Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen Angola, kuvat: Uusi tuuli ry -Teema käsittelee taloudellista vaihtoa globaalin Etelän ja teollisen Pohjoisen välillä. -Pohdimme myös elämäntapamme vaikutusta globaalin Etelän ihmisiin ja tapoja, joilla voimme vaikuttaa ongelmiin. Kysymys: Mitä luulette, että tarkoitetaan taloudellisella vaihdolla? Mitä teille tulee mieleen kulutuksen vähentämisestä? -Kuvat ovat Estelle-purjelaivan matkalta Angolaan. Estelle vei sisällissodasta kärsineeseen Angolaan avustustarvikkeita ja toi Suomeen angolalaisia tuotteita, joista maksettiin reilu hinta. Tuotteita ei pystytty tuomaan kovin paljon Angolan tilanteesta johtuen. Estelle on Uusi Tuuli ry:n pitkäaikainen projekti. http://estelle.fi/projektit/-angola-2001-2003

Mihin luonnon-varamme kuluvat? Liha ja eläintuotteet 34% Palvelut 18% Vaatteet 14% Rakennus 11% Ei-eläinperäinen ruoka 8% Muut hyödykkeet 7% Liikenne 6% Huonekalut 2% Henkilökohtaiset tuotteet 1% Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmisen kuluttaman ravinnon, materiaalin ja energian sekä jätteiden käsittelyyn tarvittavan maa- ja vesialueen pinta-alaa.

Kuka luonnonvaramme kuluttaa? Tässä kuvassa näkyy luonnovarojen kulutus kartassa, joka on muokattu ekologisen jalanjäljen mukaan. Kysymys oppilaille: mitä huomaatte? Mitkä maat tai maanosat näyttävät suuremmilta kuin normaalisti? Mitkä pienemmiltä?

Tuotannon tarina esimerkkinä elektroniikka • Raaka-aineet • Tuotanto • Kuljetukset • Jätteet ja saasteet Ihmisoikeusongelmat Ympäristöongelmat Terveysongelmat ja toimeentulo-ongelmat Kuvista aukeaa linkki kuvien sivuille! -Emme useinkaan tule ajatelleeksi miten joku viattoman näköinen pieni laite, kuten kännykkä tai pelikonsoli josta meille on täällä hyötyä ja iloa, voi globaalissa Etelässä aiheuttaa monenlaisia ongelmia paikallisille ihmisille ja ympäristölle. -Tuotantoesimerkki elektroniikkateollisuudesta: RAAKA-AINEET - Elektroniikkateollisuuden tarpeisiin louhitaan joka vuosi valtava määrä metalleja, jotka louhitaan suureksi osaksi globaalin Etelän maista. Esim. jokaisen kännykän akkuun tarvitaan kobolttia. -> Koboltti  kaivetaan maasta paljolti lapsityövoiman avulla. -> Kongon Katanga-maakunnan koboltti- kaivoksissa työskentelee arviolta jopa 50 000 lasta. -Elektroniikkatelollisuus käyttää joka vuosi valtavat määrät myös alumiinia, berylliumia, galliumia, indiumia, kultaa, kuparia, nikkeliä, palladiumia, platinaa, tantaalia ja tinaa, jotka louhitaan pääosin globaalin Etelän maissa. TUOTANTO - Elektoriikkateollisuuden tuotanto on keskittynyt globaaliin Etelään, kuten Intiaan ja Kiinaan. - Palkat ovat usein riittämättömät elämiseen. - Työajat saattavat olla epäihimillisiä (jopa 80 tuntia viikossa), - Työntekijät asuvat usein ahtaasti (jopa 5-7 henkeä 20 neliön asunnossa), - Virheistä tai lakkoilusta rangaistaan ja työturvallisuus on puuttellista. - lapsityövoima, pakkotyö KULJETUKSET - Kuljetuksissa kuluu energiaa ja syntyy päästöjä. JÄTEET JA SAASTEET Kaivosten aiheuttamat ympäristöongelmat: - Köyhien maiden kaivoskylissä asukkaat kärsivät usein pilaantuneesta maasta ja vedestä. - Asukkaat joutuvat hengittämään metallisulattojen pilaamaa ilmaa ja kärsivät sairauksista. - Elektroniikkateollisuudessa työntekijät altistuvat myrkyllisille kemikaaleille enemmän kuin kemianteollisuudessa. - Osa e-jätteestämme viedään laittomasti (myös laillisesti) köyhiin maihin, joissa sen käsittelyn valvonta ja ympäristölait ovat lepsut. - Puutteellisesti kierrätetystä elektroniikasta pääsee ilmaan ja pohjavesiin vaarallisia aineita, kuten arseenia ja lyijyä.  (Purkajien surkeat palkat vielä lisänä) Kysy oppilailta, mitä ajatuksia heillä heräsi? Yläkuva: Lapsia töissä Katangan kaivoksilla. Kuva: Palani Mohan http://makeitfair.fi/kongo Kesk. Kuva: Kiina, http://www.engadget.com/2010/04/14/national-labor-committee-report-on-chinese-ce-factories-uncovers/ Alakuva: http://grenkblog.com/green-electronics-year/

Tavaroiden tarinat Missä vaate/tavara on valmistettu? Mieti, kuka tuotteen on valmistanut? Mitä raaka-aineita tuotteeseen on käytetty? Mitä arvelet, mistä raaka-aineet ovat peräisin? Mihin tuote päätyy muuttuessaan jätteeksi? Millaisia vaikutuksia tuotteella on elinkaarensa aikana globaalin Etelän ihmisten elämään? Kaikille tavaroille ja palveluille voi esittää samat kysymykset ja pohtia kriittisesti niiden tuotantoketjua ja tarpeellisuutta. Vinkki: tässä voi tehdä vaatetehtävän (ks. toimintaa ja draamaa)

Miksi kulutamme? Yhteiskunnalliset tekijät Kulutusyhteiskunta Tuotantojärjestelmä Luontokäsitys Ihmiskuva Kysymys: Miksi kulutamme niin paljon, vaikka tiedämme että se on tuhoisaa ympäristölle ja aiheuttaa monenlaisia ongelmia globaalin Etelän ihmisille? Tämän lisäksi emme edes tule onnelliseksi kuluttamalla. -Ympäröivä yhteiskunta ja kulttuuri vaikuttavat siihen, kuinka paljon ja miten kulutamme. KULUTUSYHTEISKUNTA -Yhteiskuntamme on rakentunut kulutuksen ympärille. -Meihin ”ohjelmoidaan” jo lapsena sosiaalinen tarve aineelliseen kuluttamiseen. -Tutkimusten mukaan jo 2-vuotiaat lapset tunnistavat brändejä ja tekevät ensimmäiset ostopäätöksensä –tunnistavat ja haluavat asioita kaupassa. TUOTANTOJÄRJESTELMÄ - Tärkeä osa kulutusyhteiskuntaa on mahdollisimman suurin taloudellisiin voittoihin pyrkivä tuotannon (tavarat, palvelut jne.) järjestelmä -Tuottaakseen voittoa ja kasvaakseen järjestelmä vaatii kulutuksen kasvua. LUONTOKÄSITYS -Maailmasta löytyy yhä luontokäsityksiä, jossa mitään eroa luonnon tai ei luonnon välillä, on vain yksi todellisuus, jossa ei ole rajoja edes ajatuksen tasolla. Edes sanalle ”luonto” ei ole monessa paikassa mitään vastinetta. Tuollaisessa todellisuudessa toimi vastavuoroinen, antamiseen ja saamiseen perustuva yhteys. IHMISKUVA -Meille on muodostunut kuva, että meillä on oikeus tietyllä työmäärällä tienaamillamme rahoilla kuluttaa niin paljon kuin haluamme. -Käytämme hyväksemme toisten vaivannäköä ja elämän edellytyksiä, eli työtä ja luonnovaroja.

Miksi kulutamme? Mainonta Mielikuvat Matkiminen Kulttuuriset tekijät Mainonta, mielikuvat ja matkiminen ohjaavat käyttäytymistämme. -Elämme valtavan mainostulvan keskellä, joka vaikuttaa siihen mitä kuvittelemme tarvitsevamme. -Mainontaan käytettiin vuonna 2008 1,5 miljardia euroa Suomessa -Ympäröivä yhteiskunta ja kulutuskulttuuri luovat mallin mallin sille, miten kuvittelemme saavamme hyväksyntää muilta ihmisiltä ja miten voimme tuntea kuuluvamme joukkoon. (Tämä koskee myös aikuisia.) -Myös muissa kulttuureissa on erilaisia tapoja, joilla osoitetaan oma varallisuus tai status muiden silmissä. -Kaikkialla maailmassa ihmisillä on myös halu matkia muita. Kuluttamisessa matkiminen saa aikaan valtavaa ylikulutusta ja sitä kautta ympäristötuhoa ja kärsimystä ihmisille. -Tiedämme, että emme tule kuluttamisesta onnellisiksi ja tiedämme senkin, että kulutus aikaansaa ympäristötuhoa ja monet ihmiset joutuvat kulutuksemme vuoksi kärsimään. -Onko meillä oikeus jatkaa kuluttamista? Kuva: Mainoskupla-kilpailu, Joona Heiskanen, Lauri Bremer ja Terhi Adler: Hullujen päivät

Parannetaan toimeentulosta kamppailevan väestön asemaa. Mitä pitäisi tehdä? Pohditaan, miten suhde ympäristöön ja globaalin Etelän ihmisiin voitaisiin muuttaa vastavuoroiseksi. Parannetaan toimeentulosta kamppailevan väestön asemaa. Vähennetään kulutusta teollisessa pohjoisessa ekologisen velan purkamiseksi. Tiedostetaan Pohjoisen elämäntavan vaikutus Etelän ihmisten ympäristöön, elinkeinoihin ja kulttuureihin. Pohditaan, miten voisimme edistää tasapuolista vuorovaikutusta globaalin Etelän ihmisten kanssa niin ajatusten kuin materian tasolla. Parannetaan toimeentulosta kamppailevan väestön asemaa. Vähennetään kulutusta teollisessa Pohjoisessa Ekologisen velan purkamiseksi.

Mitä pitäisi tehdä? Panostetaan paikallistuotantoon, joka perustuu luonnonvarojen kestävään kulutukseen. Palautetaan ihmisten oikeudet maahan, vesistöihin ja omiin raaka-aineisiinsa. -Panostetaan paikallistuotantoon, joka perustuu luonnonvarojen kestävään kulutukseen -Globaalin tasa-arvon ja ihmisten toimeentulon kannalta yhteisöjen luontosuhteen ylläpitäminen ja kestävä paikallistalous ovat parempi vaihtoehto kuin luonnonvarojen hyödyntäminen suurella voitolla. -Palautetaan ihmisten oikeudet maahan, vesistöihin ja omiin raaka-aineisiinsa. -Palautetaan ihmisten oikeudet luonnonvaroihinsa. Luonnonvarojen hyödyntäminen ja niistä saatava taloudellinen hyöty palautetaan paikallisten ihmisten hallintaan ja maksetaan luonnonvaroista ja työstä todelliset kustannukset kattava hinta. → hintaan pitää sisältyä myös ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset.

Kestävän taloudellisen vaihdon periaatteet Ympäristöystävällisyys Maksetaan raaka-aineesta oikeudenmukainen hinta Työläisten oikeudet Osa toiminnan tuotosta sijoitetaan tuottajayhteisön omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen, esim. terveydenhuoltoon. Paikallisia kulttuureja ja perinteitä kunnioitetaan Kiinnitetään huomiota kuljetusketjun ympäristöystävällisyyteen Kuva: Meksiko, reilun kaupan kahvintuotantoa. Kuva: Uusi Tuuli ry

Solidaarinen vaihto Kaupankäynti tukee tuottajaosuuskuntia laajempaa kansanliikettä perustuu kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kunnioitukseen kansanliikkeiden poliittisten aloitteiden ja toiminnan seuraaminen, tukeminen ja molemminpuolinen oppiminen Kuvassa Estelle-laiva. Kuva: Estelle, Uusi Tuuli ry

Mitä me voimme tehdä? Puhua, vaatia, ottaa asioista selvää Kuunnella, oppia Vähemmän, lähempänä, hitaammin Solidaarinen vaihto, reilu kauppa, luomutuotanto Mitä me voimme tehdä? Voin ottaa asioista selvää. Tieto auttaa tekemään oikeita päätöksiä. Voin kuunnella ja oppia kestävästä elämäntavasta vaikkapa isovanhemmiltani, jotka ovat eläneet Suomessa silloin kun täälläkin elettiin kestävällä tasolla! Voin myös kuunnella globaalin Etelän ihmisten tarinoita kestävästä elämästä ja ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa elämisestä. En sulje korviani vääryyksiltä, vaan vaadin muutoksia. Nuorissa on voimaa ja he päättävät, minkälainen tämä maapallo on tulevaisuudessa. Voin vähentää kulutusta, voin miettiä jokaisen tavaran kohdalla, minkälainen tarina sen takana on ja tarvitsenko sitä todella. Voin korjata, kierrättää, säästää, tehdä ja kasvattaa itse. Voin ostaa lähellä tuotettuja tuotteita ja solidaarisen kaupan, reilun kaupan ja luomu-tuotteita. Voin hidastaa elämänrytmiä ja miettiä minkälaista aikuisuutta haluan. Haluanko olla kiireinen, tehdä paljon töitä ja kuluttaa paljon rahaa vai tehdä vähemmän töitä ja viettää enemmän aikaa läheisten ihmisten ja ystävieni kanssa. Mitä voin tehdä elinympäristömme ja tasa-arvoisen maailman hyväksi, kun kasvan aikuiseksi?

Kuvat: Friends of the Earth International, paitsi oik Kuvat: Friends of the Earth International, paitsi oik. ylhäällä Jay Backbob Runo lopetukseksi: Ei maa ole miesten vaan miehet ovat maan. Kun puu kaatuu, se nojaa naapuriinsa. Ihminen on todella ihminen vain toisen ihmisen kautta. Kun hämähäkkien verkot yhtyvät, ne sitovat leijonan. Kun puuttuu toisten ymmärtämistä, puuttuu keskustelua. Ystäväni surut ovat minunvieraitani. Meillä on tapana kunnioittaa vieraitamme. (Mustan Afrikan viisautta, Matti Kuusi (toim.), Porvoo 1979) Kuvat: Frieds of the Earth International, paitsi oikea yläkuva Jay Backboob