Suomen kielioppia edistyneille Lauseenjäsenet Tuula Marila Hanna Tarkki

Lauseenjäsenet attr. subj. pred. advli Surullinen sammakko hyppi ovat predikaatti, subjekti, objekti, predikatiivi, adverbiaali ja attribuutti. attr. subj. pred. advli Surullinen sammakko hyppi haikeana pihamaalla. predvi Isoäidin puutarha on maailman kaunein. obj. Ymmärretäänkö täällä enää luonnon arvokkuutta? Puutarhuri leikkasi oksat erittäin taitavasti.

Predikaatti takaisin lauseenjäseniin Jokaisessa lauseessa on predikaatti eli lauseen pääverbi. Predikaatti ilmaisee, mitä joku tekee tai mitä tapahtuu. Predikaattina on verbin finiittimuoto (aktiivi tai passiivi). Pekka kävelee. Lähdetään! Suomessa pelkkä predikaatti voi muodostaa lauseen: Sataa. Kävellään! Predikaattiverbi voi sisältää subjektin, joka ilmaistaan persoonapäätteellä: Tuletko? Opiskelen. Lisää aiheesta kohdassa Lausetyypit.

Subjekti takaisin lauseenjäseniin Usein lauseissa on predikaatin lisäksi myös subjekti. Subjekti kertoo kuka tai mikä tekee tai on. Subjektin sijat ovat 1. nominatiivi (yleisin): Pekka kävelee. 2. partitiivi (joissakin lausetyypeissä): Pihalla on autoja. 3. genetiivi (joissakin lausetyypeissä): Minun täytyy lähteä. Yleensä subjektina on substantiivi, pronomini tai lukusana, mutta subjekti voi sisältyä predikaattiin: Luen. (= minä luen) Tuletko? (= tuletko sinä)

Subjektittomat lauseet 1/2 Passiivilauseissa tekijä on tuntematon tai tekemisestä kertominen on tekijää olennaisempaa. Suomen teillä hurjasteltiin juhannuksena. Geneerisissä lauseissa tekijän ajatellaan olevan kuka tahansa; lauseet kuvaavat tavallisimmin mahdollisuutta, ehtoa tai lupaa tehdä jotain. Jos hurjastelee, voi joutua tekemisiin virkavallan kanssa. Useissa sääilmiöitä kuvaavissa lauseissa subjekti jää pois: Sataa, tuulee, myrskyää.

Subjektittomat lauseet 2/2 ”on hauskaa” -lauseissa subjektiksi voi ajatella verbin tai sivulauseen: On hullua hurjastella. On hyvä, että hurjastelijoita sakotetaan. Huom.! Asiatyylissä lauseen alkuun ei koskaan lisätä se- pronominia, vaikka se puhekielessä tavallista onkin! Vrt. *Se on tyhmää hurjastella. On tyhmää hurjastella.

Objekti takaisin lauseenjäseniin Lauseessa voi olla objekti, jos predikaattina on transitiiviverbi. Objektilla tarkoitetaan verbin tekemisen kohdetta. Objektin sijat ovat 1. genetiivi, nominatiivi ja akkusatiivi (totaaliobjekti): Pekka osti auton. Auto katsastettiin. Milloin Pekka tapasi sinut? 2. partitiivi (ilmaistaessa prosessia tai kieltoa tai partitiiviverbin kanssa): Pekka oli siivoamassa autoa, kun Marja soitti. (prosessi) Pekka ei ostanut autoa. (kielto) Pekka ihaili autoa. (partitiiviverbi) Genetiivi- ja nominatiivimuotoista objektia nimitetään joskus myös akkusatiiviksi. Tässä akkusatiivilla tarkoitetaan ainoastaan persoonapronominien -t-muotoja sekä kenet-kysymyssanaa.

Predikatiivi 1/3 takaisin lauseenjäseniin Predikatiivi esiintyy olla-verbin yhteydessä ilmaisemassa mikä ja millainen subjekti on: Auto on punainen / Ferrari. mitä ainetta subjekti on: Auto on muovia. kenen subjekti on: Auto on Pekan / hänen. Lauseen predikatiivi voi siis olla substantiivi, adjektiivi tai pronomini. Huom.! Predikatiivilauseen subjekti on aina nominatiivissa. Huom.! Kieltosana ei vaikuta predikatiivin sijamuotoon. Tavallisesti tiikerit ovat vaarallisia, mutta tämä tiikeri on vaaraton. Se ei ole villi, koska se on kasvanut ihmisten kanssa.

Predikatiivi 2/3 takaisin lauseenjäseniin Predikatiivi on yksikön nominatiivissa, jos subjekti on konkreettinen asia: Pekka on iloinen. jos lause on geneerinen: Täytyy nukkua, kun on sairas. jos lauseessa kuvataan säätä: Ilma / sää on kaunis. jos predikatiivi on substantiivi: Kiipeily on jännittävä urheilulaji. monikon nominatiivissa, jos subjekti on yhtä kokonaisuutta tai paria tarkoittava monikkosana: Sakset ovat terävät. Kengät eivät ole uudet. jos subjekti tarkoittaa tiettyä joukkoa: Tuon mäyräkoiran jalat ovat lyhyet.

Predikatiivi 3/3 takaisin lauseenjäseniin yksikön partitiivissa, jos subjekti on aine- tai abstraktisana: Maito on hapanta. Aika on rahaa. jos lauseessa ei ole subjektia: Suomessa on kallista. jos predikatiivi on substantiivi ja kuvaa, mitä materiaalia tai tyylisuuntaa subjekti on: Tuoli on jugendia. Jos predikatiivi ilmaisee subjektin olevan osa kokonaisuutta: Gibraltar ei ole Aasiaa, se on Eurooppaa. monikon partitiivissa, jos subjekti on monikossa: Miehet ovat väsyneitä. jos subjekti on numeroilmaus: Kolmannes opiskelijoista on yli 30-vuotiaita. jos lause on passiivissa: Vappuna ollaan riehakkaita. genetiivissä, jos se ilmaisee omistajan: Monisteet ovat luennoitsijan, eivät opiskelijan.

Adverbiaali takaisin lauseenjäseniin ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, kestoa, toistuvuutta, tilaa, välinettä, keinoa tai ehtoa. voi edustaa mitä tahansa sanaluokkaa. Niiden paikka lauseessa on suhteellisen vapaa. Adverbiaaliesimerkkejä: Luento alkoi kymmeneltä. Se pidettiin Porthaniassa. Professori puhui asiantuntevasti. Adverbiaaleja voidaan käyttää myös vahvikesanoina: Auto oli erittäin hyvä. Pekka on jokseenkin hyväkuntoinen. Myös hänen vaimonsa on hyväkuntoinen. Lisää aiheesta kohdassa Partikkelit.

Attribuutti 1/2 takaisin lauseenjäseniin on substantiivin määrite, joka tavallisesti sijoittuu pääsanansa eteen. attribuuttina genetiivi (ei kongruoi pääsanansa kanssa): Pekan auto on tallissa. Hänen autossaan on hyvät jarrut. Autojen jarruissa on eroja. attribuuttina adjektiivi, pronomini tai lukusana (kongruoivat pääsanan kanssa): Kaikissa uusissa autoissa ei ollut vikoja. Joidenkin vanhojen autojen kunto on usein huono. Neljällä renkaalla on mukava huristaa. Taipumattomia ovat adjektiivit aika, aimo, ensi, eri, kelpo, koko, pikku, viime. Ostin uuden auton viime kuussa. Tittelit ja etunimet eivät sukunimen yhteydessä taivu: Presidentti Tarja Halosella on kaksi kilpikonnaa. Lisää aiheesta kohdissa Adjektiivit ja Nominitaivutus.

Attribuutit 2/2 takaisin lauseenjäseniin attribuuttina partitiivi (huom. pääsanan jälkeen) Pekka osti kaksi jäätelöä. (pääsana on kaksi) Hän joi tuopin olutta. (pääsana on tuoppi) attribuuttina elatiivi Puolet pojista tiesi vastauksen. (pääsana on puolet) Osa tytöistä jäi tulematta. (pääsana on osa) attribuuttina jokin muu paikallissija (huom. pääsanan jälkeen) Junamatka Helsingistä Rovaniemelle on pitkästyttävä. Junayhteys Jyväskylään ei ole kunnossa.