J. Derrida postrukturalismin radikalisoituminen kielen rakenteet epästabiileja –kieli metamorfista ja monimerkityksellistä –muuttuvat rakenteet –”suurten.

Esitys aiheesta: "J. Derrida postrukturalismin radikalisoituminen kielen rakenteet epästabiileja –kieli metamorfista ja monimerkityksellistä –muuttuvat rakenteet –”suurten."— Esityksen transkriptio:

1 J. Derrida postrukturalismin radikalisoituminen kielen rakenteet epästabiileja –kieli metamorfista ja monimerkityksellistä –muuttuvat rakenteet –”suurten kertomusten” aikakausi vieras postmodernille différance –lyhyt tapahtuma ja muuttuva tilanne erojen muokkautuminen uudelleen, uusissa tilanteissa kirjoitettu vs. puhuttu rupture –murtuma kieleen

2 marxismi talouden ensisijaisuus historiallinen materialismi –alarakenne (infrastruktuururi) –ylärakenne (perhe, uskonto, politiikka jne.) arkeologia ja marxismi –Childe (1930-50 l.) vallankumous –Rowlands, Bender (1970 l.) talouden rooli orgaanis-funktionaalinen yhteisö –maanviljelyn synty sosiaalisena prosessina –kilpailu

3 strukturaalinen marxismi kieltää talouden determinismin –painopiste ylärakenteen merkityksissä M. Godelier ja L. Althusser –struktuurit muokkaavat ideologian ja yhteiskunnan –asymmetriat (mies-nainen, nuori-vanha jne.) –sosiaaliset ryhmät ja niiden väliset suhteet arkeologiassa mm. C. Christiansen ja T. Larsson –intressiryhmät > tuotantovoimat > symbolit legitimoivat sosiaalisen asymmetrian ja kontrolloivat työvoimaa > sukulaisuussuhteet

4 strukturaatioteoria A. Giddens –traditio, moderni ja postmoderni tulkinnan perusta –systeemit yksilö vs. yhteisö mutkikas vuorovaikutus keskenään –rakenteen ja toimimisen erottaminen rakenne –säännöt –yhteisöjen sisäiset mahdollisuudet ja niiden rajat toimiminen –toimijat muokkaavat (uusintavat) käytännön toiminnassaan myös rakenteita

5 Giddens –sosiaalinen reproduktio kuinka populaatio muuttaa sääntöjään, käsityksiään ja suhteitaan ulospäin ja yhteisön sisällä –yhteisön ristiriidat ja konfliktit yhteisöjen epästabiilius –konflikti muutoksen edellytys –ideologian merkitys velvoittaminen > pakottaminen oikeuttaminen > omistaminen, hallinta > valta

6 gender gender-arkeologian näkökulmia feminismi –emansipaatio fyysisen ero miehen ja naisen välillä (biologia) –ikä, työtehtävät jne. sukupuoli vs. gender (sukupuolirooli) kielellinen, sosiaalis-kulttuurinen, mieheyden ja naiseuden välinen jatkumo

7 gender sukupuolien erilaisia määrittelyjä –biologinen –psykologinen –sosiaalinen –kulttuurinen sukupuoli strukturalistiset oppositiot –mitkä asiat luonnehtivat sukupuolisuutta? –dikotomiat ja asymmetriset hierarkiat eroavuudet eri kulttuurien välillä

8 gender mihin genderarkeologia kiinnittää huomiota? –asumisen muodot miten sukupuolet erottuvat? tilan jakaminen –esineiden merkitysten tulkinnat koristautuminen esineistö ja tulkinnat sen sukupuolisidonnaisista merkityksistä –tutkija oma taustateoria