Vuosilomamääräykset valtiolla Niuvanniemen sairaala 26.10.2009 HAUS kehittämiskeskus Oy Munkkiniemi Vuosilomamääräykset valtiolla Niuvanniemen sairaala 26.10.2009

Vuosilomamääräykset valtiolla säädöspohja ja käsitteet vuosiloman pituus vuosiloman antaminen vuosilomapalkka, lomakorvaus ja lomaraha

SÄÄDÖSPOHJA JA KÄSITTEET

SÄÄDÖSPOHJA Vuosilomalaki (L 162/2005) Valtion virka- ja työehtosopimus vuosilomista 1.10.2007 - 31.1.2010 (lomavuosi 2009) Valtion virkamiesten ja työntekijöiden vuosilomia koskevat soveltamismääräykset ja –ohjeet, 5.11.2007 (VM 7/2007), muutos 16.4.2008 (VM 25/01/2008) Valtion virka- ja työehtosopimus vuosilomista 1.4.2009 - 31.1.2010 (lomavuosi 2010-) Valtion virkamiesten ja työntekijöiden vuosilomia koskevat soveltamismääräykset ja –ohjeet, 18.3.2009 VM 347/00.00.00/2009)

Uusi vuosilomasopimus Uusi sopimus voimaan 1.4.2009 Sovelletaan lomiin, joita alettu ansaitsemaan 1.4.2009 lukien eli sovelletaan ensi kerran lomavuoden 2010 lomia annettaessa pääsääntöisesti vasta 1.1.2010 lukien poikk. palvelussuhteet, jotka päättyvät ennen vuodenvaihdetta Ennen 1.4.2009 ansaittuihin lomiin sovelletaan 1.10.2007 sopimusta

Uusi vuosilomasopimus (jatkoa) Keskeiset muutokset Sopimusta on selkeytetty, yksinkertaistettu ja joustavoitettu Vuosiloman ansainta- ja laskentasääntöjä on muutettu; lauantai ei enää kuluta lomaa Erottelu varsinaisiin lomapäiviin ja talvilomapidennyspäiviin on poistettu ja talvilomapidennyspäivät on muutettu peruslomapäiviksi Lomapäivien lukumäärä muuttui edellisistä johtuen Edellisistä muutoksista johtuen tehtiin lisäksi joukko pienempiä muutoksia 15 vuoden palvelusaikaa koskeva määräys on muutettu Ns. vapaaoikeutta koskevat määräykset on poistettu sopimuksesta ja soveltaminen jätetty lain varaan

KÄSITTEET Keskeiset käsitteet sopimuksen 2 §:ssä Täsmennyksiä soveltamisohjeissa Uuden sopimuksen myötä lomapäivän käsite muuttuu (arkipäiväksi ei lueta lauantaita) erottelu varsinaiseen vuosilomaan ja talvilomapidennykseen poistuu

KÄSITTEET ansaintaperiaate lomanmääräytymisvuosi (1.4. – 31.3.) lomavuosi (1.1. - 31.12.) lomakausi (1.6. – 30.9.) lomapäivä (arkipäivä) EI lauantai, sunnuntai, kirkollinen juhlapäivä, jouluaatto, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä eikä vapunpäivä täysi lomanmääräytymiskuukausi (ansaintasäännöt, virassa- ja työssäolon veroinen aika) säästövapaa

Täysi lomanmääräytymiskuukausi (4 §) Täysi lomanmääräytymiskuukausi edellyttää, että virkamies on ollut virassa tai virkasuhteessa vähintään 18 kalenteripäivää työntekijä on ollut työssä vähintään 14 työpäivää em. ansaintasäännöt ovat ensisijaisia

Täysi lomanmääräytymiskuukausi (4 §) jos virkamies/ työntekijä on virassa/ työssä harvempina päivinä, tulee tarkastella toissijaisen ansaintasäännön eli 35 virassa- tai työssäolotunnin täyttymistä eri ansaintasääntöjä ei saa soveltaa samanaikaisesti tietyt poissaolot rinnastetaan virassa- ja työssäoloon (5 §) lyhyissä virka- ja työsuhteissa palvelussuhteen alkamis- ja päättymiskuukaudet voidaan laskea yhteen, jos näistä ei kummastakaan muodostu yksin täyttä lomanmääräytymiskuukautta

Lomavuoden 2009 lomat 1.4.08 1.1.09 31.3. 1.6. 30.9. 30.4.10 30.9. 31.12. I---------------I--------I-------I-------I-------------I-----------I----------I ansainta I-----------------------I pitäminen I------------------------------------I siirtäminen (sovitaan) I-----------I siirtäminen (työkyvytt.)

VUOSILOMAN PITUUS, lomavuosi 2009

VUOSILOMAN PITUUS, lomavuosi 2009 Käytännössä vuosilomajaksot koostuvat varsinaisesta vuosilomasta ja mahdollisesta talvilomapidennyksestä Varsinainen vuosiloma ansaitaan, talvilomapidennysten määrä riippuu ansaitusta varsinaisesta lomasta ja sen pitämisajankohdasta Varsinaisen vuosiloman ansainnan tarkastelujakso on lomanmääräytymisvuosi (1.4.2008 - 31.3.2009) Vuosilomapäivät ovat arkipäiviä ml. lauantait

Varsinaisten vuosilomapäivien määrään vaikuttavat: 1 a) vuosilomaan oikeuttava palvelusaika Onko henkilöllä 15 v vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa? (saa 3 pv / täysi lm.kuukausi) TAI: 1 b) välittömän valtion palvelun kesto Onko henkilöllä 31.3. vähintään vuosi välitöntä valtion palvelusta tai 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta? (saa 2 tai 2,5 pv / täysi lm.kuukausi) SEKÄ: 2) täysien lomanmääräytymiskuukausien määrä Kuinka monta täyttä lomanmääräytymiskuukautta ao. lomanmääräytymisvuonna henkilöllä on?

TALVILOMAPIDENNYS, lomavuosi 2009 Lomakauden ulkopuolella pidettävän varsinaisen vuosiloman pidennysosa Yleinen edellytys: loma olisi voitu pitää lomakaudella, mutta osa lomasta pidetään lomakauden ulkopuolella Lyhyt- ja pitkälomalaisella laskentaperusteet eriävät

Talvilomapidennykseen ei ole oikeutta, jos palvelussuhde katkeaa ennen (ao. lomavuoden) lomakauden alkua jos se on alkanut edellisen lomakauden jälkeen jos virkamies ei ole voinut virantoimituksen keskeytyksen vuoksi pitää lomaa lomakaudella poikk.: sairausloma erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, hoitovapaa keskeytys on aiheutunut virkavapaudesta, joka on myönnetty sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 25 § 1 momentin tai siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) 7 § 1 momentin mukaisesti (Uusi) muu syy, mutta lomakaudella oltu virantoimituksessa vähintään 70 pv

Oikeus talvilomapidennykseen määräytyy lomanmääräytymisvuoden päättymistä seuraavana lomakautena ja sen ulkopuolella lomavuonna tai ennen seuraavan vuoden toukokuun 1 päivää pidettävien vuosilomapäivien mukaan esim. lomavuoden 2009 osalta ratkaisevat aikavälit: 1.1.-31.5.2009 ja 1.10.2009-30.4.2010

Lyhytlomalainen (ansainta 2 tai 2 ½ pv / kk): ratkaisevaa lomakauden ulkopuolella ennen 1.5. pidetyt varsinaiset lomapäivät kun muu kuin säästövapaaseen kuuluva osa pidetään muuna kuin lomakautena, myönnetään loma tältä osin pidennettynä puolella kuitenkin enintään koko loman puolesta määrästä ja siten, että pidennys voi olla enintään 6 arkipäivää

Pitkälomalainen (ansainta 3 pv/kk): ratkaisevaa sekä täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä että pidettyjen varsinaisten lomapäivien ajankohta jos 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta: loma myönnetään 9 arkipäivällä pidennettynä, edellyttäen, että enintään 34 arkipäivää pidetään lomakaudella jos henkilö on säästänyt lomaa, 34 päivän maksimia pienennetään vastaavasti jos alle 12, mutta vähintään 7 täyttä lomanmääräytymiskuukautta: loma myönnetään 5 arkipäivällä pidennettynä, edellyttäen, että enintään ¾ -osaa varsinaisista lomapäivistä pidetään lomakautena (huom. ei pyöristetä ylöspäin) mahdollisesti säästetty määrä pienentää sitä varsinaisten lomapäivien määrää, josta ¾-osaa lasketaan

VUOSILOMAN PITUUS, lomavuosi 2010

VUOSILOMAN PITUUS, lomavuosi 2010 Vuosilomapäiviä ansaitaan tietty kiinteä lukumäärä tietyllä määrällä täysiä lomanmääräytymiskuukausia (talvilomapidennyspäiviä ei enää erikseen) Kun tiedetään täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä ja sovellettava ansaintasääntö, niin lomapäivien lukumäärä ilmenee 3 §:n taulukoista Vuosiloman ansainnan tarkastelujakso on lomanmääräytymisvuosi (1.4.2009 - 31.3.2010) Vuosilomapäivät ovat arkipäiviä pois lukien lauantait

Lomapäivien määrään vaikuttavat siis: 1 a) vuosilomaan oikeuttava palvelusaika Onko henkilöllä 15 v vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa? on → sovelletaan 3 §:n taulukkoa 3 ei → ks. vaihtoehto 1 b) TAI: 1 b) välittömän valtion palvelun kesto Onko henkilöllä 31.3. vähintään vuosi välitöntä valtion palvelusta tai 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta? on → sovelletaan 3 §:n taulukkoa 2 ei → sovelletaan 3 §:n taulukkoa 1 SEKÄ: 2) täysien lomanmääräytymiskuukausien määrä Kuinka monta täyttä lomanmääräytymiskuukautta ao. lomanmääräytymisvuonna henkilöllä on?

15 vuoden palvelusajan täyttymisaika Pääsääntö: palvelusajan tultava täyteen ennen lomakauden alkamista jos 15 v täyttyy ennen lomavuoden päättymistä, henkilö saa tästä johtuvan loman pidennyksen pidennys on pidettävä ennen seuraavan vuoden toukokuun 1 päivää Jos henkilö saavuttaa ennen palvelussuhteen päättymistä oikeuden 2 tai 3 taulukon mukaiseen lomaan hän saa erotessaan kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta lomaa tai lomakorvausta mainittujen taulukoiden mukaisesti

Esim. 3 § taulukko nro 2, vuosi välitöntä palvelua tai 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta Kk:t 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 L.pvt 13 16 19 21 24 26 28 30

Esim. 3 § taulukko nro 3, ns. pitkälomalaiset, palvelua yhteensä vähintään 15 vuotta Kk:t 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 L.pvt 15 18 22 25 28 31 34 38

Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika Uuden sopimuksen 6 § Luettelo supistuu, jatkossa hyväksi luetaan: valtion palvelus sairaus- ja eräät perhevapaat muun työnantajan palvelus vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista olennaista hyötyä tehtävien suorittamisessa Samansisältöinen virkamiehille ja työntekijöille Muun työnantajan palvelusta arvioidaan kuten 1.10.2007 sopimuksen 7 § 2 mom 13 -kohtaa

Vuosilomaan oikeuttava 15 vuoden palvelusaika (jatkoa) ”Vastaava ammattiala” tarkastellaan sen tehtävän mukaan, jota tulee hoitamaan vertaillaan: tehtäväalaa (esim. tekninen, oikeudellinen, kaupallinen ala) sekä tehtävien hierarkkista ja laadullista luonnetta

Vuosilomaan oikeuttava 15 vuoden palvelusaika (jatkoa) ”Tehtävät, joista olennaista hyötyä” vaikka palvelus ei vastaavalla ammattialalla, voi siitä silti olla olennaista hyötyä onko ammattitaito ja kyky hoitaa virkaan kuuluvia pääasiallisia tehtäviä lisääntynyt ja onko kokemuksesta olennaista hyötyä arviointihetken viran hoidossa tehtävien oltava laadultaan ja vaativuustasoltaan vertailukelpoisia ja tehtävien hoitamisen on tullut kestää riittävän kauan, harjoitteluaikoja tai kauan sitten päättynyttä palvelusta ei voida yleensä ottaa huomioon voidaan hyväksyä harkinnanvarainen aika

Palvelusaikaa koskeva siirtymäsäännös, ennen 1. 4 Palvelusaikaa koskeva siirtymäsäännös, ennen 1.4.09 kertynyt palvelusaika ”jäädytetään” Henkilöillä, jotka ovat olleet valtion palveluksessa ennen 1.4.2009, säilyy kaikki entinen vuosilomaan oikeuttava palvelusaika Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika säilyy myös niillä, jotka tulevat tauon jälkeen uudelleen valtion palvelukseen 1.4.2009 jälkeen Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika tarkastellaan vanhojen säännösten mukaisesti niiden henkilöiden osalta, joilla ei 1.4.2009 mennessä ollut vanhojen säännösten mukaan 15 vuoden palvelusaikaa (tämä aika säilyy edellisessä kohdassa tarkoitettuna vuosilomaan oikeuttavana palvelusaikana)

Esimerkki Henkilö on ollut vuosina 2003-2006 valtion määräaikaisessa virkasuhteessa ja hänelle oli kertynyt kunnan palveluksessa vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ennen valtiolle tuloa 10 vuotta. Hän tulee uudestaan valtion palvelukseen 1.1.2010. 1.1.2010 hänellä on 14 vuotta uuden sopimuksen mukaista palvelusaikaa.

Palvelusaikaa koskeva siirtymäsäännös, uusi sääntö ja vanha henkilöstö Sopimuksen tultua voimaan tulee tarkastella, onko 1.4.2009 palveluksessa olleella henkilöllä sellaista aiempaa palvelusta vastaavalla ammattialalla tai olennaista hyötyä tuottavissa tehtävissä, jota ei ole voitu ottaa huomioon vanhojen säännösten nojalla. Jos tällaista palvelusta on, se lasketaan hyväksi ilman sopimuksessa määriteltyä ylärajaa, joten uusien säännöksien nojalla henkilöllä voi tulla 15 vuoden palvelusaika täyteen vanhoja säännöksiä aikaisemmin. etu realisoituu lomavuoden 2010 lomissa

Esimerkki Virkamies on tullut valtion palvelukseen 1.1.2009 ja tällöin hän on saanut lukea hyväkseen 10 vuoden yksityisen työnantajan palveluksesta vastaavalla ammattialalla 5 vuotta vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa. Uusien sopimusmääräysten mukaan tehtävässä tarkastelussa hän saa nyt hyväkseen koko 10 vuoden palvelusajan.

Palvelusajan laskenta uusilla henkilöillä Ensimmäistä kertaa valtion palvelukseen 1.4.2009 jälkeen tulevilla henkilöillä vuosilomaan oikeuttava palvelusaika lasketaan pelkästään uusien sopimusmääräyksien mukaisesti

OSA-AIKAISET, loman ansainta Täysien lomanmääräytymiskuukausien täyttymistä koskevien pääsääntöjen osalta ei useimmissa osa-aikatyömuodoissa tule ongelmia. Työ- ja vapaajaksojen sijoittelu voidaan usein järjestää hyvinkin monimuotoisesti Kuukausipalkkaisella osa-aikatyötä tekevällä palvelussuhde on voimassa jatkuvasti. Se miten työaika on sijoitettu viikon tai kuukauden eri päiville ei vaikuta vähentävästi loman ansaintaan. Lomaa ansaitaan siten myös sellaisilta kk:lta, joilta 14 tai 18 päivän säännöt eivät täyty, jos muut edellytykset täyttyvät

OSA-AIKAISET, loman ansainta (jatkoa) Koska henkilö ansaitsee vuosiloman ”täytenä” myös osa-aikaisena ollessaan, myös loman pitämisessä sovelletaan vastaavia laskentasääntöjä osa-aikaisuuden vaikutus lomiin tasaantuu siten vasta vuosilomaa pidettäessä Vuosilomaa pidettäessä noudatetaan sen palvelussuhteen ehtoja, joita henkilöön sovelletaan loman antamisajankohtana. se, milloin loma on ansaittu, ei siis vaikuta loman pitämiseen

VUOSILOMAN ANTAMINEN

VUOSILOMAN ANTAMINEN Huomioitava yleiset periaatteet ja vuosilomajärjestelyt lomasuunnitelma ja sen merkitys loman antamisajankohta mahdollisuudet sopia työkyvyttömyyden ja perhevapaiden vaikutus vuosilomaan palvelussuhteessa tapahtuvien muutosten tai sen päättymisen vaikutus vuosilomaan laskentasäännöt

Yleiset periaatteet ja vuosilomajärjestelyt Yleisiä periaatteita vuosilomasopimuksessa mahdollisimman vähän haittaa viraston toiminnalle noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittelussa sijaisuusjärjestelyt hoidettava korvauksetta lomaa ei saa antaa enempää kuin mitä virkamies/työntekijä on ansainnut antamishetkeen mennessä Virastokohtaiset yleiset periaatteet mm. porrastus, vuorottelu, säästäminen, siirtäminen, lomarahan vaihtaminen, sopiminen Viraston on selvitettävä virkamiehille/työntekijöille tai heidän edustajilleen loman antamisessa noudatettavat yleiset periaatteet esim. yt-menettelyssä Virkamiehelle/työntekijälle henkilökohtainen mahdollisuus tulla kuulluksi loman ajankohdasta

Lomasuunnitelma Lomat vahvistetaan lomasuunnitelmalla Vahvistettu lomasuunnitelma sitoo virastoa! viraston päätöksellä vuosilomaa voidaan siirtää/ keskeyttää vain sopimuksessa määrätyin edellytyksin: ”tarpeen julkisen vallan käyttöön liittyvistä painavista syistä” ”välttämätöntä julkisyhteisön laissa säädettyjen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi” Vahvistetusta lomasuunnitelmasta voidaan poiketa sopimalla Työnantajan määrätessä loman ajankohdan siitä on ilmoitettava väh. 1 kk ennen. Ellei mahdollista, 2 vk ennen

Vuosiloman ajankohta Pääsääntö: viraston määräämänä ajankohtana Mikäli ajankohdasta ei sovita varsinaisesta vuosilomasta on annettava 24 pv lomavuoden lomakaudella (uusi sopimus: 20 pv) muu osa lomasta on annettava ennen 1.5. lomavuotta seuraavana vuonna Lomasta annettava AINA vähintään 12 pv yhdenjaksoisesti (uusi sopimus: 10 pv) ei voida sopia toisin ao. yhdenjaksoinen loma voidaan antaa myös lomakauden ulkopuolella

Vuosiloman ajankohta (jatkoa) Ilman henkilön suostumusta ei päällekkäin äitiys- tai isyysvapaan kanssa ei alkamaan vapaapäivänä, jos johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei siten, että lomapäivä sattuisi työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi Talvilomapidennys on pidettävä aina lomakauden ulkopuolella lomavuonna tai ennen seuraavan vuoden toukokuun 1 päivää (säännöllä ei enää merkitystä lomavuoden 2010 lomien osalta)

Mahdollisuudet sopia Virasto ja virkamies/työntekijä voivat sopia: 12 pv (uusi sopimus: 10 pv) ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa osassa (jakaminen) loman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja päättyy seuraavana vuonna ennen 1.5. (ajankohta)

Mahdollisuudet sopia (jatkoa) henkilön aloitteesta 24 pv (uusi sopimus: 20 pv) ylittävän osan pitämisestä lyhennettynä työaikana, mahdollista pitää enintään 6 pv (uusi sopimus: 5 pv) tällöinkin suositellaan, että ei anneta lyhyempinä jaksoina kuin puolikkaina päivinä palvelussuhteen päättymistilanteessa lomien pitämisestä, kun palvelussuhde päättyy ennen kuin virkamiehellä / työntekijällä olisi pääsääntöjen mukaan oikeus pitää lomaa käytännössä siis ennen 1.1.

Mahdollisuudet sopia (jatkoa) 12 pv (uusi sopimus: 10 pv) ylittävän osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä (käytännössä seuraavalle lomakaudelle siirtäminen) lyhytlomalaisen osalta 18 pv (uusi sopimus: 15 pv) ja pitkälomalaisen osalta 24 pv (uusi sopimus: 20 pv) ylittävän loman osan säästämisestä pidettäväksi myöhemmin säästövapaana Huom. lomavuoden 2009 loman osalta säästämisellä ja siirtämisellä vielä vaikutus talvilomapidennyslaskentaan

Työkyvyttömyyden ja perhevapaiden vaikutus vuosilomaan Jos jo vuosilomaa vahvistettaessa tiedetään tulevasta poissaolosta, lomaa ei tule vahvistaa pidettäväksi päällekkäin vapaan kanssa Jos vuosiloma jo vahvistettu ja työkyvyttömyys / perhevapaa ilmenee loman alkaessa, oikeus pyynnöstä siirtää jos vuosiloma jo vahvistettu ja työkyvyttömyys alkaa loman jo alettua, oikeus pyynnöstä siirtää karenssin ylittävä loman osa

Työkyvyttömyyden ja perhevapaiden vaikutus vuosilomaan (jatkoa) Työkyvyttömyyden tai perhevapaiden vuoksi siirretty vuosiloma annetaan: lomakaudella annettava loma → samalla lomakaudella lomakauden ulkopuolella annettava loma → ennen seuraavan vuoden toukokuun 1. päivää jos em. ei mahdollista → vuoden 2009 varsinaiset vuosilomapäivät voidaan siirtää pidettäväksi vielä ennen seuraavan vuoden joulukuun 31. päivää (ei talvilomapidennys, ks. seuraavien kalvojen esimerkit!) → vuoden 2010 kaikki vuosilomapäivät voidaan siirtää pidettäväksi vielä ennen seuraavan vuoden joulukuun 31. päivää Tilaisuus esittää mielipide siirretyn loman ajankohdasta Ilmoitusaika väh. 2 vk (jos ei mahd. → 1 vk)

Esim. lyhytlomalainen, joka pitänyt 27 pv kesällä talvella siirtyy 12 pv 15 pv (10 + 5) 30 – (12 + 10) = 8 pv 14 pv 13 pv (9 + 4) 30 – (14 + 9) = 7 pv 18 pv 9 pv (6 + 3) 30 – (18 + 6) = 6 pv 21 pv 6 pv (4 + 2) 30 – (21 + 4) = 5 pv 27 pv 0 pv 30 – 27 = 3 pv

Esim. pitkälomalainen, joka pitänyt 30 pv Kesällä Talvella Siirtyy 18 pv 12 pv (3 + 9) 36 – (18 + 3) = 15 pv 20 pv 10 pv (2 + 8 ) 36 – (20 + 2) = 14 pv 25 pv 5 pv (2 + 3) 36 – (25 + 2) = 9 pv 30 pv 0 pv 36 – 30 = 6 pv

Palvelussuhteessa tapahtuvien muutoksien vaikutus vuosilomaan Siirryttäessä osa-aikatyöhön tai varusmies- tai siviilipalveluun, oikeus saada vuosiloma / lomakorvaus Palvelussuhteen ehtojen (työaika) muuttuessa pysyvästi henkilö voi siirtyä toisen ansaintasäännön piiriin (esim. 18 pvän säännön piiristä 35 tunnin säännön piiriin)

Palvelussuhteen päättymisen vaikutus vuosilomaan Mahdollisimman suuri osa päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomasta annetaan lomana (PÄÄSÄÄNTÖ) Kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta ansaittua lomaa ei voida antaa ilman suostumusta ennen 1.1.

Palvelussuhteen päättymisen vaikutus vuosilomaan (jatkoa) Siirryttäessä valtiolla välittömästi toisen viraston palvelukseen, henkilöllä on oikeus siirtää pitämättä olevat lomapäivät sekä säästövapaat pidettäväksi uudessa virastossa Jos henkilö irtisanoutuu valtion palveluksesta, viraston on suoritettava henkilölle kaikki vuosilomaetuudet

Vuosiloman laskentasäännöt Vuosilomaan kuluvat päivät lasketaan arkipäivien perusteella arkipäiviä eivät lomavuoden 2009 lomien osalta ole itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä lomavuoden 2010 ja myöhemmin ansaittavien lomien osalta edellä mainittujen lisäksi arkipäivänä ei pidetä myöskään lauantaipäivää Lomapäivän katsotaan alkavan klo 00, jollei muuta ole sovittu

Vuosiloman laskentasäännöt, lomavuosi 2009 Viisipäiväistä työviikkoa tekevät (la-su vapaa): TÄYDET VIIKOT: täyden kalenteriviikon lomapäiviksi lasketaan kaikki kyseisen viikon arkipäivät jos kalenteriviikkoon sisältyy arkipyhiä ja jos henkilö on lomalla kaikki viikon työpäivät, loma katsotaan myönnetyksi kokonaisena kalenteriviikkona ja lomaa kuluu viikon arkipäivien lukumäärä IRTOPÄIVÄLASKENTA: vajaasta kalenteriviikosta/ yksittäisistä lomapäivistä koostuvaa viiden päivän jaksoa kohti määrätään lomapäiväksi yksi lauantai

Vuosiloman laskentasäännöt, lomavuosi 2009 (jatkoa) Kunkin lomavuoden lomia käsitellään itsenäisesti laskennassa Esim. 1. virkamies on lomalla helmikuussa viikon, joista kaksi ensimmäistä päivää ovat vanhan loman viimeiset päivät (pohjalla alle neljä irtopäivää). Päivät keskiviikosta perjantaihin (3 pv) kuluttavat uutta lomaa. Molempien lomien päivät käsitellään erikseen irtopäivinä. Esim. 2. virkamies pitää vanhan loman jäljellä olevat viisi päivää hajapäivinä. Uudesta lomasta ei tule määrättäväksi yhtä lauantaita lomapäiväksi. Esim. 3. jos henkilöllä on viisi päivää lomaa jäljellä, eikä pohjalla yhtään irtopäivää, voidaan viimeiset päivät antaa lomana ma-pe, eikä seuraavaa lauantaita merkitä enää lomapäiväksi uudesta lomasta.

Vuosiloman laskentasäännöt, lomavuosi 2009 (jatkoa) Muut kuin viisipäiväistä työviikkoa noudattavat: pääsääntöisesti jaksotyöläiset kaikki vuosilomaan sisältyvät arkipäivät merkitään lomapäiviksi siitä riippumatta, onko kyse yksittäisistä lomapäivistä vai vajaasta tai täydestä kalenteriviikosta irtopäiväsääntöä ei sovelleta esim.: loma maanantaista sunnuntaihin kuluttaa 6 lomapäivää. Loma torstaista seuraavan viikon tiistaihin kuluttaa 5 lomapäivää. loma tulisi vahvistaa siten, että se alkaa vasta vapaapäivien jälkeen

Vuosiloman laskentasäännöt, lomavuosi 2010 Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa lomaa viisi päivää, ellei ma-pe välisenä aikana ole arkipyhiä Kokoaikaista virastotyötä tekevällä yksittäiset lomapäivät kuluttavat aina yhden lomapäivän Lomapäivät kuluvat samalla tavalla riippumatta siitä, pidetäänkö lomaa kokonaisina viikkoina vai yksittäisinä irtopäivinä

Vuosiloman laskentasäännöt, osa-aikaiset Osa-aikaiset, säännöllinen 5-päiväinen työviikko Jos osa-aikatyötä tehdään työaikajärjestelyjen mukaisesti säännöllisesti viitenä päivänä viikossa, kuluu lomapäiviä kyseisen kalenteriviikon arkipäivien lukumäärä Myös irtopäivälaskenta menee samoin kuin kokoaikaisilla (koskee enää lomavuoden 2009 lomia)

Vuosiloman laskentasäännöt, osa-aikaiset (jatkoa) Osa-aikaiset, epäsäännöllinen 5-päiväinen työviikko tai säännöllinen vajaa työviikko Sovelletaan tasoitusjaksokohtaista laskentaa esim.1: Henkilö tekee työtä siten, että hän on työssä 2 viikkoa ja 3 viikkoa eläkkeellä, tasoitusjakso tällöin 5 vk. Kun hän on molemmat työssäoloviikot lomalla, lomapäiviä kuluu koko viiden viikon arkipäivien lukumäärä esim. 2: Henkilö tekee viikossa kolme päivää töitä, tasoitusjakso 1 vk. Kun hän on lomalla kaikki viikon työpäivät, lomapäiviä kuluu kyseisen viikon arkipäivien lukumäärä

Vuosiloman laskentasäännöt, osa-aikaiset (jatkoa) Osa-aikaiset, epäsäännöllinen 5-päiväinen työviikko tai säännöllinen vajaa työviikko, yksittäiset lomapäivät Yksittäiset vapaapäivät tulee järjestää työaikajärjestelyin (PÄÄSÄÄNTÖ) Jos tällaisissa tapauksissa on välttämätöntä antaa yksittäisiä lomapäiviä, kuluu jokaista yksittäistä lomapäivää kohden työaikaan suhteutettu määrä lomapäiviä (luku 100 jaettuna osa-aikatyön prosenttimäärällä) työaika 60 % → 100:60 = 1,6 työaika 50 % → 100:50 = 2 työaika 40 % → 100:40 = 2,5

Vuosiloman laskentasäännöt, osa-aikaiset (jatkoa) Osa-aikaiset, lomamäärän tarkistaminen Annettavien lomapäivien määrän voi tarkistaa seuraavasti: kokonaislomaoikeus kerrotaan osa-aikatyön prosenttimäärällä esim. 30 pv x 60 % = 18 → näin saadaan arvio siitä, mikä loman kokonaismäärä voi olla enimmillään

VUOSILOMAPALKKA, LOMARAHA JA LOMAKORVAUS

VUOSILOMAPALKKA Yleisperiaate: Maksamisajankohta: Laskentaperiaate: Vuosiloman ajalta maksetaan säännönmukainen tai keskimääräinen palkka Maksamisajankohta: Lomapalkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäivänä Laskentaperiaate: Lomapalkan laskentatapa (tunti- vai kuukausipalkkainen) määräytyy sen perusteella, mitä palkkaustapaa henkilöön sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä

Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka Kuukausipalkkaiselle virkamiehelle/työntekijälle maksetaan loman ajalta yleisen virka- ja työehtosopimuksen 7 §:n mukainen palkka Vuosiloman ajalta maksetaan myös vuosilomalisää (1/300) (uusi sopimus: 1/250) sopimuksen 20 §:ssä (uusi sopimus:18 §) mainittujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä

Tuntipalkkaisen vuosilomapalkka määräys koskee 18 päivän ansaintasäännön piirissä olevia virkamiehiä tai 14 päivän ansaintasäännön piirissä olevia työntekijöitä lomavuosi 2009: laskentaperusteena on keskituntiansio, joka kerrotaan sopimuksen liitteen kertoimilla lomavuosi 2010: määrä on 10 tai 12,5 % lomanmääräytymisvuoden palkasta

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka Koskee niitä, jotka ovat palvelussuhteensa mukaisesti töissä niin harvoina päivinä, että vain osa kk:sta on täysiä lomanmääräytymiskuukausia Jos palvelussuhde on kestänyt alle vuoden → 9 % edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitusta / ansaittavaksi erääntyneestä palkasta Jos palvelussuhde on kestänyt vähintään vuoden → 11,5 % edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitusta/ansaittavaksi erääntyneestä palkasta

LOMAKORVAUS Pääsääntö: palvelussuhteen päättyessä Palvelussuhteen aikana lomakorvauksen maksaminen on mahdollista vain tietyissä tilanteissa: lomaa ei ole voitu antaa työkyvyttömyyden tai perhevapaiden jatkumisen vuoksi sopimuksen tarkoittamissa siirtorajoissa (31.12. seur. vuonna) siirryttäessä osa-aikatyöhön (henkilön halutessa) siirryttäessä varusmies- tai siviilipalvelukseen, vaikka palvelussuhde jatkuu (henkilön halutessa)

Lomakorvauksen määräytyminen Kuukausipalkkaisilla: korvaus on pitämättä jäänyttä lomapäivää kohden 1/25 (uusi sopimus: 1/21) täydestä kk-palkasta Tuntipalkkaisilla (keskituntiansio): korvaus määräytyy sopimuksen 21 §:n (uusi sopimus: 19 §) mukaan (= lomapalkka) Lomavuodelta 2009 pitämättä jääviä talvilomapidennyksiä ei korvata! Lomavuoden 2010 lomissa ei enää ole erillisiä talvilomapidennyksiä, joten kaikki päivät ovat lomakorvausta laskettaessa samanarvoisia

LOMARAHA Kk-palkkaisen lomaraha on loman pituuden perusteella 4 %, 5 % tai 6 % kerrottuna lomanmääräytymiskuukausilla Tuntipalkkaisen lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta Jos ei tarkentavassa vestes:ssä toisin sovittu, maksetaan heinäkuussa ja määräytyy kesäkuun palkkauksen mukaan Siirryttäessä toiseen valtion virastoon, lomarahan maksamisvelvollisuus siirtyy uudelle virastolle Palv.suhteen päättyminen, siirtyminen osa-aikaeläkkeelle, kv. tehtäviin tai varusmies-/siviilipalvelukseen Henkilölle maksetaan lomaraha myös näissä tilanteissa ko. hetken tilanteen mukaan

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi Keskustason virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 14 § Vuonna 2007 muutetut säännöt voimaan vuoden 2008 lomarahasta alkaen sitä edeltäviin lomarahavapaisiin sovelletaan edellisen sopimuskauden allekirjoittamispöytäkirjan mukaisia sääntöjä

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi (jatkoa) Sopimus on tehtävä lomarahan maksuvuonna 30.4. mennessä Lomarahasta vähennetään kutakin vapaana annettavaa työpäivää kohden summa, joka on 4,4 % lomarahan määräytymiskuukauden palkasta vapaata saa täysinä työpäivinä enintään niin paljon kuin rahaa riittää ja lomarahasta jäljelle jäävä häntä korvataan rahana Vapaa on pidettävä lomarahan maksuvuoden tai sitä seuraavan kalenterivuoden aikana

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi (jatkoa) vapaa voidaan peruuttaa tai keskeyttää, jos sen käyttäminen estyy painavasta syystä (esim. sairaus); kun palvelussuhde loppuu; henkilö siirtyy toisen viraston palvelukseen tai osa-aikaiseksi vapaapäivät ovat vuosiloman ansainnassa virassa- ja työssäolopäivien veroisia päiviä ja ne kerryttävät myös pidempään vuosilomaan oikeuttavaa 15 v:n palvelusaikaa jaksotyön työaikalaskennassa virkamiesten keskeytyspäiviä ovat lomarahavapaaksi vaihdetut päivät vapaaksi annettu lauantai, jos vapaaksi on vaihdettu kaikki kalenteriviikon päivät maanantaista perjantaihin em. tilanteessa myös sunnuntai, jos se on vapaapäivä lomarahavapaaseen sisältyvät kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja vapunpäivä sekä lauantait ja sunnuntait