Mitä hoidan itse, mitä lähetän sairaalaan Kajaani 4.5.2011

Päivystys Ohjeen mukaan tk:een pitää saada puhelimella yhteys 5 minuutissa. Päivystyksestä on tullut osa terveydenhuollon ”normaalitoimintaa”, aina käytettävissä oleva palvelua Tarkoituksenmukaista olisi todeta ja hoitaa ne sairaudet/ tilanteet, jotka eivät voi odottaa

Päivystyksen tarve on suhteellinen Hiljaiset ja ruuhka ajat Potilaat, jotka hyötyisi akuutti-interventiosta, mutta eivät hakeutuu Potilaan hoitoon osallistuu yhä enemmän eri ammattiryhmien työntekijöitä. Yhteistyön tärkeyttä ei voisi enempää korostaa. Kotipalvelun työntekijä, kotisairaanhoitaja Puhelinhoitaja, potilastoimiston tk- avustaja, päivystävä hoitaja, päivystävä lääkäri

Ongelmat Tarina muuttuu. Päivystysaikaa on usein varattu eri tavalla, mitä potilas paikan päällä kertoo. Kiireettömän vastaanoton toimimattomuus Päivystysvolyymin lisäys aiheuttaa kiirettä, siinä tilanteessa ongelmat näyttäytyvät eri valossa Turhia tutkimuksia - joitakin löydöksiä -oravanpyörä

Kuormittuminen, tulokset eivät vastaa odotuksia, tyytymättömyys Monen linkin kautta potilaita tulee, seula on tiukka, silti kirjo laaja: TULES kipu, hengitystie tm infektiooire. Päivystyksessä voi olla oikeasti äkillisesti sairastunut, nopeasti apua tarvitseva. Lukumääräisesti suurimman ryhmän muodostavat potilaat, kenen asiat hoituisi parhaiten normaalin ajanvarauksen puitteissa.

Lähete PHT ja erikoissairaanhoidon rajapinnan ylittämiseksi potilas tarvitsee lähetteen.  Lähete kirjoitetaan pääasiassa kolmesta syystä:  1.Selvä diagnoosi, tiettyä hoitotoimenpidettä / erikoisosaamista varten. Lonkkamurtuma, aivoverenkiertohäiriö .   2.Diagnoosi hukassa/ tutkimuksen saatavuus: jatkotutkimuksia varten  Kaatunut, ei pysty varamaan, tk rtg kiinni. Raajakipu, turvotus…. 3. Joku muu: kollegan mielipide, varmistus. Hoidollisen ratkaisun tuki potilaalle, itselleen tai hoitosuhteelleen. Lisääntyvässä määrin potilaan omaiset vaativat sairaalatutkimuksia/hoitoa.  Hoitopaikan puute

Lähete Lähettäminen on hoitavan lääkärin ja potilaan keskinäinen kokonaisvaltainen tapahtuma. varsinaisen vaivan tai sairauden lisäksi mm. hoitavan lääkärin tietotaito, persoona ja tilanneharkinta potilas-lääkärisuhde, potilaan persoona ja asenne lähettämispäätökseen liittyvät muut tekijät Vastaanottavan lääkärin ei ole aina helppoa muodostaa kantaansa potilaan lähettämisperusteisiin ja konsultaation tarpeellisuuteen pelkän lähetelomakkeen perusteella.

Erikoisaloista eniten päivystyslähetteitä ohjautuu kirurgialle ja neurologialle. Huonokuntoinen vanhus. Ikäluokista eninten päivystyslähetteitä on 60-69 vuotiaille. Tästä ikäluokasta jopa joka 5 mies lähetettiin päivystyksellisesti sairaalaan.   Lähetetyistä joka kolmas on toivonut/ vaatinut lääkäriltään lähetettä. Pitkäaikainen hoitosuhde vähentää lähetteiden määrää.

  Sairaalaan lähetetään 5% vo:lla käyneistä potilaista Päivystyksestä lähetetään sairaalaan 9%. omalääkäri: 80% vastaanotto 20 % päivystystä. Ei omalääkäriä: 60 % ja 40%.

Toimiva tiedonkulku pth ja erikoissairaanhoidon välillä on potilaan hoidon kulmakiviä. Lähetteen osoittaminen oikealle erikoisalalle, kysymyksenasettelun ja tarvittavien esitutkimuksien osalta lähettävien lääkärien ja erikoissairaanhoidon lääkärien mielipide eroavat.

oikea erikoisala > 90% 80% kysymyksenasettelu 96% 74%   PTH ESH oikea erikoisala > 90% 80% kysymyksenasettelu 96% 74% hoidonporrastus 85% 52% esitutkimukset 87% 40% 

Hyvä lähete Päivämäärä Henkilötiedot tarkistettuina (yhteystiedot, ammatti/ työssäkäynti, kotikunta, lähiomaisen tiedot) Lähettävän lääkärin yhteystiedot Kiireellisyysarvio, myös lyhyesti sanallisesti kuvattuna Diagnoosi/ongelma/lähettämisen syy Perussairaudet, lääkitykset Kriittiset tiedot: allergiat, tarttuvat taudit Nykyongelma Status/ nykytila (myös potilaan toimintakyky) Tutkimustulokset, tärkeimmät lähetetekstissä Selkeä kysymyksenasettelu Liitteet (maininta lähetteessä, mitä liitteitä on/ tulee) yksi lähete/ ongelma: eri erikoisalaongelmille oma lähetteensä lähete kompakti (tiivis)

Epikriisi/ palaute   Yli puolet erikoissairaanhoidon lääkäreistä ilmoitti lähettävänsä loppulausunnon potilaalle itselleen ja lähes 90% ilmoitti lähettävänsä epikriisin potilaan suostumuksella lähettäneelle lääkärille ja potilaan omalle lääkärille. Kuitenkin perusterveydenhuollon lääkäreistä vain 39% ilmoitti saavansa erikoissairaanhoitoon ohjaamistaan potilaista epikriisin. Erikoissairaanhoidon lääkärit sisällyttivät mielestään aina tiivistelmään selkeän yhteenvedon potilaan hoidosta ja selkeät jatko-ohjeet. Loppulausunnon lukijoista yhteenvedon ilmoitti löytävänsä kuitenkin vain 66 % ja selkeät jatkohoito-ohjeet vain 50 %.

Epikriisi Diagnoosi ja tieto, mihin se perustuu Mitä tutkimuksia on tehty Lääkitys ( kauanko jatkuu) ja muu hoito, toimenpidet Potilaan toimintakyky poistuessa Jatkohoito-ohjeet ( milloin syytä konsultoida sairauden takia uudelleen) Kuntoutussuunnitelma Erityishuomioitavat ohjeet tarvittaessa Harvinaisten kirjainyhdistelmien selitys Kaikista laboratorio-, fysioterapia- ym. lausunnoista kopio lähettävälle lääkärille ja potilaalle Tieto ennusteesta Kunnon kannanotto kysymyksenasetteluun Jakelu, myös potilaalle palaute tulee ajoissa palaute myös polikliinisistä käynneistä palautetun lähetteen palautuksen syy merkittävä (jakelu myös potilaalle)  

Koordinaattori vapaana olevista hoitopaikoista Yhteinen sairauskertomus Puhelinkonsultaatiot Työkierto Säännölliset tapaamiset hoidonporrastuksen merkeissä

Kiitos