamäen ja Kotiportin innovaatiot tai käänteet tuntuvat liittyvän paikantulkintaan 2), sosiaalisen tilan ja vuorovaikutuksen hallintaan •Miten paikallista tietoa saatiin koottua, miten syntyi luottamus että ideat myös toteutuvat, alueen oman ennakkovarausoikeuden merkitys (Pajamäki) •--> voisi ajatella että syntyi tilanne, jossa projekti tuli osaksi asukkaiden elettyä paikkaa ja kehitti sitä orgaanisesti

Tapauksia: Kilterinmäki •Kilterinmäki tuntuu liittyvän paikantulkintaan 1) •Paikan fyysiset piirteet olivat innovaation aines: melualue, kallio pysäköintiluolalle sekä suunnittelijan asemakaavatasoinen, hyvin konseptualinen idea "swapata" hyvä- ja huono-osaiset tavallisesta poikkeavalla tavalla.

Suunnittelusta ja toteutuksesta •Suunnittelu on Pajamäessä ja Kotiportissa ensi sijassa vuorovaikutusta. Kotiportin diplomityön käyttö. •Yhden toteuttajan merkitys  kasvot projektille. Ei synny "luottamuskatkoja" kaavatasojen ja vaihtuvien toteuttajien välille. •Kilterinmäessä suunnittelu ei eroa asemakaavan piirtämisestä, mutta on huomattava että yksi toteuttaja saattoi olla tässäkin ratkaiseva, koska saatettiin ottaa riski epätyypillisestä sijoittelusta.

Auditoinnista nousevia kysymyksiä koskien koko UDM-hypoteesiä •Näkyykö UDM rakennetussa lopputuloksessa? Mikä on lopulta arkkitehtuurin rooli? •Voidaan auditoida a) prosessia, b) taiteellista lopputulosta, c) käyttäjien mielipiteitä)  millä käsitteellisellä tasolla auditoidaan ja miten tämä liittyy suunnittelun kohdistumiseen? Idea, tavoitteet, tulos… •Voiko UDM tuottaa paremman tavan kuvata suunnitelmia tai projektia  vrt. Kommunikaatio-ryhmässä käyty keskustelu. Ts. löydetäänkö kaavaillustraatiota parempia esityksiä. •Mikä on hankelähtöisen suunnittelun suhde normaaliin kaavaprosessiin? Olisiko sama tulos voinut syntyä normaalissa prosessissa? Voisiko julkinen valta olla UDM-projektin vetäjä? •Riskit? Tuloksellisuus? •Oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden vaatimus vs. hanke- ja toimijalähtöisyyden rajaukset ja nopeus? Mitä tarkalleen on asiakaslähtöinen suunnittelu? Kuka määrittelee kaupunkisuunnittelun asiakkaat? (”Frame of inclusion”)