YK:N VAMMAISSOPIMUKSESSA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Katja Mikkonen Kari Niklander
Advertisements

Henkilökohtaisen avun keskus Kaakkois-Suomeen Oma koti – oma elämä –seminaari
SUOMEN OLYMPIA-AKATEMIA
Lainsäädäntö Kansallinen politiikka Eurooppalainen politiikka.
Terveyden edistämisen määrärahat 2009
Vammaispalvelulain muutokset - vaikeavammaisten oikeus henkilökohtaiseen apuun vahvistuu Lakimies Jaana Huhta, STM
Keskustelutilaisuus hedelmöityshoitotoiminnasta Jussi Holmalahti, FaT Johtaja Valvira.
Toimijoiden roolit väitteiden hyväksymisessä ja käyttämisessä Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari , Evira, Helsinki Neuvotteleva virkamies Anne.
Lapsen oikeuksien yleissopimus :velvoitteita sopimusvaltioille; komitean työ JEAN ZERMATTEN HELSINKI
Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.
Vammaisten henkilöiden oikeus palveluihin
Esteettömyys – kestävää kehitystä! Verkostoseminaari Aila Korpivaara
Ohjaustarvearvio ja ohjaustarve kartta/ Ryhmänohjaajan näkökulma
KANSALAISTAPAHTUMAVIIKKO TAMPEREELLA PÄÄN AVAUKSIA LAPSEN OIKEUKSIIN.
Esa Iivonen (MLL): Lasten peruspalveluiden leikkaukset tulevat kalliiksi ( ) Peruspalvelut aliresurssoituja, korjaavat palvelut voimakkaassa kasvussa.
STES - kesäkoulu – UKK-instituuttiTampere.
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon.
Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Leena Leikas/OIK-31/UM.
Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos/ Kuopion kampus
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
Tapio Kuure Tutkija, Sosiaalikehitys Oy Valtio-opin dosentti
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Punaisen Ristin vaikuttamistyö Miten se näkyy senioritoiminnassa?
Vammaisten ihmisoikeudet
Yleisohje Diasarja on jaettu kolmeen osaan esitettäväksi joko kokonaan tai soveltuvin osin: ensimmäisessä osiossa (diakuvat 1-7) tuodaan vammaisen samanarvoisuus.
LAPSEN OIKEUDET.
Opetussuunnitelma, koulun kehittäminen ja arviointi 5op
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
AJANKOHTAISTA LUKIOKOULUTUKSESTA Johtaja Jorma Kauppinen Vantaa
Järjestötoiminnalla ihmisoikeuksia rakentamassa
Kansainvälisiä ja kotimaisia lainsäädäntönäkökulmia Työ kuluu kaikille Vammaisfoorumi ry:n ja TE-palveluiden koulutuspäivä Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies.
Vammaisten henkilöiden oikeus palveluihin
Vammaisten ihmisoikeudet Kommenttipuheenvuoro Esa Kalela Kuuloliiitto.
Opiskelijoiden erityinen tuki ammatillisissa oppilaitoksissa Hanna Ilola KL, erityisopettaja Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Viestintäsuunnitelma
UE © Anne Rongas 2006 UE1: Uskonnon luonne ja merkitys Kotkan aikuislukio © Anne Rongas 2008.
Georg Henrik Wrede1 Lapsi- ja nuorisopolitiikan uudistuvat tavoitteet.
INSPIRE-direktiivin suhde PSI-direktiiviin Tampere Tuire Taina, maa- ja metsätalousministeriö.
Sosiaaliturvan ABC toimittajille Kela lainsäädännön toimeenpanijana
Suomen Lääkäriliitto | Finnish Medical AssociationLääkärit Suomessa | Physicians in Finland Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics.
1 Vammaispalvelut Ann-Mari Einola, johtava sosiaalityöntekijä Kirjoita tähän nimi Dian perustyyli -tilassa: Lisää alatunniste.
Sosiaalihuoltolaki.
VAMPO – PÄÄTÖSSEMINAARI ESTEETTÖMYYS JA SAAVUTETTAVUUS- LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HAVAITSEMAT VAIKUTUKSET.
Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO Seuranta ja raportointi Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Stina Sjöblom.
taustalla YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimus EU:n vammaisstrategia Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010–2015 viesti sama:
YK:n vammaissopimuksen sisältö ja velvoitteet Juha-Pekka Konttinen erityisasiantuntija.
Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Kohti uusia palvelujen järjestämismalleja Markku Niemelä.
1 Invalidiliitto Vammaisjärjestöjen rooli oikeuksien valvonnassa Elina Akaan-Penttilä vammaisasiamies, Invalidiliitto; Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät.
Vammainen valitsee ja vaikuttaa; hän elää mielekästä elämää Käsitteiden määrittelyä Valtakunnallinen vammaispalvelujen kehittämishanke Pohjois-Karjalan.
1 Vammaislakien yhdistäminen Keijo Kaskiaho Kouvolan Vammaisneuvosto Keijo Kaskiaho.
Ihmisoikeuskeskus - osa Suomen kansallista ihmisoikeusinstituutiota VALTAKUNNALLISET VAMMAISNEUVOSTOPÄIVÄT
IHMISOIKEUSKESKUS - TEHTÄVÄNÄ IHMISOIKEUKSIEN EDISTÄMINEN Valtakunnallisen vammaisneuvoston VANEn seminaari YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia.
Yhdenvertaisuuslaki: mikä muuttui vammaisen henkilön näkökulmasta Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys/Vike.
VAMPO:n seuranta 2012 VANE Jouko Kokko.
YK:n vammaissopimus ja yhdenvertaisuuslaki
Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus (CRPD) ja sen valinnainen pöytäkirja Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriö.
Työelämän uudet valvonnan muodot
Katsaus YK:n vammaissopimukseen ja Yhdenvertaisuuslakiin
ERITYISTAIDEKASVATUS
Köyhyys ja lapsen oikeudet
Mirella Huttunen, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
YK:n vammaisten ihmisoikeusyleissopimus ja ICF
YHTEISTYÖLLÄ YHDENVERTAISUUTTA
Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa Sinulle itsellesi ja toisaalta mitä se tarkoittaa asiakkaillesi tai potilaillesi. Minkälaisena näet sen tuolla horisontissa,
Lapsivaikutusten arviointi Anne Hujala
Uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö
Mitä sopimuksen valinnainen pöytäkirja tarkoittaa käytännössä
YK:n vammaissopimus ja uudistuva lainsäädäntö
Sosiaalihuoltolain uudistushanke – Mikä muuttuu?
Esityksen transkriptio:

YK:N VAMMAISSOPIMUKSESSA ESTEETTÖMYYS YK:N VAMMAISSOPIMUKSESSA lakimies Juha-Pekka Konttinen Vammaisten Ihmisoikeuskeskus VIKE 11.3.2010 Valkea Talo VIKE 2010 J-P Konttinen

Paradigman muutos Vammaisuus hyväntekeväisyyden kohteena Vammaisuus lääketieteellisenä ongelmana ja vammaiset hoidettavina objekteina Vammaisuuden tarkastelu sosiaalisesta näkökulmasta (yksilön ja ympäristön välinen suhde) Vähitellen vammaiset henkilöt nähdään itsenäisinä subjekteina ja puhutaan heidän oikeuksistaan (vammaiset eivät enää pelkästään ongelmia) Oikeudellinen näkökulma keskittyy ihmisarvoon, vammaispoliittinen ajattelutapa kehittyy VIKE 2010 J-P Konttinen

CRPD. Tarkoitus (artikla 1) Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. VIKE 2010 J-P Konttinen

CRPD - aikajana 19.12.2001 Ad Hoc –komitea aloitti toimintansa YK:n yleiskokouksen mandaatilla (vammaiset aktiivisesti mukana valmistelutyössä ja neuvotteluissa) 25.8.2006 sopimusteksti hyväksyttiin kahdeksannessa Ad Hoc –komitean kokouksessa New Yorkissa 13.12.2006 YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen tekstin 30.3.2007 Suomi allekirjoitti yleissopimuksen ja sen yksilövalituksen mahdollistavan valinnaisen pöytäkirjan 3.5.2008 yleissopimus ja valinnainen pöytäkirja tulivat kansainvälisesti voimaan 26.11.2009 EY ratifioi yleissopimuksen, mutta sitovaksi vasta kun kaikki EU:n jäsenvaltiot ratifioineet kansallisesti Yleissopimuksen ratifiointi Suomessa on kesken. Aikataulu? VIKE 2010 J-P Konttinen

Tilannekatsaus 25.2.2010 Allekirjoitukset: Ratifioinnit: 144 yleissopimus 88 valinnainen pöytäkirja Ratifioinnit: 80 yleissopimus 51 valinnainen pöytäkirja www.un.org/disabilities/ VIKE 2010 J-P Konttinen

Yleissopimuksen merkitys Sitova ja velvoittava sopimus Paradigman muutos, kohti ihmisoikeusnäkökulmaa Laaja syrjintäkielto Tietoisuuden lisääminen (artikla 8.) Vammaisten osallistuminen päätöksentekoon ja yleissopimuksen täytäntöönpanoon Seuranta- ja valvontajärjestelmä VIKE 2010 J-P Konttinen

CRPD Esteettömyys ja saavutettavuus Johdanto-osa: Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet, jotka (v-kohta) ovat tietoisia siitä, että esteettömyys ja saavutettavuus on tärkeää fyysisessä, sosiaalisessa, taloudellisessa ja kulttuurisessa ympäristössä, terveydenhuollossa ja koulutuksessa sekä tiedottamisessa ja viestinnässä, jotta vammaiset henkilöt voisivat täysimääräisesti nauttia kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, ovat sopineet seuraavaa:… Yleiset periaatteet 3 artikla: Tämän yleissopimuksen periaatteina ovat: (f-kohta) esteettömyys ja saavutettavuus Esteettömyys ja saavutettavuus käsittää siis läpileikkaavasti kaikki artiklat 1-50 VIKE 2010 J-P Konttinen

CRPD 9 artikla. Esteettömyys ja saavutettavuus Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn: fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla. Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet, joilla…. VIKE 2010 J-P Konttinen

Määritelmiä (art. 2) "viestintä" sisältää kieliä, tekstin näyttämistä, pistekirjoitusta, taktiilikommunikaatiota, isokirjaintekstiä, saavutettavaa multimediaa sekä kirjallisia, kuuloon perustuvia, selkokielisiä, ihmisääneen perustuvia sekä puhetta tukevia ja korvaavia viestintätapoja, -keinoja ja -muotoja, saavutettava tieto- ja viestintäteknologia mukaan lukien "kieli" sisältää puhutut kielet sekä viittomakielet ja muut ei-puhutun kielen muodot ”Kohtuullinen mukauttaminen” ”Kaikille sopiva suunnittelu” VIKE 2010 J-P Konttinen

Esteettömyyden ulottuvuus / läpileikkaavuus Oikeussuojan saavutettavuus (art. 13) Liikkumisen ja kansalaisuuden vapaus (art. 18) Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä (art 19) Henkilökohtainen liikkuminen (art. 20) Sanan- ja mielipiteenvapaus ja tiedonsaanti (art. 21) Koulutus (art. 24) Terveys (art. 25) Työ ja työllistyminen (art. 27) Osallistuminen Osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään (art. 29) Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun (art. 30) Tilastot ja tiedonkeruu (art. 31) JNE… VIKE 2010 J-P Konttinen

Valtioiden velvollisuudet esteettömyyden osalta 1. Velvollisuus kunnioittaa: Valtiot eivät saa harjoittaa tai edistää toimia, jotka haittaavat esteettömyyttä 2. Velvollisuus suojella: Valtioiden on varmistettava, etteivät myöskään yksityiset tahot (kuten yritykset, jotka tarjoavat yleisölle palveluita) luo vammaisille henkilöille esteitä tai laiminlyö niiden poistamista. 3. Velvollisuus toteuttaa: Valtioiden on ryhdyttävä vammaisten henkilöiden esteettömyyttä edistäviin toimiin VIKE 2010 J-P Konttinen

Valtavirtaistaminen ja asennemuutos Sopimusteksti käytäntöön, sanoista teoiksi Koulutus ja tietoisuuden lisääminen eri tahoilla (tool-kitit) Kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyö eri vammaryhmien välinen yhteistyö Asennemuutos – vammaiskysymysten valtavirtaistaminen ja sopimuksen periaatteiden laaja-alainen toteuttaminen eri hallinnonaloilla ja koko yhteiskunnassa Eri toimintaohjelmien ja vammaispoliittisten ohjelmien merkitys korostuu (esim. VAMPO) VIKE 2010 J-P Konttinen

Yhteys Suomen vammaispolitiikkaan Suomen vammaispolitiikan keskeiset elementit ovat yhtenäiset YK:n vammaissopimuksen periaatteiden kanssa: vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen vammaisten henkilöiden oikeus osallisuuteen vammaisten henkilöiden oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin VIKE 2010 J-P Konttinen

Muutokset lainsäädäntöön ennen ratifiointia (ministeriöiden vastaukset) 14 artikla (henkilön vapaus ja turvallisuus) Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki, pakon käyttäminen erityishuollossa oleviin henkiloihin (STM) 18 artikla (liikkumisen ja kansalaisuuden vapaus) ja 19 artikla (itsenäinen eläminen ja osallisuus yhteisössä) Kotikuntalaki 3 § (STM, SM), kotikunnan vaihto- oikeus,kustannusten jakautuminen Sosiaalihuoltolaki 13 § (STM), sosiaalipalveluiden antaminen myös kuntaan muuttavalle henkilölle 33 artikla (kansallinen täytäntöönpano ja seuranta) Valvontajärjestelmän kehittäminen VIKE 2010 J-P Konttinen

Kansallinen valvontaelin Kansallinen valvontaelin - 33 artikla (kansallinen täytäntöönpano ja valvonta) Kansallista koordinointia ja valvontaa varten nimettävä/ perustettava yksi tai useampi kansallinen yhteystaho Yhtenä sopimusvelvoitteiden täytäntöönpanon seurantatahona mainitaan riippumaton kansallinen ihmisoikeusinstituutio Vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen osallistuminen em. seurantaprosessiin täysimääräisesti VIKE 2010 J-P Konttinen

yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys Järjestöjen lausunnoissa esiintulleita muutostarpeita (syyskuussa 2007) yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys esteettömyys ja saavutettavuus viittomakielen aseman vahvistaminen palveluasuminen, eri vaihtoehdot tulkkipalvelut kuljetuspalvelut apuvälineiden saatavuus tuettu päätöksentekojärjestelmä pakkotoimet ja niihin liittyvät oikeussuojakeinot henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kehittäminen VIKE 2010 J-P Konttinen

Muutostarpeita, jatkoa lääkinnällinen kuntoutus, myös yli 65-vuotiaille kommunikaatiomenetelmien opetus koulutuksen tuki, toisen tutkinnon suorittaminen televisio-ohjelmien sekä teatteriesitysten tekstittäminen työllisyys vajaakuntoisuus ja palkkatuki työvoimapalveluissa työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen, ansiorajan korottaminen adoptiokysymykset laitosten valvonnan parantaminen vakuutusten syrjivät ehdot tilastoinnin selkeyttäminen VIKE 2010 J-P Konttinen

VIKE:n huomioita Yleissopimus ratifioitava viipymättä Focal point / täytäntöönpanon koordinointi Riippumaton seuranta- ja valvontajärjestelmä Työryhmä selvittämään (ratifiointiedellytysten selvittäminen ja tehokkaan ratifioinnin edistäminen) Viranomaisten vuoropuhelu ja yhteistyö vammaisjärjestöjen kanssa Työ ei lopu yleissopimuksen ratifiointiin.... Suurin haaste yleissopimuksen täytäntöönpanossa ei ole lainsäädäntömuutosten tekeminen, vaan muutokset, joita CRPD edellyttää lain soveltamiseen, rakenteisiin, käytäntöihin ja asenteisiin. VIKE 2010 J-P Konttinen

- VIKE - Vammaisten Ihmisoikeuskeskus Päätavoitteet: vammaisten ihmisoikeuksien edistäminen ja vammaisten ihmisoikeuksia koskevan yhteistyön koordinointi Perustettu 26.2.2007, haaveissa ollut yli 20 vuotta Perustajajäseninä Invalidiliitto ry ja Kynnys ry sekä asiantuntijajäsenenä toimiva Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti Tiedotus, koulutus, julkaisut, lausunnot, vaikuttamistyö verkostoituminen jne… www.vike.fi VIKE 2010 J-P Konttinen