Avoimesta tiedosta bisnestä Jyrki J.J. Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

•Tietosuoja suojaa henkilöiden yksityisyyttä - eikä ole tarkoituksenmukaista, että kaikkia tietoja pääsisi hyödyntämään. •Vaikeutena on perinteinen ongelma, jossa tiedot ovat siiloutuneet eri operatiivisiin järjestelmiin ja Excel taulukoihin. •Tiedot ovat hajallaan eri tietojärjestelmissä •Missään ei ole yhtä isohkon talomme sisällä käytettävää katalogia varannoista. Ei tiedä mitä eri nurkissa on... Siksi tuo neutraali kolmonen, vastaa tässä EOS-vaihtoehtoa. •Löydettävyys. Yhdistettävyys.Datan laatu. Siilot. Teknologia. Tietoturva. Kansainväliset säädökset (esim Saksan henkilölainsäädäntö, EU:n ja yhdysvaltain lainsäädäntö datan säilyttämisestä (ja yhdistämisestä)). Tässä järjestyksessä. •epäyhteismitallisuus •Tietojen reaaliaikainen saatavuus •Jatkuvat muutokset kasvuyrityksessä voivat tuoda paineita, mutta laadukkaat liiketoimintaohjelmistot, mm. Intranet, skype ja crm, pitävät asiat kunnossa.

•Helpottaisi jos olisi käytössä näin pienyrityksessäkin tarpeeksi kattava laitteisto ohjelmistoineen ja työaikaa sitä käyttämään. Vaikeuksia aiheuttaa luvanvaraisen toiminnan tilastollisen tiedon saamattomuus lakiin perustuen ( ent. Lääninhallituksilta - ELY´jne ) vaikka tarkat tiedot vaaditaan myöskin lakiin perustuen ( taksit ) vuosittain km:t, työajat liikevaihto jne mutta niitä ei tilastollisiakaan tietoja alasta pyynnöstä anneta edes korvausta vastaan tai jaeta hyödynnettäväksi yrittäjän omaankin käyttöön. • Pystyn hyödyntämään (saan käyttööni) kaiken sen oman organisaationi hallitseman tiedon, jota työtehtävissäni tarvitsen. En muuta. Näin sen pitää ollakin. •Hajanainen arkistointijärjestelmä. •ajan puute •hankaloittaa ruotsalainen emoyhtiö ja heidän vanhanaikainen jäykkä systeemi •vaikeuttaa: tiedon määrä, tietoisuus saatavilla olevasta tiedosta/aineistoista, hoksaaminen, mitä ja miten kaikkea tietoa voi ja kannattaa hyödyntää helpottaa: firma on keskittynyt tiedon hankintaan ja käyttöön kehittämisen pohjana, osaamista tiedon hankintaan, analysointiin ja käyttöön on, aina voi kysyä työkaverilta, tietää että joku osaa •Yrityksen pieni koko. •Meillä kaikki tekevät työtään kotoa käsin ja välimatkat ovat vaikeuttaneet tietojen hyödyntämistä, koska kaikkea ei voi demonstroida etänä. •Oikeat välineet

Julkiset tietovarannot vajaakäytöllä •Yritykset, viranomaiset, oppilaitokset ja kansalaiset joutuvat maksamaan vähin- tään irrotuskustannukset käyttääkseen julkista tietoa –Päällekkäistä tiedon keruuta ja taltiointia •Dataa jää käyttämättä eikä se hyödytä ketään –Maksutulot ovat vain murto-osa hyöty- potentiaalista –Miljoona apinaa ei pääse irti Wikimedia Commons Yhteiset julkiset tiedot

Maksusta avoin yhteiskunta •Julkista tietoa ei hyödynnetä palvelutuotannossa –Viranomaiset keräävät päällekkäistä tietoa koska se tulee ”halvemmaksi” –Viranomaiset eivät tiedä toistensa tietotarpeita –Julkista tietoa hyödyntävät kaupalliset palvelut eivät kehity korkeiden irrottamiskustannusten vuoksi –Valtava potentiaali esim. paikka- ja säätiedoissa •Yhteiskunnan kokonaisetu vai osaoptimointi –Tietovarannot pölyttyvät vajaakäytössä –Edes opetus ja tutkimus eivät saa tietoja käyttöönsä

•Tiedon laatupuutteet vaikeuttavat monien tietojen hyödyntämistä. •tiedon hajanaisuus ja joskus vaikea löydettävyys vaikeuttaa, ehkä myös ajan puute •Julkishallinnon tiedot ovat hajanaisia ja niitä ei ole saatavissa yhdenemukaisessa muodossa. •- suuri osa on purkeissa ja/tai formaateissa, jotka tekevät datojen käytöstä vaikeaa tai mahdotonta - ei lainkaan pääsyä tiettyjen viranomaisten dataan - osa edelleen maksullista, odotamme tietohallintolain vaikutuksia... •Maksullisuus vaikeuttaa. Esim. Tilastokeskuksen raportit jne. Tämä korkeasta veroasteesta huolimatta. Meillä ei ole pääsyä kaikkeen tarpeelliseen tietoon maksullisuuden vuoksi. •Alakohtaiset tiedot ja suunnat ks kohta 1. •Asenteet vaikeuttavat: esim. terveydenhuollon tietoja ei haluta luovuttaa vakuutusyhtiöille, vaikka käyttötarve on ilmeinen. Julkisen sektorin tietoja ei haluta luovuttaa yksityiselle sektorille, vaan ainoastaan muille viranomaisille. •Viranomaisen keskinäisen tiedon puute - kutakin viranomaista on lähesttyttävä tämän oman kanavan ehdoilla. •toiminta-ala, yksityiskaupallinen •vaikeuttaa: tiedon vertailtavuus heikkoa, kerätyn tiedon luotettavuus heikkoa helpottaa: osaamista tiedon käyttöön on valtavasti omassa organisaatiossa, osataan pyytää ja kysyä tietojen perään •Sekavuus vertailtavuus

Avoin tietoyhteiskunta = avoin API •Avoimessa tietoyhteiskunnassa julkinen data ja metadata ovat kaikkien ilmaiseksi käytettävissä avoimen API:n välityksellä –API (Application Programming Interface) tarjoaa pääsyn tietoon koneluettavassa muodossa. •Yritykset, viranomaiset ja kansalaiset hyödyntävät avointa dataa ja luovat omia palveluitaan –Voimaannuttaa kansalaiset –Ihmiset tietävät parhaiten millaista palvelua haluavat –Avoin API mahdollistaa hallintorajat ylittävät julkiset palvelut

Ilman APIa: Duunitori.fi Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsin päällä.

Miksi urakkaan kannattaa ryhtyä •Hallinnon ja päätöksenteon läpinäkyvyys paranee –Esim. Kanadassa paljastui miljardien eurojen veropetos, kun valtion kirjanpito avattiin •Uusia kansalaislähtöisiä palveluita –Kansalaiset kehittävät itse tarvitsemiaan palveluita –Ylitetään hallinnolliset ja yksityisen ja julkisen rajat •Uusia liiketoimintamahdollisuuksia –Käyttömaksut rajoittaneet uusien ideoiden kokeilua •Tietovarantonsa avaava viranomainen pystyy hyödyntämään omia tietojaan aiempaa paremmin –Nykyään usein ei edes tunnisteta omia tietovaroja –Myös muut viranomaiset voivat hyödyntää tietoja

•Ladattavina tiedostoina ja rajapintapalvelujen avulla dataa on avattu vapaasti kenen tahansa hyödynnettäväksi. •Tietovarasto, joka kerää datan yhteen paikkaan mahdollistaen järkevän raportoinnin. •Asiakas- ja myyntitiedot ovat kaikkien organisaatioiden käytössä •Tehty wikejä, käytössä socialcast. •Voidaan luoda käyttöoikeuksia intranettiin •Keskitetyt tietojärjestelmät, asiakirjahallinnon ratkaisut, verkkolevyt yms. Vain hyvin pieneen osaan tiedoista kohdistuu saatavuusrajoituksia esim. osaston perusteella. •pienen firman kaikki työntekijät pääsevät käsiksi kaikkeen (paitsi palkkatiedot ja päämiessopimukset) / rääätälöity Filemaker tietokantasovellus •erilaisia benchmark-tuotteita sosiaali- ja terveydnhuollon toimintakentässä •Tiedonlouhinta.

www.kasvi.org20 Kansalaisen ajankuluksi tekemä julkinen palvelu: Iso-Britannian suosituin ilmainen App Store –sovellus.

•Portaalipalveluja, jotka yhdistävät eri viranomaisilta saatavia tietoja. •esim. markkinoinnissa aiemmille asiakkaille uusien palvelujen osalta •Olemme luomassa, mutta ei siitä sen enempää tässä ;) Mahdollisuudet vain ovat osin rajallisia, sillä ne datalähteet, joista olemme erityisesti kiinnostuneita ovat myös erityisen vastahankaisia, vaikka kyseessä on täysin neutraali ja ihmislukuisessa muodossa julkinen tieto. •Tiedon tehokkaampi hyötykäyttö tuotekehityksessämme •Yritystä siihen suuntaan on uusien palvelujen tuottamiseksi mm. yksilöllisemmät senioripalvelut jne ja kahden yrittäjän vuosikymmenien erilaisen osaamisen yhdistämisessä. •Olemme julkaisseet tilastotietojamme: tilastot.etk.fi Tuotamme tietoa Findikaattoriin (findikaattori.fi). •Osittainen tuotteistaminen. •olemme toimineet teknisenä toteuttajana tiedon avaamisessa ja visualisoinnissa •Benchmark tuotteet sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentässä

Haasteita •Eri viranomaisten (kunta ja valtio) yhteistoiminta –Viranomaiset eivät tunne toistensa tietotarpeita •Harmonisointi ja standardisointi –Tietojärjestelmät ja rajapinnat usein epäyhteensopivia –Myös tiedonhallintaprosessien oltava yhteensopivia •Tiedon eheys, saatavuus ja jäljitettävyys –Avointa julkista tietoa käyttävien palveluiden kehittäjien on voitava olla varmoja, että raakadata on aina käytettävissä –Loppukäyttäjän oltava varma, että palvelu perustuu eheään ja jäljitettävään tietoon. •Luottamuksellinen tieto –Esim. Sotilaallisen ja muun kriittisen infran paikkatiedot –Yksityisyyden suoja (RFID, sijainti, henkilötiedot)‏

Esim. Sotilaalliset salaisuudet Hizbollah on tutkinut kohteitaan Google Earth -palvelun avulla.

Vertaisvoimaa •Sosiaalinen media –Vertaistukiverkostot tarjoavat tietoa, tukea ja ihmistä •Netin anonymiteetti auttaa avautumaan kipeistä kokemuksista •Crowdsourcing –Kansalaiset voivat myös tuottaa julkista tietoa •Esim. Lääkäri- ja sairaalakohtainen hoidon laadun arviointi •Itseohjautuvat sosiaaliset verkostot –Meemit spontaaneina kansanliikkeinä •Viraaliviestintää: Tekstiviesti ”Go 2 EDSA. Wear Blck” vaikutti Estradan eroon v. 2001

www.kasvi.org 26 Esim. Kenelle tämä reikä Espoossa kuuluu?

Avoin data Suomessa •Ei herätä poliittisia intohimoja –Briteissä pääministeri ja Yhdysvalloissa presidentti •Maksuperustelaki on avainasemassa –Valtiovarainministeriö on perinteisesti vaatinut vähintään irrottamiskustannusten maksamista. –Esimerkiksi laki paikkatietoinfrastruktuurista jätti avoimuuden auki ja viittaa maksuperustelakiin •Ajatustapa muuttumassa nopeasti –turvattava vastaavat tulot maksutulojen menettäjille •Tiedon avaaminen ei saa olla viranomaiselle pelkkä ylhäältä annettu lisätehtävä –Tiedon avaajan hyödyt nostettava esiin

Tahtotila on olemassa •Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä •Hallitusohjelma: Julkiset tietoaineistot saatetaan koneluettavassa muodossa avoimesti saataville ja jatkokäytettäväksi.”

Yksityisyyden uudet rajat •Julkisten paperiarkistojen heikko käytettävyys on käytännössä rajoittanut tietojen julkisuutta –Vain juorutoimittajat julkaisevat julkkisten julkisia tietoja –Entä sitten kun vero-, sakko-, rakennuslupa-, yritysrekisteritiedot saa parilla klikkauksella? –Jokainen saa tuta, millaista on olla Idols-tähti tai kansanedustaja –Onko tuloksena kaksinaismoralismin loppu vai uusmoralismin alku? •Avoimuuden lisääminen ja yksityisyyden suojaaminen voi vaatia julkisuudesta tinkimistä!

www.kasvi.org30 Sukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua U.S. Army Photo