Mielen hyvinvointi –projekti

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksesta Jyväskylä 20. 3
Advertisements

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
Barents-Parents Lapin yliopiston harjoittelukoulu.
Esiopetuksen huoltajat 2014 Generated on :41.
Mielen hyvinvointi –levittämishanke
Perhesosiaalityö Kokkolassa
POLKU-hanke Läpäisyn tehostamisen seminaari Tampere
Mielen hyvinvointi –projekti
Lapsen, oppilaan ja opiskelijan parhaaksi – tuen turvaamisen haaste Hanketyöseminaari Kuusankoski-talo Irma Kärkkäinen, lukioiden erityisopettaja.
HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA – HENSU Seija Pajukoski
Pirkko Rimpilä-Vanninen
J Kangasniemi 2010 Valtion rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus Tätä kalvosarjaa päivitetään verkossa. Varmistathan että käytössäsi on viimeisin.
1/17 NIVELVAIHEEN TOIMINTAMALLI Luonnos
Lukiokoulutuksen kehittäminen
Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä – hanke 2010
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
LÄHIHOITAJAKOULUTUS tutkinnon laajuus 120 ov
Laajennetun työssäoppimisen kokeilut Sirkka Hulkkonen
Ammattiosaajan työkykypassi Esimerkki toteuttamisesta Kone- ja metalliala.
Laajennettu työssäoppiminen Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Työpaikkaohjaajille suunnattu kysely keväällä 2011 Alustavia tuloksia.
TavoiteToteutusesimerkkiMilloin suoritetaanSeuranta ja arviointi Tavoitteena on edistää liikunnan avulla terveellistä ja aktiivista elämäntapaa. Tavoitteena.
Uusi Väylä Ammattiin.
TPO-oppilaitoskysely keväällä 2010 Toimintaympäristö ja talous Oppilaat Henkilöstö Opetustarjonta.
ITÄINEN ALUE Oppilashuoltohankkeen esittely. Itäinen alue (Ahtialan kaupunginosa n asukasta)  Alueella on neljä päiväkotia; Ahtialan, Herrasmannin,
TutKIVA oppiminen verkossa  suunnitellaan ja toteutetaan opetusteknologiaa hyödyntäviä opintoja, joissa sovelletaan tutkivan oppimisen pedagogisia periaatteita.
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Lapissa - LÄPSY Toteuttajatahot Rovaniemen koulutuskuntayhtymä: Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto.
Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy Pedagoginen kehittämistyö Toukokuu 2014 Sauli Korhonen, Mari Kukkola ja Marja Ruotsalainen.
Opetushallituksen rahoittama ESR-hanke Manner- Suomen ESR-ohjelma Anki Sundqvist, projektijohtaja.
Case Omnia, LAHP10SEA : Atto-aineita osittain työssäoppien päiväkodissa, sosiaali ja terveysalan pt.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kvalitetskriterier i läroavtalsutbildningen Laatukriteerit oppisopimuskoulutuksessa Pasi Kankare
NOPS – hanke LbD –arjen onnistumisia Leppävaara Projektipäällikkö, lehtori Pirkko Rimpilä-Vanninen NOPS Projektipäällikkö.
© KAINUUN AMMATTIOPISTO Laajennetun työssäoppimisen kokeilut Jatkohanke – Kainuun ammattiopisto
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI
Laajennettu työssäoppiminen lähihoitajakoulutuksessa
Peruskoululaisten mielenterveystaidot –hanke Osaan ja Kehityn –hanke
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI JA OPPILASHUOLLON OPETUSSUUNNITELMA
KOLVI OY – Keuda, Omia, Luksia ja Varia, innovoiva ohjausyhteistyö Kolvi OY Keudan, Omnian, Luksian ja Varian innovoiva ohjausyhteistyö.
Rahoitus: ESR, Etelä-Suomen lääninhallitus Koulutuskeskus Salpaus – Tavoitteena on edistää nuorten työllistymistä vahvistamalla.
LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN toimintasuunnitelma Etelä-Savon ammattiopisto.
Mielenterveys kuntoutus
Koulussa elämää opettelemassa
Pirkko Rimpilä-Vanninen 2010 Projektipäällikkö, Laurea “Ammattiopiston nuoren terveyden edistäminen” -NOPS – hankkeen alueseminaari Laurea Pirkko.
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
Yrittäjien hyvinvointikilta® yrittäjien hyvinvointia tukemassa Yrittäjien hyvinvointikilta on Suomen Mielenterveysseuran ja Suomen Yrittäjien kehittämä.
Ops seminaari Askola.
Rehtori Tuula Tervonen. * Tervetuloa, rehtori Tuula Tervonen * Opiskeluasiaa, psyykkari Taina Härmä * Ajankohtaista, rehtori * Sähköinen opiskelu ja.
Sisältö Hankkeen tausta, tarkoitus, tavoite ja tulokset Terveystottumuksiin vaikuttaminen Toimenpideohjelmat: tupakkatuotteiden ja päihteiden käytön vähentäminen.
OPS 2016 teesit. Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen OPS-perusteet.
JOOP- projekti joustavat oppimisympäristöt –
TERVETULOA! Opiskeluhuollon oppimisverkosto Marke Hietanen-Peltola Johanna Jahnukainen.
Tutkintoja ja tutkinnon osia voi suorittaa myös työtoiminnassa järjestöissä, liikuntaseuroissa, pajoilla ja vankiloissa! Tutkintoja työtoiminnassa opinnollistamisen.
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Terveyden määritelmät
Liikunnan ja kulttuurin kilpailutoiminta osana oppilaitoksen toimintaa
Sanna Heino lehtori Koulutuskeskus Tavastia
Kuraattorit ja psykologit toisella asteella
TET =Työelämään tutustuminen
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
TET =Työelämään tutustuminen
Taina Seppälä-Kolkka / S12!78
Kuraattorit ja psykologit toisella asteella
Saimaan ammattiopisto Sampo
Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen Huippu –hankkeessa 2017
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Evästystä paikalliseen ops-työhön
Opiskeluhuollon palvelut
Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön Tavoitteet:
Osaan! – avaimia aikuisten perustaitoihin
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutus vankilaopetukseen
Esityksen transkriptio:

Mielen hyvinvointi –projekti 2009 - 2011 OMNIA NIITTI –koulutus 10.3.2010 Ulla Ruuskanen, Soile Törrönen

Mielen hyvinvointi –projekti 2009 – 2011 Mielen hyvinvointi -projekti on Keskuspuiston ammattiopiston hallinnoima ja Opetushallituksen rahoittama projekti (ESR-rahoitus), jossa Suomen Mielenterveysseura toimii mielenterveyden edistämisen asiantuntijatahona. Projektin yhteistyökumppanit ovat: Leppävaaran lukio SATAEDU, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Suomen Liikemiesten Kauppaopisto / Helsinki Business College Oy Suomen Mielenterveysseura Vantaan ammattiopisto Varia

Projektin tausta Kiinnostus opiskelijoiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointiin on kasvanut kaikilla koulutuksen asteilla. Nykyisin nähdään, että hyvinvointi edistää merkittävästi tutkinnon suorittamista ja työllistymistä Suomen mielenterveysseuran esittämä mielenterveys voimavarana –ajattelu Vantaan yläkouluissa toteutetun Osaan ja kehityn –hankkeen (2006 – 2009) sekä Osallistumalla tutkintoon –projektin (2003 – 2007) kokemukset ja tulokset Projektin tarve on havaittu mukana olevien oppilaitosten käytännön opetus- ja ohjaustilanteissa. Huoli nuorten mielen hyvinvoinnista ja tuen tarpeesta on lisääntynyt Tutkimustieto nuorten mielenterveydestä Toisen asteen opetussuunnitelmissa näkyy ennen muuta terveyden edistäminen terveystiedossa. Riskien ehkäisyä toteuttaa opiskelijahuoltoryhmä

Projektin ennakkokysely henkilöstölle syyskuussa 2009 1/3 Kyselyn avulla kerättiin palautetta oppilaitoskoordinaattoreilta, projektin kouluttajilta ja oppilaitosten opetushenkilöstöltä mielen hyvinvointiin liittyvän koulutuksen hyödyllisyydestä. Useimmat (86 %) tarvitsevat lisää osaamista ja koulutusta mielenterveysasioissa ja uskovat saavansa koulutuksen kautta omaa työtä ja osaamistaan tukevaa tietoa. Useat (81 %) tarvitsevat lisää tietoa nuoruudesta ja nuorten mielen hyvinvoinnista. Vain kolmasosa (33 %) kokee tietonsa riittäviksi mielen terveyden häiriöistä. Alle puolet (43 %) kokee omat tietonsa mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista riittäviksi. Lähes kaikkien (94 %) mielestä on tärkeää vaihtaa kokemuksia muiden oppilaitosten toimijoiden kanssa koulutuksessa. Useimmat (89 %) pitävät mielestään tärkeänä mielenterveyteen liittyvien sisältöjen opetusta eri oppiaineiden kautta. Lähes kaikkien (93 %) mielestä opiskelijoiden mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet. Lähes kaikkien (93 %) mielestä opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin tukemiseen on selkeä tarve oppilaitoksessamme. Lähes kaikkien (99 %) mielestä on tärkeää lisätä opiskelijoiden tietoja ja taitoja ylläpitää mielen hyvinvointia.

Projektin ennakkokysely henkilöstölle syyskuussa 2009 2/3 Miten ja minkä oppiaineiden puitteissa oppilaitoksessasi käsitellään mielenterveyteen liittyviä aihesisältöjä? Vastausten luokittelu ja mainintojen lukumäärä. Terveystiedossa 79 Eri aineiden oppitunneilla 49 Miten mielenterveysasioita pitäisi mielestäsi opettaa 2. asteen oppilaitoksessa? Käytännön läheisesti, arkipäiväisesti ja vuorovaikutteisesti kokemuksia hyödyntäen kaikissa oppiaineissa läpäisyperiaatteella 71 Terveystiedon tunneilla 21 Mielenterveyden opintojakso ja ensiapukurssi 15 Opiskelijoita jatkuvasti huomioimalla ja kannustamalla 15 Opettamalla oman ajattelun tiedostamista ja hyväksyntää 10.

Projektin ennakkokysely henkilöstölle syyskuussa 2009 3/3 Listaa 2-5 mielestäsi tärkeintä mielen hyvinvoinnin osaamisen kehittämistarvetta oppilaitoksessasi tärkeysjärjestyksessä. Henkilökunnalle mielenterveyden merkitykseen liittyvää asennekasvatusta ja mielenterveysasioihin liittyvää koulutusta sekä tietoa mielen hyvinvointia tukevista toimenpiteistä 62. Opiskelijoiden koulutus mielen hallinnassa, itsetuntemuksessa, itsensä arvostamisessa, oikeuksissa, terveellisissä elämäntavoissa, ajankäytön ja stressin hallinnassa sekä oppimateriaalia opiskelijoiden opetukseen 53. Henkilökunnalla pitäisi olla aikaa ja osaamista keskustella opiskelijoiden kanssa kahden kesken sekä henkilökunnalla pitäisi olla taitoa ennalta ehkäistä ja kohdata opiskelijoiden ongelmia ja motivoida ja arvostaa opiskelijoita yksilöinä 34. Henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittäminen, työnohjaus, toisten työn arvostaminen, riittämättömyyden tunteen poistaminen, tehtävänkuvien yhteensovittaminen ja yhteistyön vahvistaminen oppilaitoksen sisällä 22.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa Perusraportit kyselyistä vuonna 2008 Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL, entinen Stakes) Tulosten mukaan työvoimavajausta oli lääkärin ja psykologin palveluissa ammatillisissa oppilaitoksissa Toimintakäytännöissä oli eroja, esim. vain kymmenesosassa oppilaitoksista opiskelijoiden terveystarkastus toteutui opiskeluterveydenhuollon oppaan suositusten mukaisesti Opiskelijat tarvitsevat tukea mm. elämäntaitoihin, psyykkiseen, fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen sekä motivaatio-ongelmiin  

Toisen asteen opetusta koskevat lait, asetukset ja ohjeet mielenterveyden edistämisen perustana Lukiolaki 21.8.1998/629 Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 – uusin asein kohti haasteita mm. terveyttä ja hyvinvointia edistämällä (painopiste lapsiin ja nuoriin) 24.2.2009 Hallituksen politiikkariihi: vähennetään mielenterveysongelmia ennaltaehkäisyn ja ohjauksen kehittämisen keinoin Asetus opiskelijahuoltotyön kehittämiseksi

Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet (Määräys 27.8.2004 nro 28/011/2004) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa tulee määritellä: • Suunnitelma kodin ja oppilaitoksen yhteistyön toteutuksesta • Suunnitelma opiskelijahuollon järjestämisestä sekä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä Liikunta ja terveystieto (Määräys nro 42/011/2001) Valtioneuvoston asetus (Vn A 616/2001, 2 §) Terveystieto ja liikunta ovat erilliset opintokokonaisuudet Terveystiedossa on pakollisia opintoja 1 ov ja valinnaisia opintoja 0-4 ov Liikunnassa pakollisia opintoja 1 ov ja valinnaisia opintoja 0-4 ov

Mielen hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta keskeisiä ovat: Opetussuunnitelmat Ryhmänvastaavan tunnit Terveystieto Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opiskelijahuolto Kouluympäristön turvallisuus Suunnitelma opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä

Mielen hyvinvointi –projektin tavoitteet Toisen asteen opetushenkilöstön ammatillisen osaamisen lisääntyminen mielen hyvinvoinnin edistämisestä Toisen asteen opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin edistäminen: opiskelijat oppivat itse tunnistamaan vahvuuksiaan sekä elämänhallintaa ja mielen hyvinvointia edistäviä tekijöitä Opetushenkilöstö osaa tunnistaa ja ehkäistä toisen asteen opiskelijoiden mielenterveyden ongelmia Opiskelijahuollon, ryhmänohjaajien, muun opetushenkilöstön ja verkostojen mielen hyvinvointia edistävien yhteistyömuotojen kehittäminen ja juurruttaminen oppilaitoksiin – riskien varhainen tunnistaminen ja varhainen puuttuminen.

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys on voimavara: jonka avulla ohjaamme elämäämme elämäntaitoa, joka kehittyy ihmisen, lähiympäristön ja yhteisön vuorovaikutuksessa keräämme ja käytämme sitä koko elämämme ajan uusiutuva varanto, jota voi opetella, tukea ja vahvistaa vaihtelee elämänkulun mukaan vahvuuksia ja voimavaroja voi tukea aina

Mitä tarkoitetaan mielen hyvinvoinnilla toisella asteella? Pohditaan hetki 3-4 hengen ryhmässä, mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan toisella asteella ja keskustelut puretaan yhteisesti?

Projektin kohderyhmät Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat toisen asteen koulutuksen ryhmänohjaajat, muita opettajia, opiskelijahuoltoryhmän jäsenet, ohjaajat ja muu oppilaitosten henkilöstö Projektin välillisinä kohderyhminä ovat toisen asteen opiskelijat, heidän huoltajansa ja verkostonsa esimerkiksi kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisotyö. Opiskelijoiden työssäoppimisen paikat ja työpaikkaohjaajat. Muut hankkeet, joissa voidaan hyödyntää Mielen hyvinvointi –projektissa tuotettua materiaalia

Miksi mielen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää toisella asteella? Mitä vaikutuksia mielen hyvinvoinnin edistämisellä on toisen asteen opiskelijoiden opiskelun sujumiseen? Ajatukset kirjataan.

Projektin tulokset 1 / 2 Projektin tuloksena syntyy oppilaitosten henkilöstölle opetus- ja ohjausmateriaali Projektissa muodostetaan kouluttajarengas, joka kouluttaa toisen asteen oppilaitosten henkilöstöä mielen hyvinvoinnin tietojen ja taitojen vahvistamiseen Oppilaitosten hyvinvointi- / opetussuunnitelmiin kirjataan mielen hyvinvointia edistäviä toimintoja. Hankkeessa tuotettua aineistoa, koulutusta ja toimintamalleja hyödynnetään opetussuunnitelmien muokkaamisessa Ryhmänohjaajien ja muiden opettajien rohkeus kohdata nuoria ja keskustella mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista lisääntyy

Projektin tulokset 2 / 2 Projektin sisällöt ja toiminta edistävät hyvää vuorovaikutusta oppilaitoksissa Syntyy mielen hyvinvointia edistäviä yhteistyön malleja ja keskustelufoorumeita Toisen asteen opiskelijoiden elämäntaidolliset valmiudet ja mielenterveysosaaminen lisääntyvät. Opiskelijat hakevat tukea ja apua mielen hyvinvoinnin edistämiseen tarvittaessa. Opiskelijat saavat riittävästi tukea ja apua.

Kouluttajarengas järjestää koulusta: Projektiin osallistuville oppilaitoksille. Oppilaitoksessa järjestettäviä koulutuksia voidaan yhdistää oppilaitoksessa jo olemassa olevien hankkeiden koulutuksiin eli luoda yhtenäinen koulutusprosessi useammalle hankkeelle Työssäoppimispaikoille ja työpajaverkostolle Muille oppilaitosten yhteistyötahoille Kouluttajaparit Opettajien kouluttamisessa työnohjauksellinen näkökulma mahdollinen

MIELEN HYVINVOINTI-PROJEKTIN KOULUTUKSET 2009-2011 Oppilaitoskoordinaattorit ja kouluttajarengas Koordinaattoreiden tapaaminen 11.6. Tausta-aineistoihin tutustuminen Mielenterveys voimavarana Työnkuvan suunnittelu 2009 Koulutuspäivä 9.9 Mielen hyvinvointi voimavarana Mielenterveyden suoja- ja riskitekijät Tausta-aineistot ja hankkeet 2011 9. Koulutuspäivä Erilaisuus voimavarana 8. Koulutuspäivä Oppimisvaikeudet ja hyvinvointi 2. Hyvinvoiva oppilaitos 8.-9.10.2009 Mielen hyvinvointi oppilaitoksessa Hyvinvointia edistävät hankkeet ja aineistot Tunne- ja vuorovaikutustaidot oppilaitoksen ja opetustyön voimavarana 7. Koulutuspäivä 18.-19.11.2010 Seksuaaliterveys, seurustelu ja parisuhde Päihteet, Miten puuttua? 4. Nuorten kulttuurit mielen hyvinvoinnin edistämisen resurssina 18.-19.2.2010 6. Koulutuspäivä 26.-27.8.2010 Kriisit, kehityskriisit: Työkaluja kriisi- tilanteiden ja haastavien tunteiden käsittelyyn opetustyössä 5. Nuorten yleisimmät mielenterveyden häiriöt 26.-27.4.2010 Mistä apua? Milloin apua? Opettajan rooli 2010 Lisäksi koulutuspäivien yhteyteen järjestetään arviointi- tapaamisia 9.10 jälkeen

Mielen hyvinvoinnin tietojen ja taitojen oppiminen toisella asteella Opiskelun nivelvaiheet, työelämä Hyvinvoiva oppilaitos – Mielen hyvinvointi Lait, asetukset, ohjeet, suositukset ja strategiat Kodin ja koulun välinen yhteistyö. Itsenäinen asuminen Oppimis-ympäristö: ryhmäytyminen yhteisöllinen vuorovaikutus Mielen hyvinvointia edistävien tekijöiden huomioiminen opetuksessa ja oppimisessa Tunteiden työstäminen ja hallinta Mielen hyvinvointi voimavarana Sosiaaliset verkostot, parisuhde ja perhe, vapaa-aika, harrastukset ja paikalliset tukiverkostot