Leväsen Palvelukeskus 2005 Erja Rappe Puutarhaterapia Leväsen Palvelukeskus 2005 Erja Rappe

Päivän sisältö Viherympäristö hyvinvoinnin lähteenä stressistä toipuminen tarkkaavaisuuden toipuminen elpyminen ja evoluutio Terapeuttisen viherympäristön suunnittelu elvyttävän ympäristön ominaisuudet suunnitteluperiaatteet hyvä ympäristö muistihäiriöisille Terapeuttinen puutarhatoiminta vanhukset

Päivän tavoite antaa perustiedot siitä miten viherympäristö ja kasvien hoitamiseen liittyvät toimet voivat vaikuttaa terveyteen liittyvään hyvinvointiin tutustua tutkimustietoon tutustua käytännön esimerkkeihin  antaa valmiuksia soveltaa päivän sisältöä arjen tilanteissa

Viherympäristö ja terveys viherympäristön terapeuttinen käyttö juontaa vuosituhansien taakse puistojen rakentamisen taustalla terveyden edistäminen ruuhkaiset ja saastuneet kaupungit olivat epäterveellisiä ja rasittivat liikaa hermostoa puistojen tuottamien esteettisten elämysten uskottiin sivistävän kaupunkilaisia ja lievittävän kaupunkielämän mukanaan tuomaa henkistä rappiota puisto tarjosi viihtyisän liikuntaympäristön

Viherympäristö ja hyvinvointi mitkä ympäristön tekijät vaikuttavat koettuun terveyteen ei aina selvää ulkoilu, raitis ilma, seura, lisääntynyt autonomia

Ulkoilun välilliset vaikutukset D-vitamiinin synteesi vain ulkona ultravioletti B – tärkeä kalsiumin imeytymisessä ja immuunipuolustuksessa. serotoniinin muodostus (puute masennus) ja muuttuminen melatoniiniksi valosta riippuvaista. fyysinen aktiivisuus ylläpitää toimintakykyä, parantaa unta, estää masennusta

Tutkittua tietoa ihmiset pitävät enemmän ympäristöistä, joissa on kasveja kuin rakennetuista ympäristöistä mielipaikat sijaitsevat usein luonnossa

Tutkittua tietoa kasvit edistävät stressioireista toipumista ja tarkkaavaisuuden tehostumista toipuminen nopeampaa ja lääkkeiden käyttö vähäisempää katseltaessa kasvillisuutta kuin tiiliseinää

Tutkittua tietoa kasvien läheisyydessä tunnetaan vähemmän kipua (kukkivat kasvit) kasvit lisäävät myönteisiä tunteita ja vähentävät kielteisiä kasvit vähentävät koettuja terveyshaittoja

Stressistä toipuminen Ulrich et al. 1991 kasvillisuusympäristöjen katselu edistää stressistä toipumista katselun ei tarvitse olla tietoista; pelkkä kasvien läsnäolo riittää myönteisiin muutoksiin ikkunanäkymän tai luontokuvien katselu voi elvyttää luonnon elvyttävyys ilmenee fysiologisen tilan ja mielialan myönteisinä muutoksina ja toiminnan tehostumisena

Stressistä toipuminen välitön, tiedostamaton, myönteinen tunnereaktio, jonka seurauksena mitattavia fysiologisia muutoksia, mieliala paranee ja tarkkaavaisuus tehostuu fysiologiset muutokset ovat havaittavissa nopeasti, jo muutamissa minuuteissa kasvillisuusnäkymien katselu stressaavan tilanteen jälkeen alentaa verenpainetta, lihasjännitystä ja ihon sähköjohtokykyä nopeammin ja enemmän kuin kaupunkinäkymien katselu

Suunnatun tarkkaavaisuuden toipuminen Kaplan & Kaplan 1989 jatkuva keskittyminen väsyttää ja ihminen uupuu, jos hän ei saa välillä levätä elpyminen on kognitiivinen, tiedon käsittelyyn liittyvä prosessi; se ei ole tiedostamaton tapahtuma, eikä siihen liity muutosta tunnetilassa luonnossa on piirteitä, jotka kiinnittävät huomion ja ihastuttavat vaatimatta keskittymistä

Elpyminen ja evoluutio hermosto ja aistinelimet ovat kehittyneet kasvillisuusympäristössä: yhtäaikainen havainnointi ja liikunta, aivot uusiutuvat liikkuessa autonominen hermosto rauhoittuu -parasympaattisen hermoston toiminta aktivoituu katseltaessa luontonäkymiä tietynlaisten kasvillisuusympäristöjen tuntuminen miellyttävältä edistänyt lajin selviytymistä

Elpyminen ja evoluutio piirteet, jotka ilmaisevat ravintoa, vettä ja suojaa olevan saatavilla, miellyttävät kukat ennakoivat tulevia hedelmiä parhaiten luonnon merkkejä lukeneet selviytyivät

Elpyminen ja evoluutio vaste nopea ja tiedostamaton-geneettinen? fysiologinen vaste kulttuurista riippumaton kaikki luonnon piirteet eivät elvytä rakennettu ympäristö antaa keholle ´vääriä’ hälytyksiä

Puistokäynnit ja stressi Grahn & Stigsdotter 2003 ruotsalaiset vierailivat keskimäärin 150 x / v puistoissa vietetty aika 220 h mitä useammin puistossa käy ja mitä pidempään siellä on, sitä vähemmän kärsii stressiperäisistä sairauksista ne, jotka eniten stressaantuneita, halusivat olla enemmän puistoissa mitä lähempänä puisto oli, sitä useammin siellä käytiin ja sitä vähemmän kärsittiin stressistä ( 5 min kävelyä 325 m aikuinen)

Puistokäynnit Hollannissa Chiesura 2004 Tärkeimmät puistossa käymisen syyt olivat rentoutuminen, luonnon kokeminen ja pako kaupungista - ei sukupuolten välisiä eroja mutta ikäeroja oli Vapauden tunne, onnellisuus ja yhteys luontoon olivat yleisimmät puistokäynnin herättämät tunteet Näiden tunteiden katsottiin olevan erittäin tärkeitä koetulle hyvinvoinnille

Viheralueen määrä asuinalueella De Vries et al 2003 mitä enemmän viheralueita oli asuinympäristössä, sitä terveemmiksi ihmiset kokivat itsensä vanhusten ja kotiäitien terveyden yhteys viheralueiden määrän vahvin 10 % lisäys viheralueissa vähentää sairausoireita niin, että lisäisi muutaman elinvuoden

Vanhusten eloonjääminen Takano et al. 2002 Tokiolaisvanhusten viiden vuoden eloonjäämistä ennusti parhaiten etäisyys puistoon, jossa oli kävelymahdollisuus kun ikä, sukupuoli, siviilisääty, toimintakyky ja SES vakioitu Myös puistokadut lisäsivät eloonjäämisen todennäköisyyttä

Vanhusten kokemuksia viherympäristössä ulkoilusta iäkkäille luonnon tarkkailu ja kasvien näkeminen tärkeää parantaa mielialaa ja rauhoittaa parantaa keskittymiskykyä parantaa unta raitis ilma tärkeää masentuneille

Terapeuttisen viherympäristön suunnittelu

Ympäristön miellyttävyys mieltymys on ilmaus myönteiseen tulokseen johtavasta vaistonvaraisesta käyttäytymisestä ympäristön miellyttävyyttä arvioidaan sen sisällön ja tilallisen rakenteen perusteella

Ympäristön miellyttävyys sisältö: kasvien suhde ihmisen rakentamaan ympäristöön – puut, värikkäät kukat, vesi, kivet tilallinen rakenne: toiminnan mahdollisuus, orientaatio

Miellyttäviä piirteitä alhaalta haarautuneet, leveälatvuksiset, monirunkoiset puut sopiva tiheys, jotta syvyyden arviointi helppoa alhaalta avoin, läpinäkyvä takana suoja kaartuvat väylät

Elvyttävän ympäristön ominaisuudet Ympäristö on järjestäytynyt, selkeä ja riittävän monimuotoinen Huomion kiinnittävä piirre/ piirteitä, jotka ylläpitävät tarkkaavaisuutta ja mielenkiintoa, ihastuttavat ja vetävät mielen pois normaaliajatuksista riittävän pitkäksi aikaa

Elvyttävän ympäristön ominaisuudet Ympäristö on ymmärrettävä, antaa riittävät vihjeet onnistuneelle toiminnalle ja liikkumiselle eikä uhkaa.

Elvyttävän ympäristön ominaisuudet Sisältää salaperäisyyttä ja piirteitä, jotka voidaan liittää henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan niin, että ympäristö saa yksilöllisen merkityksen

Elvyttävän ympäristön ominaisuudet Vastaa kokijan aikomuksia ja valmiuksia eikä aseta liian kuormittavia vaatimuksia

Elvyttävän ympäristön ominaisuudet Tarjoaa mahdollisuuden joko yksinoloon, toisten tarkkailuun tai yhdessäoloon

Ympäristö ja parantaminen estetiikka osa hoitoa varhaisissa kulttuureissa: esteettinen - aistittava ihmisen ruumiin, mielen ja ympäristön tasapaino oli tärkeää nykyiset sairaalaympäristöt kliinisiä, tehokkaita – kartesiolaisuus? parantola vs. sairaala potilaan mahdoton jatkaa henkilökohtaisia tapojaan ja mieltymyksiään vähän nykyhetkeen liittyvää tarkkailtavaa

Ympäristö ja parantaminen sairaalaympäristöissä ihmiset heikkoja ja haavoittuvia, koska ovat sairaita sekä ympäristö on stressaava sairaalassa tuntee itsensä avuttomaksi ja turvallisuuden tunne vähenee, yksityisyyden ja autonomian puute, sosiaalinen eristyneisyys ja harjoitusmahdollisuuksien puute

Havainnoinnin ohjaaminen Barnes 2002 suunnittelu ohjaa havainnointia tilassa terapeuttinen suunnittelu ohjaa tunteiden muutosta ajassa ja tilassa aistit yhdistävät ulkoisen ja sisäisen ympäristön ympäristöstä havaitaan piirteitä, jotka kaikki eivät tule tietoisuuteen mutta vaikuttavat tunteisiin ja sitä kautta toimintaan

Barnes 2002 suuri osa aistimuksista suodattuu pois tiedostamatta ensin havaitaan ja sitten tulkitaan havaittu havaittu tulkitaan aiempien kokemusten ja tulevien odotusten perusteella ihmiset havaitsevat asioita, jotka sopivat heidän emotionaaliseen tilaansa

Parantava ympäristö Tarjoaa mahdollisuuden harjoitukseen myönteiseen tunnetilan muutokseen

Emotionaalinen paraneminen Barnes muutos vallitsevasta tilanteesta - siirtymät, liike

Emotionaalinen paraneminen Barnes aistien valpastuminen nykyhetkessä – ihastuttavat kasvit vanhan tilanteen arviointi uudesta näkökulmasta - yksityisyyttä suojaava, harjoitusmahdollisuuksia tarjoava ympäristö muuttunut tietoisuus – ’sees hetki’, majesteettisuus

Terveyttä edistävä ympäristö Ulrich 1999 tarjoaa mahdollisuuden kontrollin tunteeseen sosiaalista tukea mahdollisuuden liikuntaan ja harjoitteluun luontokokemuksia ja miellyttävää ajankulua

Terveyttä suojaava ympäristö Antonovsky koherenssin tunne suojaa terveyttä tunne saavutetaan kun ympäröivä maailma on ymmärrettävä yksilölle merkityksellinen siihen voi vaikuttaa

Ympäristön kokemuksellisuus epämiellyttävältä tuntuvaa ympäristöä vältetään hyvä ympäristö on ymmärrettävä ja hallittava tarjoaa valinnanmahdollisuuksia herättää myönteisiä tunteita herättää muistoja vahvistaen identiteettiä ja jatkuvuuden tunnetta sekä laajentaen paikkakokemusta

Elvyttävän ympäristön suunnittelu perustuu käyttäjien mahdollisuuksiin ja tarpeisiin päämääränä ominaisuuksiltaan vaihteleva, monipuolisesti aistittava ympäristö, joka tukee käyttäjien toimintakykyä ja tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia ympäristö määrittää haitan suuruuden

Elvyttävän ympäristön suunnittelu korostaa mahdollisuuksia kokea ja toimia virkistää mieltä ja ruumista rohkaisee mielikuvitusta eri kohderyhmillä erilaiset tarpeet myös henkilökunta ja omaiset huomioitava turvallisuus haastaa valinnanvapauden

Elvyttävän ympäristön suunnittelun vaiheet tavoitteet sovitetaan vallitsevaan ympäristöön sitoutettava kaikki mukaan kasvivalinta: kasvutekijät, tilojen avulla ohjataan käyttäytymistä hoitosuunnitelma etukäteen monitekijäinen alati muuttuva ja kehittyvä kokonaisuus

Terapeuttisen puutarhan suunnitteluperiaatteet Cooper Marcus 2002 vähentää stressiä Mahdollisuus harjoitukseen: kaunis, houkutteleva ympäristö innostaa toimimaan. (osallisuus / kuuluminen ympäristöön: saako toimia? eläinten ruokinta) Mahdollisuus valintoihin, yksityisyyteen ja hallinnan tunteeseen -tukee itsemääräämisoikeutta 3. Mahdollisuus kokoontua ja saada sosiaalista tukea. Vierailujen tukeminen tilojen ja toimintamahdollisuuksien avulla 4. Mahdollisuus kokea luontoa. Vaihteleva, kiinnostava, moniaistittiva kasvillisuus ja muu luonto

Suunnitteluperiaatteet Cooper Marcus 2002 puutarhan esteettömyys ja käytettävyys Näkyvyys- tieto puutarhan olemassa olosta ja sen käyttömahdollisuudesta. Saavutettavuus: lukitsemattomat ovet, esteettömät kulkuväylät Turvallisuuden tunne: ei ulkopuolisia, henkilökunnan valvonta, ymmärrettävyys Mukavuuden tunne: lääkityksen vaikutukset Hiljaisuus: ei laitteiden melua Taide-esineet, jotka herättävät myönteisiä tunteita.

Esteettömyys fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista pysyvästi liikuntaesteisiä 10 % väestöstä liikuntaesteinen: kyky liikkua, toimia, suunnistautua tai kommunikoida rajoittunut liikunta-, näkö-, kuulo- ja kehitysvammaiset, sairauden tai onnettomuuden vuoksi liikuntaesteiset tilapäisesti liikuntaesteisiä 5 % allergioita 20-30 % väestöstä astma 6 % väestöstä

Kulkuväylät tasaisia alle 5 mm kohoumat tai kuopat riittävän leveitä 1,8 m hyvä valaistus pinta kova, luistamaton, heijastamaton pinnoitteiden muutokset ilman tasoeroja ei yli 5 % pitkittäiskaltevuutta eikä yli 2 % poikittaiskaltevuutta

kulkuväylien liukkaus iso ongelma – huolellinen kunnossapito

Lepopaikat riittävästi lepopaikkoja poissa kulkuväylältä riittävästi tilaa apuvälineille kalusteiden mitoitus ja kunto

Erot ympäristön hahmotuksessa näkövammaiset: suorat kulmat, voimakkaat kontrastit, äänet, tuoksut pyörätuoli: kaarevat kulmat

Äänimaailma melu hermostuttaa vältettävä kaikuvia ja ääntä heijastavia materiaaleja tiheä kasvillisuus vähentää melua ja kaikumista kun melunlähde ei ole näkyvissä vähemmän stressiä rauhallisella veden solinalla voidaan peittää häiritseviä ääniä

Ilmasto vältettävä ääriolosuhteita –paahde, kylmyys, tuulisuus olosuhteiden säätely rakenteiden ja kasvillisuuden avulla

Viherympäristön suunnittelu dementoituneille otettava huomioon taudin vaihe, yksilön mieltymykset ja elämänhistoria kun ympäristö on suunniteltu dementoituneiden tarpeita vastaavaksi asukkaat oleskelevat siellä mielellään vähemmän tunkeutumista, ulospääsyn etsintää, kiihtynyttä käyttäytymistä, näyttävät tyytyväisemmiltä

Ympäristön merkitys dementoituneelle haitallinen käyttäytyminen liittyy usein rauhattomaan ympäristöön, virikkeettömyyteen, ikävystymiseen ja yksinäisyyteen ympäristöhälyn vähentäminen auttaa rentoutumaan ja vähentää häiriökäyttäytymistä yksityisyys vähentää aggressioita, pelokkuutta, karkailua ja levottomuutta ja parantaa unta yhteiset kokoontumispaikat ja toimintatilat vähentävät vetäytyvää käyttäytymistä

Jäljellä olevan toimintakyvyn hyödyntäminen fyysinen toimintakyky ja pitkäkestoinen muisti säilyvät usein pitkään näiden avulla yksilön yhteyttä omaan itseensä ja ympäristöön voidaan tukea tuttujen piirteiden ja toimien avulla voi saavuttaa levollisen olon ja hallinnan tunteen viherympäristö ei kuormita aisteja liikaa

Ulkoilu vaeltelutaipumus –johtaa usein rajoittavaan hoitoon ja rauhoittavan lääkityksen käyttöön ei haitta vaan mahdollisuus parantaa dementoituneen hyvinvointia kävely ulkona vähentää häiriökäyttäytymistä, parantaa mielialaa, ruokahalua ja unta

Ulkoilu asukkaat virkeämpiä, tietoisempia, rentoutuneempia fyysinen aktiivisuus, sosiaalinen vuorovaikutus, ympäristönmuutos, ulkoilma ja –valo (saattaa vaikuttaa parantavasti vuorokausirytmiin, unen laatuun ja vähentää levottomuutta) yhteistä tekemistä omaisten kanssa

Viherympäristö ja dementia dementian edetessä yksilön herkkyys ympäristön piirteille kasvaa kognitiivisten toimintojen heikentyessä selviytyäkseen dementoituneet tarvitsevat runsaasti aistitietoa ympäristöstä maisemiin ja kasveihin luontaisia affektiivisia vasteita, jotka eivät edellytä kognitiivista toimintaa ymmärrettävä aistitieto vähentää pelokkuutta, levottomuutta ja aggressiivisuutta aistivirikkeillä voidaan parantaa orientaatiota ja muistia

Viherympäristö ja dementia ongelmat suunnistautumisessa (aika ja paikka) dementian varhaisia oireita - kognitiiviset kartat katoavat (suunnittelu, ennakointi, erottelu) suunnistautuminen perustuu ympäristöstä välittömästi saatavilla olevan tiedon tunnistamiseen (visuaalinen) estetiikalla (aistien kautta syntyvä mielihyvä kokemisesta / kauneudesta) tärkeä merkitys dementoituneiden elämänlaadulle värikkäät kukat ja marjat kiinnostavat dementoituneita

Suunnistautumista auttaa joko toiminnaltaan tai ilmiasultaan toisistaan selkeästi erottuvat alueet kiinnekohtina opasteet ja maamerkit, jotka poikkeavat selvästi muodoltaan, toiminnaltaan tai merkitykseltään opasteiden sijoittelussa huomioitava katseen suunta: usein maahan päin

Viherympäristön rakenne rajattu, turvallinen alue aita: riittävän korkea kiipeämisen estämiseksi, läpinäkymätön?, kasveilla verhoilu, istutukset aidan ja kulkuväylän välissä

Viherympäristön rakenne portit: lukitus käynti sisätiloista: läpinäkyvä ovi käytävän perällä houkuttelee näkymät ikkunoista ulos lisää käyttöä - valvonta

Viherympäristön rakenne kokoontumispaikat lähelle rakennusta miellyttävät olosuhteet: ei häikäisyä, tuulta, kylmää, paahdetta tukeva, muunneltava kalustus, istuimissa selkä- ja käsinojat, keinut

Kulkuväylät selkeät, tasaiset, leveät reitit, joissa ei umpiperiä lenkki, voi kulkea sekä sisä- että ulkotilassa mahdollisuus valita reitin pituus tai rasittavuus vaihtoehtoiset reitit suorassa kulmassa, eroava päällystemateriaali

Kulkuväylät reitillä joku päämäärä, antaa tarkoituksen kävelylle maamerkit johdattavat päämäärään riittävästi lepopaikkoja reitin varrella: näköyhteys

Kulkuväylät lisääntynyt alttius kaatua: epätasaiset pinnat, hämärä valaistus, häikäisy, liukkaus erottuvat reunat vähentävät kaatumista tai sen pelkoa, reuna kertoo mistä joku alkaa tai mihin loppuu

Kulkuväylät liian vaalea pinnoite voi aiheuttaa häikäisyä pinnoitteiden vaihtelu kävelyterapiassa: ääni ja kosketus

Kulkuväylät dementiaa sairastavilla vaikeuksia värien erottelussa, syvyysnäössä ja kontrastien tulkinnassa vältettävä tummia kuviointeja pinnoitteissa valaistus lisää käyttöaikaa

Terapeuttinen ympäristö usein henkilökunta käyttää enemmän kuin potilaat henkilökunnan mieliala paranee, rentoutuvat, työskentely tehostuu mielialan muutos aiheutui hoitajien mielestä eniten kasveista ja puista 69 %, muista aistivirikkeistä (tuoksut, äänet, raitis ilma) 58 %, ja 50 % tilan hallinnan tunteesta (pakopaikka). kun puutarha käytettävissä sairaalaympäristössä potilaat, henkilökunta ja vierailijat käyvät vapaaehtoisesti siellä, koska se saa heidät voimaan paremmin.

Hyvä viherympäristö vahvistaa yksilön identiteettiä ja kunnioittaa yksityisyyttä ja henkilökohtaisia arvoja sallii kokemuksellisen vapauden on turvallinen toimintakyvyn rajoissa – valvottua vapautta hellii aisteja ja on asukkaalle merkityksellinen parantaa kaikkien viihtyvyyttä ja hyvinvointia

Theorie der Gartenkunst 1779 ”Sairaalan puutarhan on sijaittava välittömästi rakennuksen vieressä. Jo mahdollisuus katsella ikkunasta puutarhan kukkaloistoa ja herttaisuutta nostaa sairaan elämänhalua… Puutarhan on tarjottava heikoille helppoa kävelyä, oleskelua auringon lämmössä, virvoitusta raikkaassa ilmassa ja kasvien miellyttävää tuoksua.”

Allergiat siitepöly suurin allergian aiheuttaja: koivu, pujo, mykerökukkaiset kosketus: jättiputki, palsami, samettikukka, begoniat tuoksu: hyasintti, kielo, pihasyreeni, tuijat

Allergiahaittoja estää käytä lajeja, jotka eivät allergisoi suosi hyönteispölytteisiä: värikkäitä käytä kerrottukukkaisia, tuoksuttomia lajeja vältä istutuksia vilkkaissa kulkupaikoissa kosteus sitoo siitepölyä, käytä vesiaiheita kostealla säällä enemmän homeitiöitä ilmassa vältä kompostin levittämistä aja nurmikko ennen kuin heinät kukkivat

Myrkylliset kasvit Ukonhattu Rohtosormustinkukka Risiini Kultasade Näsiä Oleanteri Lumimarja Sudenmarja Kielo Punakoiso Vuokot Jouluruusu Hullukaali, hulluruoho Marjakuusi

Terapeuttinen puutarhatoiminta

Terapeuttinen puutarhatoiminta kasvien ja niiden hoitamisen käyttämistä ihmisen hyvinvoinnin parantamiseen koostuu kahdesta tekijästä: ympäristöstä ja sen aiheuttamista fysiologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista vasteista toiminnasta ja sen vaikutuksesta toimintakyvyn eri osa-alueisiin

Puutarhaterapia Hoitomenetelmänä käytettävään puutarhaterapiaan kuuluvat Diane Relfin mukaan seuraavat neljä osa-aluetta: suunnitelmallinen kasveihin liittyvä hoito-ohjelma potilaalla diagnoosi, jonka vuoksi hän saa hoitoa terapia on tavoitteellista, sen vaikutukset tulee voida mitata ja arvioida terapiaa antaa koulutettu henkilökunta

Amerikan puutarhaterapia-yhdistys AHTA puutarhaterapia on täydentävä terapiamuoto, joka käyttää kasveja, puutarhanhoitoa sekä luontoa ammattimaisesti johdetuissa terapia- ja kuntoutusohjelmissa.

Puutarhaterapia- terapeuttinen puutarhatoiminta Thrive, 2003 puutarhaterapia: kasvien käyttöä kliinisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ammattilaisten toimesta terapeuttinen puutarhatoiminta: kasvien ja puutarhatoimien käyttö yksilöiden hyvinvoinnin kehittämiseen joko passiivisen tai aktiivisen osallistumisen kautta

Puutarhaterapian historia Egyptissä rauhoittavia puutarhakävelyitä mieleltään järkkyneelle hoviväelle mielenvikaisuudesta voikin parantua – maatalous- ja puutarhatyö 1700- ja 1800-luvuilla hoitomuodoksi 1798 Benjamin Rush raportoi maataloustyön terapeuttisuudesta henkisesti sairaille 1817 passiivisen kokemuksen parantavuus: puutarhan lumo herättää aistit ja saa suuntaamaan tunteet uudelleen

Puutarhaterapian historiaa 1879 terapeuttinen kasvihuone 1899 puutarhatyö edistää henkisesti sairaiden lasten oppimista 1900 -l työtoiminnan avulla pyrittiin vahvistamaan potilaiden terveitä puolia 1930 -l osaksi toimintaterapiaa II MS- veteraanien kuntoutus USA:ssa

Puutarhaterapian historiaa 1950 -l suosio väheni -psyykenlääkkeet: avohoito, psykoterapia puutarhaterapeuttikoulutus alkoi 1970-l Kansasin yliopistossa viime vuosina toimintaterapioiden arvo noussut uudestaan - puutarhaterapian vaikutus perustuu toimintaan ei niinkään ympäristössä oleskeluun SLU:ssa alkaa maisteriohjelma 2005 syksyllä, kandidaatin tutkinto 2006

Terapeuttisen puutarhatoiminnan avulla voidaan ylläpitää toimintakykyä parantaa toimintakykyä kuntouttaa, kompensoida virkistää, rauhoittaa arvioida toimintakykyä

Terapeuttinen puutarhatoiminta passiivista olemista, aktiivista tarkkailua tai toimintaa yksilö- tai ryhmäterapiaa /yhteisöt vaikuttaa toimintakyvyn kaikkiin osa-alueisiin yhtä aikaa – liikkeessä ajatus mukana, vahvistaa aivojen sisäisiä yhteyksiä luomalla hermoverkkoja usein muiden nähtävissä joko ympäristönmuutoksina tai vuorovaikutuksena

Terapeuttinen puutarhatoiminta toiminta jaettavissa / yhdistettävissä helposti erilaisiksi kokonaisuuksiksi: kaikille onnistumisen mahdollisuuksia kehittää omaa aktiivisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa hyvinvointiin ei erottele

Terapeuttinen puutarhatoiminta moniaistinen kokemus (näkö, tunto, kuulo, haju, maku) : aistien kompensointi aistimukset samasta kohteesta useiden aistinreseptoreiden kautta yhtä aikaa aistimuksella usein suora yhteys toimintaan

Kasvit erilaisia värejä, tuoksuja, muotoja ja rakenteita, jotka tunkeutuvat tietoisuuteen tahdosta piittaamatta kertovat tarkoituksesta ja ajasta muutokset hitaita eivätkä pelota vaan ennalta aavistettavia tärkeää hiljentyä aistimaan

Näköaisti muoto, rakenne ja väri värit vaikuttavat paikan tunnelmaan ja tilan suuruuden kokemiseen lämpimät värit, kuten punaiset ja oranssit, ovat iloisia, innostavat aktiivisuuteen ja näkyvät kauas viileät värit, vihreät ja siniset, kutsuvat rauhoittavaan mietiskelyyn, pakenevat katsojaansa ja sopivat läheltä katseltaviksi

Näköaisti kontrastivärit auttavat heikkonäköistä havaitsemaan dementoituneille kontrastivärit voivat aiheuttaa huimausta vaaleat värit näkyvät hämärässä

Tuoksut kukkien tuoksu houkuttelee pölyttäjiä hedelmien tuoksu ravintoa etsiviä eläimiä varsien ja lehtien tuoksu karkottaa tuhoeläimiä ja estää mikrobien kasvua aiemmin tuoksuvat kasvit tärkeitä esim. islamilaisessa kulttuurissa kukkien tuoksu vähentynyt kasvinjalostuksen myötä hajusteyliherkkyys

Tuoksut usein aromiaineita vapautuu vasta solukoiden rikkoutuessa, joten kasvien hypistelyn tulee olla sallittua yöpölyttäjiin erikoistuneet kukat aloittavat huumaavien tuoksujen levittämisen vasta päivän laskettua

Tuoksut mausteyrttien tuoksu on yleensä voimakkainta aurinkoisella ja lämpimällä kasvupaikalla kostealla säällä tuoksut tuntuvat voimakkaammilta ja pidempään kuin kuivalla säällä näkövammaisia liiat tuoksut voivat häiritä: hajuaistilla ei suuntavaistoa

Tuoksumuistot jos tapahtumaan liittyy voimakas tunne, se muistetaan helposti tuoksut palauttavat helposti mieleen muistoja ja tunne-elämyksiä

Kukkien tuoksu vähentää pelkoja – heliotrooppi syöpäpotilaita voi rauhoittaa ja nukuttaa – laventeli dementoituneita

Kosketus opimme kosketuksen kautta kosketus tuntuu mukavalta kämmenet, jalkapohjat ja kasvot herkkiä lehdet karvaisia, pehmeitä, kovia, tahmaisia puun kuori, kaarnat vältä piikkisiä, terävälehtisiä, iho-oireita aiheuttavia kasveja

Maku makea, hapan, suolainen, kitkerä, umami maut usein hajuja syötävät kasvit: vihannekset, marjat, hedelmät vältä värikkäitä myrkyllisiä marjoja: lapset, muistihäiriöiset

Kuulo luonnon äänet rauhoittavia, koska tuttuja ihmiselle pehmeitä, ei liian kovia lähteinä kasvit, eläimet, vesi (sade), pinnoitteet ilman- tai ihmisen liike saa aikaan kasvien äänen

Terapeuttinen puutarhatoiminta onnistuu kun selkeää, rauhallista, johdonmukaista tehtävät pystyy suorittamaan onnistuneesti ja lopputulos on konkreettinen tarvikkeet ja apuvälineet ovat oikeita ja sopivia tarjoaa valinnanmahdollisuuksia siitä saa palautetta

Huomioi kasvinsuojeluaineita käytettäessä varoajat mahdolliset lääkityksen sivuvaikutukset vapina, pakkoliikkeet, nukahtelu, valoyliherkkyys kuumuus: ajankohta- alku ip kuuminta lisääntynyt nesteen tarve vaatetus suojaa haihtumiselta - hattu, käsineet auringonvarjot

Vihjeitä puutarhaterapiaan kasvien kylvö tai pistokaslisäys, istuttaminen ja hoito päätehtäviä nopeasti juurtuvat hyviä (rönsylilja) oma kasvi lisää vastuuntuntoa ja antaa mahdollisuuden huolehtimiseen

Vihjeitä puutarhaterapiaan Jos potilaalla on tuntopuutoksia, voivat terävät työkalut, kuten sakset ja leikkurit olla vaarallisia. Metallivahvisteiset käsineet suojaavat käsiä. Yksikätinen työskentely on mahdollista alustaan kiinnitetyillä työkaluilla. Käsineiden käyttö suojaa ihoa, estää otteen liukumista työkalun varressa ja pehmustaa. Ohuet käsineet eivät alenna tuntoa niin paljon kuin paksut. Polvisuojat eristävät kylmältä ja pehmustavat.

Vihjeitä puutarhaterapiaan Työkalun suora varsi pakottaa työskenneltäessä kumartamaan selkää, mutta jos varsi on käyristetty, työskentely selkä suorana on mahdollista ja työkalun kulma maahan nähden hyvä. Paksureunaiset työkalut (lapiot, harat) eivät uppoa helposti maahan. Heikkovoimaisille ohut- ja teräväreunaiset työkalut ovat parempia.

Vihjeitä puutarhaterapiaan Halvaantunut tai voimaton raaja voidaan ottaa liikkeeseen mukaan erilaisten apukahvojen ja remmien avulla. Jos työkalussa on käännetty tarttumaote, voidaan työskennellä ranne suorana. Käsivarsi voidaan myös tukea työkalun varteen, jolloin ote on parempi ja työkalu pysyy kädessä.

Vihjeitä puutarhaterapiaan Kun puristusote on heikko tai voimaa on vähän, kannattaa käyttää lyhytvartisia työkaluja. Ote työkalusta on varmempi, kun kahva on karhea tai kädessä on käsine. Tahattomat liikkeet vaikeuttavat työkalujen hallintaa. Tällöin painavampi työkalu voi olla helpompi hallita kuin kevyt.

Vihjeitä puutarhaterapiaan Apukahva auttaa liikkeen suuntaamisessa. Taskut työkaluille, joko työvaatteessa tai esiliinassa, jättävät kädet vapaiksi. Nimilaput kasveissa ja tarvikkeissa auttavat muistamaan ja tunnistamaan. Kuvatauluilla voidaan kertoa, kuinka tehdään ja muistuttaa huolehdittavista asioista. Usein toistuvat pienet lepo- ja venyttelytauot estävät kehoa rasittumasta liikaa.

Vaikutusten arviointi kuntoutus kokonaisvaltaista tulosten määrällinen osoittaminen ongelmallista kuntoutujien kokemukset omasta voinnistaan ja henkilökunnan havainnot tärkeitä kyselyt: vastauksiin vaikuttaa kognitiivinen kyvykkyys, väsymys, miellyttäminen

Puutarhaterapia vaikuttaa myönteiset vaikutukset fysiologisiin vasteisiin kuten verenpaineeseen parantaa kognitiivisia toimintoja: keskittymiskyky, muisti parantaa tunnetiloja vähentämällä pelkoa ja ärtyisyyttä lisää itseluottamusta ja antaa elämälle tarkoituksen lisää vuorovaikutusta ja sen laatua

Vanhusten puutarhaterapia

Aistien ikääntymismuutokset aistitoiminnot hidastuvat ja heikkenevät näkökyky: ikänäkö, kyynelehtiminen, pigmentaatiot, mustuaisaukon pieneneminen, syvyysnäön heikkeneminen kuulo: vaikeus kuulla korkeita ääniä ja erottaa ääniä toisistaan kyky aistia lämpötilan muutoksia ja säädellä kehon lämpötilaa heikkenee

Puutarhaterapian tavoitteet vanhuksilla monipuoliset aistielämykset muistojen, tunteiden ja ajatusten herättämiseksi kognitiivisten toimintojen harjoittaminen itsetunnon parantaminen, osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden lisääminen

Puutarhaterapian tavoitteet vanhuksilla liikkuvuuden ylläpito ja kaatumisten ehkäisy motoriikan, lihasvoiman ja tasapainon harjoittamisella kuntoutus vuorovaikutuksen lisääminen tekemättömyyden katkaisu kiinnostavalla tavalla

Puutarhaterapia ja dementia puutarhatyöt ehkäisevät dementiaa? kasvit ja niiden hoito kiinnostavat, toimilla merkitys monipuolista kognitiivista harjoitusta, johon yhdistyy liike kasvit tuovat aistittavilla ominaisuuksillaan (tuoksuillaan, mauillaan, kosketuksen kautta) muistoja ja niihin liittyviä tunteita mieleen tarjoaa palkitsevia toimintamahdollisuuksia (onnistuminen, tarpeellisuus)

Puutarhaterapia monille yliopittuja taitoja, jotka säilyvät pitkään tehtävät helposti muunneltavissa taitojen mukaan, eivät lapsekkaita: lievässä dementiassa toimintakyvyn hyödyntäminen ja itsetunnon rakentaminen, myöhemmissä vaiheissa monipuoliset aistivirikkeet, tietoisuuden ja mielihyvän tuottaminen erottelua vaativia toimia käytettävä harkiten

Puutarhaterapia dementoituneiden vanhusten kanssa paransi yhtäläisesti kognitiivista, psykososiaalista ja fyysistä toimintakykyä osallistuivat pidemmän aikaa kasvien kanssa tehtäviin toimiin kuin muihin käsitöihin voi parantaa myös jo hyvin pitkälle dementoituneiden käyttäytymistä

Puutarhaympäristön vaikutuksia dementiakodissa Cox et al. 2004 oleskelu puutarhassa lisäsi mielihyvää asukkaat aktivoituivat spontaanisti: kastelu, nyppiminen verrattuna Snoezelen- huoneeseen, puutarha vireytti ja aktivoi

Kasvit ja hoitotyö Rappe & Lindén, 2004 kasvit kuuluvat hoitoympäristöön ja niitä voidaan käyttää hoitotyössä - 95 % vastaajista 65 % käyttänyt kasveja hoitotyössä, eniten keski-ikäiset asukkaat kiinnostuneita kasveista kylvö, istutus, kastelu, nyppiminen, kitkeminen, haravointi, haistelu, maistelu, muistelu, keskustelu, huomion kiinnittäminen kasvit vaikuttavat etenkin asukkaiden psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin

Hyötyjä kasveista kasvien tuoksut ja värit virkistivät asukkaita ja aktivoivat muistoja, tutut kasvit rauhoittivat levottomia kasveihin liittyvät toimet antoivat mahdollisuuden käyttää jäljellä olevia taitoja ja kohottivat itsetuntoa, ’raataminen’ paransi unta tuotteita käytettiin omassa taloudessa

Ongelmia kasvien kanssa ongelmat liittyivät asukkaiden toimiin, työympäristöön tai tiedon puutteeseen asukkaat repivät kasveja, söivät kasveja (raakoja marjoja) ja multaa varsinkin ruokapöydältä – ei kuitenkaan haittaa allergioista, kasvien siirtely, liikakastelu, kukkien ja oksien poiminta kasvit vaikeuttivat siivousta, keräsivät pölyä, veivät tilaa henkilökunnan tietämys ja taito hoitaa kasveja puutteellista (myrkkykasvit)

Suosituksia kasvit hyvin hoidettuja, kauniita, tuttuja eivät saa estää näkymiä tai haitata liikkumista vältettävä myrkyllisiä, piikikkäitä tai teräväreunaisia värikkäät kukat, hedelmät ja marjat houkuttelevat laittamaan suuhun

Suosituksia voimakkaat tuoksut voivat häiritä sisätiloissa runsaasti lehtiä tai kukkia tiputtavia vältettävä kestettävä kovaa kohtelua ja epäsäännöllistä kastelua kukkivat kukat hyviä keskustelunaiheita

Toivo tulevaisuudessa ”…että niinkun otin siemeniä tuolta, kehäkukan siemeniä. Niin minä ittelleni naureskelin. Mää aattelin, että mää olen ihan hassu, kun minä vielä siemeniä otan. Että tarttenko näitä vai en. Vaan tämmönen on ihmisen elämä… Mitä varten sen pittää kumminki tuota aina ajatella seuraavaakin kessää.”

Tiedonlähteitä www.HealthDesign.org www.plants-for-people.org www.slu.se www.movium.slu.se www.ext.vt.edu www.ahta.org www.thrive.org.uk www.carryongardening.org.uk