Uusia näkökulmia johtamiseen ja strategiatyöhön – Haamujohtamisesta tarinaindeksiin Tommi Auvinen (KTT, MTI), yliopistonopettaja & Pasi Sajasalo (KTT), dosentti, yliassistentti Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)

Esityksen rakenne ja sisältö Nostamme esiin uusia näkökulmia johtajuuteen ja strategia-ajatteluun Kielellinen (narratiivinen) näkökulma: miksi? Milloin? Kenelle? Miten? Orientaatio Esittäytymiset Keskustelua johtajuudesta Lyhyt katsaus johtamisteorioihin historia, nykyisyys ja tulevaisuus Johtajuus suhteissa haamujohtajuus Lyhyt katsaus strategia-ajatteluun Rationaalinen ja formaali top-down prosessi narratiivisuuden haastamana Tieteellisen ja käytännön näkökulman yhdistäminen: tarinaindeksi Loppuyhteenveto / keskustelua

Esittäytyminen Tommi Pekka Auvinen (s. 1976 Jyväskylässä) KTT; MTI, yliopistonopettaja Työhistoriasta: UPM, yrittäjä, konsultointia Opetuksen painopistealueet: HRM, organisoituminen ja johtajuus, kandiseminaarit ja tutkimusmetodologia Tutkimus: Diskursiivinen johtajuus ja valta, narratiivisuus ja poikkitieteellisyys, sense making (johtajuus, organisaatiot, johdon laskentatoimi), rationaalisuus

Esittäytyminen Pasi Sajasalo (s. 1969 Jyväskylässä) KTT, dosentti, yliassistentti Työhistoriasta: myyntityötä, opetusta, oma yritys, konsultointia Opetuksen painopiste-alueet: kansainvälinen liiketoiminta, strategia, konsultointi Tutkimuksen painopiste-alueet: kansainvälistyminen ja strategiatutkimus (metsäteollisuus, media-ala), verkostotutkimus (koneenrakennus), managerial cognition, business intelligence

Johtajuutta on ollut yhtä kauan kuin inhimillistä toimintaa Varhaisimmat johtajan symbolit kaksoisvirran maasta N. 300 ekr Hippokrates ja 50 jkr: Galenus: morfologiat (piirreteoria) Teollinen vallankumous 1700-l lopulta: organisaatiot kasvoivat, yhteiskunta muuttui, tarve ammattimaiselle johtajuudella (aluksi sosiaalisia kokeiluja yms.) Johtajuus kuitenkin vanhempi ilmiö (esim. sepän paja) 1920-luvulla: hiekkalaatikkoleikit; nokkimisjärjestys Pitkään (usein yhä?) piirreteoriat vahvassa asemassa Tyyliteoriat 1960-70 Tilanneteoriat 1970-80 Kulttuuri 1980 – Johtajuuden symboliikka Diskursiiviset näkökulmat

Mistä ollaan tultu – ja mihin? A) Autoritaarisuudesta ja käskyttämisestä (yksilökeskeinen; valta johtajan omaisuutena) B) vuorovaikutteiseen vaikuttamiseen (johtajuus suhteissa; verkostot) A) Klassinen/moderni ajattelu (yksilökeskeinen) Piirreteoriat Tyyliteoriat Tilanneteoriat B) Johtajuus suhteena/sosiaalisesti rakentuneena Kulttuurinäkökulma Johtajuus suhteissa Diskursiivinen / narratiivinen Management Leadership

Viimeaikaisia näkökulmia johtajuuteen: diskursiivisuus ja narratiivisuus Mitä tarkoittaa diskursiivisuus? Diskurssi (discourse; discours; discursus) puhuttu ja kirjoitettu kommunikaatio Sosiaaliseen toimintaan liittyvä yhtenäinen kielenkäyttö (esim. Foucault: aikakauden kielellinen ymmärrys todellisuudesta) Rationaalisen ja objektiivisen tiedon, tieteen ja johtajuuden kritiikki; nykymaailmassa huomattu mahdottomaksi Taustalla 1960-luvulla filosofian alalla käynnistynyt kielellinen käänne Keskeinen filosofia: (Berger & Luckman 1967) sosiaalinen konstruktionismi ”Kulttuuriparadigman” nousu 1980-luvulla liiketaloustieteissä

Kielellisen käänteen vaikutus johtamistutkimukselle Narratiivisuus yritysten taloustieteen yhteydessä tarkoittaa johtamisen ja organisaatioiden tarkastelua kielenkäytön (erityisesti kertomusten näkökulmasta) ja vuorovaikutuksen ilmiöinä Narratiivisuuden ontologian näkökulma: ”me kaikki – johtajat mukaan lukien – elämme, monimutkaisessa tarinoiden verkostossa, johon olemme kietoutuneet niin ajattelussamme kuin toiminnassamme” (Boje 1991; 1995; 2008) Narratiivisen johtajuuden käytännön näkökulma: ”what really counts is that I’m Irish and I knows how to tell stories” Jack Welch, CEO, GE Homo economicus  homo narrans

Haamujohtajuus Väitöskirjan eräs ”löydös” Johtajuus > johtajahenkilö Aineisto: Kohdeorganisaatio suuri suomalainen huipputeknologiaorg. Pitkittäisaineisto; (uusi) johtaja ja 4 alaista haastateltu (2-4 krt) Haamujohtajan muodot ja vaiheet: Ennen johtajan virallista saapumista disk. hahmona Johtajan ensimmäinen vuorovaikutus alaistensa kanssa; johtajan viesti jo värittyy aiemman disk. hahmon kautta Johtaja muuttaa mieltään; alaiset mieltävät johtajan sellaisena kuin tämä oli aiemmin  ei reaaliaikaista ”minää” Epävirallinen johtaja nousee (organisatorinen vastustus) Johtaja lähtenyt pois organisaatiosta, hänen haamunsa pysyy organisaatiossa Löydökset avaavat johtajuuden rakentumisen prosesseja ja ilmenemistä diskursiivisessa organisaatiotodellisuudessa

Strategia-ajattelun kehitys Strategia tieteenalana Pitkä historia – 500 eKr... Johdannainen sotatieteistä Soveltava tieteenala Poiminut ”rusinoita lukuisista pullista” Lukuisia koulukuntia erilaisin näkökulmin ja painotuksin

Strategia-ajattelun kehitys: perinteiden painolasti Normatiivinen Deskriptiivinen Strategiakonsepti Asema, suunnitelma, juoni Toimintamalli, perspektiivi Strategiaideaali Toteutuu aiottuna Esiinnouseva Strategiaprosessi Analyyttinen Intuitiivinen Strategi Johtaja: top-down Toimijat: bottom-up Käyttäytymis-oletus Rationaalisuus Rajallinen rationaalisuus, epärationaalisuus Tarkasteluote Opastava Problematisointi Maailmankuva Kapea Holistinen

Strategia käytäntönä Strategia käytäntönä (strategy as practice) lähestyy strategiaa ihmisten toimintana/ luomuksena Pyrkii karistamaan gloorian ja mystiikan strategian ympäriltä Strategia ei ole organisaation omaisuutta – syntyy ja on olemassa vain ihmisten toiminnan tuloksena Käytäntö, käytänteet, käytännön toimijat keskeisinä vaikuttajina strategian luomisessa Muutoksen ja pysyvyyden suhteen tarkastelu

Strategia tarinana Keskeiset ajatukset Strategian luomisessa keskeistä tulevaisuuteen suuntautuvan kehitystarinan luominen  kielellä keskeinen rooli Tarina näyttelee merkittävä osaa niin itse strategian luonnissa kuin sen toteutuksessakin Merkityksenanto (sense-giving) ja luominen (sense-making) toiminnalle ja sen tavoitteille Vaikuttaminen ja vakuuttaminen tarinan keinoin Abstraktin konkretisoiminen

Tarinaindeksi – miksi ja milloin? Tarinaindeksi on organisaation johdon resurssi ja työkalu strategisten muutoshankkeiden johtamiseen Fysiikassa läpinäkyvä aine (kuten ilma ja vesi) tehdään näkyväksi värjäämällä Organisaatioissa valta (ja toiminta) on näkymätöntä kunnes se toteutuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tehdään näkyväksi puheessa. Tarinaindeksi tekee organisaatioiden liikkeen, tavoitteet ja vastustuksen (rationaliteetit) näkyväksi ja havainnoitavaksi. Tämä mahdollistaa ymmärryksen siitä, mikä on ihmisille todellista ja tärkeää; ja edelleen havainnoitavaksi ja siten hallittavaksi sen, mikä on organisaation toimijoiden dynamiikan takana.

Tarinaindeksin käytettävyys ja hyödyt Tarinaindeksi antaa tietoa strategian implementoinnin ja organisaatiokulttuurin sen hetkisestä tilasta Erityisesti painotus on strategian ymmärryksessä ja tulkinnassa henkilöstön keskuudessa Tiedon avulla voidaan strategian eteenpäinvientiä ohjata, sopeuttaa ja muovata tilanteen mukaiseksi, sekä parantaa organisaatiokulttuuria

Pohdittavaksi... Strategian rakentaminen yliopistossa: Top down vai bottom up? Opiskelija asiakkaana: Yhdessä menestyminen Millaista strategisesti merkityksellistä informaatiota rakentuu opiskelijan ja työelämän rajapinnassa Miten välittyy (vai välittyykö?) yliopiston opetusstrategiaan?

Kiitos mielenkiinnosta!