Uskonto ja elämänkatsomus päiväkodissa Liisa-Mari, Samuli ja Vilma

Uskontokasvatus päiväkodeissa Suomessa uskonnonvapauslaki Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio VASU:ssa Lapsella on oikeus saada oman uskontokunnan mukaista opetusta, mutta myös vapaus olla osallistumatta uskontokasvatukseen. Päivähoidossa valinnan tekee lapsen huoltaja. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio on vasussa yhdenvertaisena orientaationa muiden kanssa. ”Uskonnollis-katsomuksellisen orientaation ytimen muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt. Lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin perehdytään. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan. Lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnollis-katsomuksellisen orientaation lapsikohtaisesta sisällöstä.” Laki velvoittaa, mutta uskontokasvatuksen osuus henkilökunnan toiminnassa vähäistä. Monissa päiväkodeissa tämä orientaatio on jäänyt vähälle huomiolle. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisen asiakirja eli Vake: http://www.evl-slk.fi/files/347/lapsi_on_osallinen_kehittamissuunnitelma.pdf Päivähoidossa on vahvasti nojauduttu seurakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön ja apuun uskontokasvatuksessa. Silti Vasun periaatteen mukaisesti uskontokasvatuksen tulee olla päivähoidon omaa tehtäväkenttää, jota muu yhteistyö seurakunnan kanssa rikastuttaa. Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen yhteistyö voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: yhteistyö uskontokasvatuksen toteutuksessa, hallinnollinen yhteistyö ja varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen mentorointi. Kristinusko koetaan Suomessa yksityisenä asiana. Kulttuurissamme vallitsevat arvot ovat usein kristillistä arvopohjaa, tätä ei välttämättä edes tiedosta Olisi hyvä, että henkilökunta tiedostaa uskonnollisen asenteensa. Laadukas uskontokasvatus ei ole sitä, että tietyin väliajoin järjestetään jokin erityistilanne tai kokoontuminen esimerkiksi juhlapyhien alla vaan, että se sisällytetään arjen toimintaan.

MIKSI TARVITSEMME USKONTOKASVATUSTA?

Uskonnolliset valmiudet Identiteetti ja arvo- ja katsomusjärjestelmä Lapsen oikeus Osa kulttuuriamme Perinteet ja tavat Uskonnolliset valmiudet Identiteetti ja arvo- ja katsomusjärjestelmä Auttaa lapsia tutkimaan hiljaisuutta, keskittymään itseensä ja tulemaan tietoisiksi tässä ja nyt Osa arvokasvatusta, ihmisoikeuskasvatusta, kansalaiskasvatusta, kulttuurien välistä kasvatusta ja globaalia kasvatusta Lapsen oikeus: Lapsella on oikeus tutustua maailmaan sellaisena kuin se avautuu hänen lähiympäristössään. Lapsella ensisijaisesti oikeus tutustua omaan uskontoonsa, mutta oikeus myös muihin kuin omaan uskontoon tutustuminen. Osa kulttuuriamme:  Uskonto sisältää symboliikkaa: suomalaista kulttuuria, tapoja, kieltä, kielikuvia, nimistöä ja juhlaperinnettä. Uskontokasvatuksella välitämme perinteitä ja tapojen eteenpäin tuleville polville. Uskontokasvatuksen avulla opitaan yhden suomalaisen kulttuurin keskeisen ja tärkeän osa-alueen ymmärtämis- ja lukutaitoja. Monikulttuurisuus ja yhteiskunnalliset muutokset. -> Suomalainen kulttuuriperinne ohentunut ja heikentynyt viime vuosina, uskonto kasvatus voi ylläpitää. Uskontoon liittyvät valmiudet: Uskontokasvatus antaa lapselle kognitiivisia ja sosiaalisia valmiuksia hallita omaa ympäristöään ja liittyä sen sosiaalisiin toimintoihin uskonnollisissa ja katsomuksellisissa kysymyksissä. Uskontokasvatus antaa lapselle valmiuksia ymmärtää ja tulkita itsessään, perheessään ja ympäristössään ilmenevää uskonnollista ja katsomuksellista todellisuutta. Identiteetin, arvo ja katsomusjärjestelmät rakentuminen: Uskonnolla tärkeä rooli lapsen identiteetin muodostumisessa sekä tärkeä rooli yksilön arvo- ja katsomusjärjestelmän rakentumisessa Omaan uskontoon tutustuminen osana omaa kulttuuri-identiteettiä on yksi uskontokasvatuksen keskeisempiä tehtäviä monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Osa arvokasvatusta: Monet arvomme ovat uskonnollista perustaa. Uskontokasvatus antaa pohjan toisen ihmisarvon kunnioittamiseen ja aitoon kohtaamiseen. Uskontokasvatus auttaa ymmärtämään muita uskontoja/kulttuureja. Auttaa lapsia tutkimaan hiljaisuutta, keskittymään itseensä ja tulemaan tietoisiksi tässä ja nyt

Miten lapsi kokee uskonnon? Lapsi on luonnostaan uskonnollinen ja hengellinen olento. Ajatus rakastavasta taivaanisästä on luonteva ajatus lapselle, jonka elämä kokonaisuudessaan on aikuisen rakkauden ja huolenpidon varassa. Lapsi ei jaa maailmaa käsitteisiin, luokkiin, rakenteisiin tai tasoihin. Uskonnollinen kehitys on osa hänen kokonaisvaltaista kasvuaan eikä eroa lapsen muusta kehityksestä. Hengellisyys on hänelle läsnä arjen iloissa, peloissa, ihmeellisissä asioissa ja tapahtumissa samoin kuin myös luonnossa, rukouksessa, messuun osallistumisessa, ehtoollisessa, laulussa ja leikissä. Kristinuskon taivas voi lapselle olla pilven päällä. Lapselle mielikuvat tuovat turvaa ja jatkuvuuden tunnetta.

Uskonnolliset kysymykset Lapsen jokainen päivä pitää sisällään paljon kysymyksiä Kyselemällä ja pohtimalla lapsi rakentaa pohjaa elämälleen Kysymykset nousevat usein spontaanisti lasten elämästä, näiden kysymysten käsittely lapsikeskeisessä varhaiskasvatuksessa on olennaista Lapsi ei edellytä sitä, että aikuisella on vastaus kaikkiin kysymyksiin Vaikeitakaan puheenaiheita ei kannata väistää Lapsi, joka saa aineksia perimmäisten elämänkysymyksien pohdintaan, saa hyvän pohjan itsetunnon ja perusturvallisuuden elämälleen. Lapselle tulee antaa elämänkysymyksiinsä myönteisiä vastauksia hänen omasta uskonnollisesta perinteestä käsin? Hengellisyys ja uskonnolliset kysymykset nähdään kulttuurissamme syvästi henkilökohtaisina teemoina, joihin usein liittyy sekä epävarmuutta että vahvoja tunteita.

Onko lapsen kannalta paras, että uskonto on tavallisen elämän olennainen osa eikä erillinen elämänalue? Pitäisikö uskonto tehdä näkyväksi vai sisällyttää eettisten arvojen ja elämän opettamiseen yleensä? Uskontomme on Kristinusko ja siihen kuuluu tällaisia asioita? Tiedostammeko itsekään, että arvomme saattavat pohjautua esim. kristilliseen arvomaailmaan?

Miten opetan uskontoa?

1. Lapselle ominainen tapa oppia Leikkimällä Liikkumalla Tutkimalla Kokemalla taidetta Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, tutkimalla ja kokemalla taidetta. Päiväkodissa ei opeteta ”oppiaineita” koulumaisesti. Lapsi käsittelee ja oppii asioita leikin avulla, esimerkiksi häitä, ristiäisiä ja hautajaisia ovat monet meistäkin leikkineet. Liikkumalla oppimisesta tulee mieleeni esimerkiksi pyhiinvaellusmatkat, joita lasten kanssa voidaan toteuttaa kotikirkkoon tai päiväkotiin yhdessä rakennettu pääsiäisvaellusreitti, jossa voitaisiin esimerkiksi havainnollistaa konkreettisesti Jeesuksen kärsimystä ristiä kantaessaan tai joulutarinassa leikkiä itämaan tietäjiä, jotka tähteä seuraten löytävät joulun ihmeen… Samoihin teemoihin voi helposti liittää tutkimista, kuinka vanha kirkko on, millaisesta pensaasta orjantappurakruunu on Jeesukselle valmistettu jne.. Taideaiheita raamattu on pullollaan. Draaman työtavat ovat myös loistava väline toteuttaa uskontokasvatusta: nukketeatteri antaa lapsille mahdollisuuden purkaa erilaisia kokemuksia auttaa tunnistamaan, erittelemään sekä ilmaisemaan erilaisten kokemusten herättämiä tunteita. Nukke voi olla esimerkiksi yksi opetuslapsista, joka kertoo raamatun tapahtumia lapsille ohjaajan sijaan.

2. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen integrointi =educare Haaste kasvattajille Lasten yksilöllisyys Uskontokasvatus jokapäiväistä Uskonnollista kasvatusta ja opetusta ei voi erottaa pienten lasten kohdalla omaksi alueekseen, vaan se sisältyy päiväkodin jokapäiväiseen elämään. Tämä kohta tuo esille yhden päiväkodin henkilökunnan haasteista. Eri tilanteissa ja eri-ikäisillä näiden osa-alueiden painotukset vaihtelevat, joten kasvattajien täytyy tasapainotella ja suhteuttaa kaikkea oikealla tavalla lapsille, jotka kasvattajien lisäksi ovat yksilöitä. Ja lapsi vaistoaa aikuisen aitouden: hän antaa oikeamman malli tunnustamalla tietämättömyytensä kuin peittelemällä sitä. Mitä nuorempi lapsi, sitä korostuneemmassa osassa näkyy hoito. Tässäkin on huomioitava lapsen kokonaisvaltaisuus, eli esimerkiksi uskontokasvatuksessa hoidolla voidaan kuvata Taivaan isän rakkautta kaikkia lapsiaan kohtaan, mikä välittyy hoitaessa parhaiten, kun lapsi kokee sitä kaikilla aisteillaan: syli, lämmin puheen sävy, ystävällinen kosketus, hymy… Arkielämän kristillisyyttä opitaan aikuisen mallista: heikomman auttaminen, itkevän lohduttaminen, luonnon kunnioittaminen. Uskonnon kasvatustilanteita syntyy päivittäin spontaanisti, kun lapsen kysymyksiin vastataan, tilanteita lasten kesken selvitetään, osallistutaan lapsen iloon, kun hänen kotonaan on ollut juhlahetki… Suunniteltua uskonnonopetusta voivat olla esimerkiksi tällaiset uskontohetket: 1. Aamukokoontumiset 2. raamatunkertomukset 3. kirkkoretket 4. kuvakeskustelut 5. kirjankatseluhetket 6. hengellisten laulujen opettelut ja näissäkin voidaan painottaa: toiminnallisuutta, tiedollista ainesta tai elämyksellistä kokemusta tai vaikka näitä kaikkia.

Suunniteltuja tuokioita: Aamukokoontumiset Raamatunkertomukset Kirkkoretket Kuvakeskustelut Kirjankatseluhetket Hengellisten laulujen opettelua Mitä muita suunniteltuja uskontokasvatustuokioita voisi olla?

3. Kasvattajayhteisö Tukena Monipuolistamassa uskontokasvatusta Kasvatuksen tukena voidaan hyödyntää yhteisöä, joka päiväkodin ympäristöön kuuluu. Paikkakunnan ja ryhmän omaleimaisuus on tärkeää huomioida. Esimerkiksi seurakunnan työntekijöiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä, tai eri uskontokuntiin tai lahkoihin kuuluvien lasten vanhemmat voivat halutessaan tutustuttaa muitakin tuntemiinsa asioihin.

4. Kasvatuskumppanuus Lapsi Lapsen vanhemmat Päiväkodin henkilökunta Uskontokasvatus on erittäin herkkä aihe monelta osalta. Jos jossain, niin siinä on tärkeää, että kasvattajat kunnioittavat lapsen, lapsen vanhempien eli kasvatuskumppanien sekä toistensa kokemuksia, mielipiteitä, ja työskentelevät niiden mukaisesti. Vasukeskusteluissa ja vanhempainilloissa on tärkeää kuunnella vanhempien toiveita uskontokasvatuksen osalta, jotta kaikilla olisi turvallinen ja luottavainen mieli sen suhteen.

5. Orientaatiot Uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio yksi kuudesta orientaatiosta päiväkodissa Millaisia kokemuksia teillä on uskonnon opetuksesta tai opettamisesta päiväkodissa? Uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio on yksi kuudesta vasun sisällön orientaatiosta, joka tarkoittaa, että lapselle annetaan valmiuksia ja välineitä, joilla lapsi vähitellen pystyy perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman uskonnollisiin ja elämänkatsomuksellisiin asioihin liittyviä ilmiöitä.

Tutustuminen juhliin Juhlapyhien huomioiminen ja juhlaperinteiden siirtäminen osana kulttuuria Oikeus tutustua perinteisiin, tapoihin ja käytänteisiin. Suomalaisessa yhteiskunnassa suurimmat juhlapyhät kirkollisia Päiväkodeissa uskonto näkyy erityisesti juhlien yhteydessä Juhlilla on yhdistävä vaikutus, niiden kautta siirrytään elämänvaiheesta seuraavaan päivähoidossa juhlia, välitetään, miten ja miksi juhlia vietetään Juhlat - tutustuminen juhliin   Juhlapyhien huomioiminen ja juhlaperinteiden siirtäminen on osa kulttuuria Päiväkodeissa uskonto näkyy erityisesti juhlien yhteydessä. Vasussa halutaan antaa oikeus lapselle tutustua perinteisiin, tapoihin ja käytänteisiin. Aikuisella on vastuu ymmärtää perinteiden merkitys omassa elämässään, silloin hän todennäköisesti siirtää niitä eteenpäin tuleville sukupolville. Suomalaisessa yhteiskunnassa suurimmat juhlapyhät ovat kirkollisia. Ne sisältävät kansallista kulttuuriperinnettä. Joulu ja pääsiäinen ovat kirkkovuoden suurimpia juhlia, ja niihin liittyy paljon tapoja ja perinteitä. Jouluun ja pääsiäiseen liittyy paljon kristillisiä perinteitä, joiden juuria ja merkityksiä ei pidä unohtaa. Juhlilla on yhdistävä vaikutus, niiden kautta siirrytään elämänvaiheesta seuraavaan Kun päivähoidossa järjestetään lapsille juhlia, on hyvä, että välitetään kokemuksia, miten ja miksi juhlia vietetään,

Kirkkovierailu

Kirkkovierailun jakaminen osiin Saapuminen Kiertokävely Kirkossa Kirkkosalin tutkiminen Johonkin tiettyyn aiheeseen keskittyminen Luova työskentely Eri orientaatioiden yhdistäminen kirkkovierailuun onnistuu kaikkein helpoiten, kun kirkkovierailun jakaa osiin. Jokaisen osaan tulisi miettiä, miten eri orientaatio voidaan huomioida vierailun aikana. Miettiä tulee myös, mitä orientaatioita otetaan mukaan uskonnonopettamiseen

Omia kokemuksia? - mitä teillä on ollut integroituna uskonnon opetukseen?

Orientaatiot 1. Matemaattinen orientaatio 2. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 3. Luonnontieteellinen orientaatio 4. Esteettinen orientaatio 5. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio s. 58-61 Pienryhmätyö, jako neljään - Kuinka sisällytetään seuraavat orientaatiot kirkkovierailuun?

1. Matemaattinen Etäisyyksien arvioiminen, korkea vai matala, raskas vai kevyt Monta ikkunaa, ovea, minkä muotoisia Mitä symboleita ja kuinka paljon Eri värien määrät, henkilömäärät, luokittelut Kirkkoon liittyvät leikit Kirkonrotta, nurkkajussi Matemaattinen orientaatio Saapuminen suuri, pieni, korkea, matala, etäisyyksien arvioiminen, pienempi, isompi, raskas, kevyt Kiertokävely Montako ikkunaa, ovea, mitä muotoja, pyöreitä soikeita Kirkossa Korkeudet, kuinka paljon mitäkin, kynttilöitä, istumapaikkoja Kirkkosalin tutkiminen mitä symboleita, kuinka paljon (esim. Tuomiokirkon aurinkoja) minkä muotoisia Johonkin tiettyyn aiheeseen keskittyminen koko, mitat, muodot, paljonko eri värejä, henkilömäärät, luokittelut, sijoittuminen Luova toiminta Kirkkoon liittyvät leikit kirkonrotta nurkkajussi muistiinpanot

2. Historiallis-yhteiskunnallinen Kirkon sijainti ja nimi Tunnistettavuus muista rakennuksista Entisajan tavat kulkea, pyhiinvaellus lasten kanssa kirkkomaastoon Oman paikkakunnan historia Liturgiset värit ja niiden historia Vanhojen kirkkotekstiilien tutkiminen Tehdään pappinukke liturgisilla vaatteilla Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Saapuminen kirkon sijainti (kirkko keskellä kylää, mäellä...) kirkon nimi (esim. Tuomiokirkko = Kotikirkko) uusi / vanha ympäristö, uusi / vanha kirkko tunnistettavuus, erottuminen muista rakennuksista Kiertokävely rakennuksen ajan henki mistä tunnistaa onko uusi vai vanha miten erottuu muista rakennuksista rakentamisen historia, rakennustyyli entisajan tavat kulkea kirkkoon kirkkoveneet, hevoskyydit... pyhiinvaellukset voi tehdä lasten kanssa pienimuotoisen pyhiinvaelluksen kirkkomaastossa Kirkossa esineistön historia, iät, mitä aikaa kuvaavat mistä kirkkoesineistö on peräisin ja niiden historia taideteokset, reliikit Kirkkosalin tutkiminen oman paikkakunnan historia kasteet, häät... mitä järjestää, mitä toimintaa omien sukulaisten juhlia, hautajaisia mikä alkuperäistä, mikä korjattua, mitkä osat vaihtuvia tekstit, kukat... materiaalien kuluminen erilaiset vanhat kuviot, mitä tarkoittaa vanhat tekstit ja niiden muodot liturgiset värit ja niiden historia mitä tarkoittavat käsityötavat eri materiaalit, niiden värit, muodot Keskittyminen johonkin aiheeseen vaakunat, asehuoneet, kammiot, vihkiristit, laiva... niiden historiat vanhat kirkkotekstiilit Luova työskentely toiminnallisuus esimerkiksi vanhojen tekstien, ristien ym. kopioiminen tehdään papin hahmosta käsinukke ja sille liturgiset vaatteet

3. Luonnontieteellinen Minkälaista luontoa löytyy ympäriltä Miten luonnon kiertokulku näkyy Ominaistuoksun selvittäminen Materiaalien erot Mitä materiaaleja löytää ja muistaa kirkosta Luonnontieteellinen orientaatio Saapuminen minkälaista luontoa ympärillä mitä materiaaleja käytetty Kiertokävely Materiaalien tunnustelu kylmä, lämmin, karhea, sileä... luonnonsuojelu eläimistö orava, linnut kasvisto istutetut, luonnonvaraiset niiden tuoksut luonnon värit koko elämänkaari (luonnon kiertokulku) Kirkossa Kirkon ominaistuoksun selvittäminen mistä materiaalista tuoksu on peräisin betoni, vanha puu... lämmin / kylmä materiaalit painava / kevyt Kirkkosalin tutkiminen materiaalien erot mistä tehty (esim. lasi) viherköynnökset, kukat alttarilla ”alkuaineet” (vesi, kivi, tuli, ilma) luova työskentely jokin tehtävä esimerkiksi mitä materiaaleja löytää tai muistaa kirkosta

4. Esteettinen orientaatio Kirkko kaukana, mitä mielikuvia Rakennuksen tunnelta Taiteelliset vaikutelmat, värit, muodot Tuoksut, kaiku, sointi, valaistus Oman taideteoksen luominen koetun perusteella Esteettinen orientaatio Saapuminen kaukaa, läheltä katsottuna (harmoninen, kaunis, ruma) arkkitehtuuri esteettisesti luokseen kutsuva, pois työntävä valoisa, synkkä, tumma, pramea... Kiertokävely rytmi, tyylit rakenteet, tunnelma Kirkossa taiteelliset vaikutelmat, tunnelmat, värimaailmat, muodot, kauneusarvot tilan viesti ja sen kokeminen aistimalla tuoksut äänimaailma ja kokemukset kaiku, sointi... valo hämärä, pimeä, valoisa mihin suunnattu tavat, asetelmat ikonit Kirkkosalin tutkiminen alttaritaulut, tunteet, asenteet, harmonia, tyyli, kauneusarvo Luova työskentely oman taideteoksen luominen koetun pohjalta mietitään kuvien äänimaailmaa äänten tuottaminen mitä taulun kuva sanoo tai mistä keskustelevat

5. Uskonnollis-katsomuksellinen Pyhän tunnistaminen Risti, mitä symboloi Käyttäytyminen kirkossa Kirkolliset sanat, kirkkomusiikki ja virret Kirkolliset ammatit Uskonnolliset symbolit ja sanat Kirkkohenkilökunnan rooliin eläytyminen Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Saapuminen Pyhä paikka ja pyhän tunnistaminen Risti ei kuitenkaan kuoleman symboli kirkonkellot (kellon viesti, kutsu) Kirkossa käyttäytyminen hiljaisuus, kunnioitus Kirkkosalin tutkiminen kirkolliset sanat (messu, jumalanpalvelus, ehtoollinen, vihkiminen...) kirkkomusiikki, virret kirkolliset ammatit (suntio, pappi, kanttori) uskonnolliset symbolit ja sanat Luovuus jokainen saa vuorollaan eläytyä johonkin kirkon työntekijän rooliin

Monikulttuurisuus päiväkodissa

Kuinka opettaisit uskontoa monikulttuurisessa päiväkodissa? Muiden huomioiminen Muista kulttuureista tulleet Omasta kulttuurista Millä tavoin, millä keinoin? Resurssit? - Pienryhmä työskentely, esitetään luokalle

Monikulttuurisuus Ei yhtä oikeaa tapaa Vaatii luovuutta, mielikuvitusta, lasten kuuntelemista ja aktiivisuutta Tärkeä käydä päiväkodeissa läpi  luottamus Käydään lasten kanssa läpi: mikä yhdistää eri uskontoja, mitä yhteistä? Vanhempien mukaan ottaminen Monikulttuurinen kalenteri Keskustelut vanhempien kanssa Draamaesitykset Monikulttuurisuus Kuinka sitä käsitellä Tärkeää käydä päiväkodeissa läpi, koska lapsilla vahva luottamus päiväkodin väkeen. Käydä lasten kanssa läpi eri uskontoja ja katsoa mikä niitä yhdistää (s.137) ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- mitä rituaaleja mitä syitä vanhempien mukaan ottaminen heidän omat kokemukset, muistot ja tarinat tutustuminen toisten tapoihin toisen kunnioitus ja samankaltaisuus monikulttuurinen kalenteri sisältää kaikkien lasten uskonnolliset tapahtumat kerrotaan niistä lapsille sinä päivänä s.138 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- keskustelut vanhempien kanssa draamaesitykset autetaan lapsia ymmärtämään muita

Lähteet Lasten keskus: Päiväkodin uskonnollinen kasvatus (1983) Lasten keskus: Lapsenkaltainen (2009) Taras-Vaulasvirta: Nukke – tunteiden tulkki, kertojan kumppani