Kylässä kehitysmaissa Kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä

Esitys aiheesta: "Kylässä kehitysmaissa Kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä"— Esityksen transkriptio:

1 Kylässä kehitysmaissa Kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä
Kysymyksiä oppilaille: keskustelkaa Laosista. 1.Millainen maa on Laos? Kuva on Laosista. Suomalainen voi matkustaa esimerkiksi turistiksi entiseen Ranskan siirtomaahan  Laosiin, joka on köyhä valtio Kaakkois-Aasiassa. 2. Moniko on käynyt? Mitä tekisitte siellä? Tutustutteko paikallisiin ihmisiin? -Maasta 80% on metsiä ja siellä elää uhanalaisia lajeja ja alueita on suojeltu. Paikalliset ihmiset kuitenkin keräävät polttopuita ja voivat hakata luvatta metsää, mikä uhkaa luonnonsuojelua. -Laos on myös mineraalirikas, ja metallien vienti ja vesivoima vauhdittavat talouskasvua, mikä on vähentänyt köyhyyttä. -Laosissa asuu 47 eri etnistä ryhmää ja 55% väestöstä kuuluu lao-kansaan. 3. Mistä olette saaneet tietonne Laosista? (Mistä tiedot ovat peräisin?) Miten Laosissa asuminen olisi erilaista kuin Suomessa asuminen? Laos. Kuva: Kansalaisjärjestöjen kuvapankki, Sami Väätänen

2 Kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä
Mikä on kehitystä? Mikä tekee onnelliseksi? Mikä riittää hyvään elämään? - Perinteisesti kehitystä on mitattu bruttokansantuotteella. Kysy oppilailta, mitä BKT mittaa? BKT:n tilalle on kehitetty muita mittareita: HDI ja HPI koska bruttokansantuote ei kerro siitä, miten taloudelinen hyvinvointi on jakautunut eikä siitä, miten (elin)ympäristöä kohdellaan. (esim. Arabiemiraattien BKT maailman huippuja, vaikka osa väestöstä kärsii puutteesta) → HDI huomioi paremmin hyvinvoinnin jakautumisen ja sen, mitä rahoilla saadaan aikaan per asukas, (lue diasta!) mutta ei huomioi esim. Ihmisoikeus- tai ympäristökysymyksiä (esim. Kiina pärjää hyvin HDI-mittarilla, vaikka siellä on valtavat ympäristöongelmat ja ihmisoikeusrikkomukset ovat tavallisia.) → HPI mittaa myös luonnonvarojen kulutuksen ja ottaa huomioon ihmisten oman kokemuksen onnellisuudestaan -Tehtävä: Oppilaat saavat keskustella pienissä ryhmissä dian kysymyksistä ja kirjoittavat taululle kolme tärkeää hyvän elämän kriteeriä. - kirjoita taulululle otsikoksi ”hyvä elämä”

3 Happy Planet Index -tilasto TOP 10 (+ Suomi)
1. Costa Rica 2. Dominikaaninen tasavalta 3. Jamaika 4. Guatemala 5. Vietnam 6. Kolumbia 7. Kuuba 8. El Salvador 9. Brasilia 10. Honduras ...... 59. Suomi - Kysy oppilailta, miksi Suomi on HDI -indeksillä vasta sijalla 59. → luonnonvarojen ylikulutus → koettu onnellisuus Tietyn pisteen jälkeen tulotaso ei enää juurikaan vaikuta onnellisuuteen. Suomessa tämä saavutettiin 1980-luvulla, jonka jälkeen onnellisuutemme ei ole lisääntynyt. Samaan aikaan kansantalous ja yksilöiden tulot ovat kasvaneet huimasti. Syitä: 1. naapurin rikastuminen koetaan omana köyhtymisenä. 2. Sopeudumme nopeasti ja lähes aina ennakko-olettamuksiamme paremmin sekä positiivisiin että negatiivisiin muutoksiin. Siksi edes työttömyys ei aina tuo mukanaan onnettomuutta. (esim. 90-luku) varallisuuden nousu länsimaissa lakkaa lisäämästä onnellisuutta jo selvästi ennen keskimääräistä tulotasoa. Ajan puute koetaan vaikeammaksi purtavaksi kuin rahan puute: suuremmat tulot ja pidemmät työpäivät lisäävät työperäistä stressiä, tunnetta ajan riittämättömyydestä ja kokemusta luokkaeroista. Tulojen kasvuun pyrkivä politiikka on paitsi onnellisuuden rajoittaja, myös luonnonresurssien kannalta kestämätöntä. Uganda, kuva: kansalaisjärjestöjen kuvapankki,Kirsi Nyqvist

4 Kulutuksen jakautuminen maapallolla
Mitä korkeampi bruttokansantuote, sitä enemmän kulutetaan luonnonvaroja (ekologinen jalanjälki) Maapallon väestöstä 1/3 kuluttaa liikaa luonnonvaroja, 1/3 elää kestävästi ja 1/3 kamppailee toimeentulosta Haasteena kestävien elämäntapojen jatkumisen mahdollistaminen Lähde: -Mitä rikkaampi maa, sitä enemmän kuluu luonnonvaroja per asukas. Kysymys oppilaille: mitä luulet, miksi näin on? -Maapallon väestöstä kolmasosa elää yli luonnon uusiutumiskyvyn. Me suomalaiset kuulumme suurimmaksi osaksi tähän ihmisryhmään. -Maapallon väestöstä kolmasosa elää kestävästi, eli he kuluttavat sen verran, että luonto pystyy uusiutumaan samaa tahtia hiedän kulutuksensa kanssa. -Kamppaileva luokka kärsii puutetta toimeentulosta. Ruokaa ja puhdasta juomavettä ei ole riittävästi tai se on yksipuolista tai saastunutta. Jokapäiväinen elämä on kamppailua toimeentulosta. Miljardi ihmistä maapallolla kärsii nälästä tänäkin päivänä.

5 95 % suomalaisista kuluttaa yli maapallon resurssien
19% kiinalaisista kuluttaa yli maapallon resurssien 84% yhdysvaltalaisista kuluttaa yli maapallon resurssien 33% brasilialaisista kuluttaa yli maapallon resurssien

6 Toimeentulosta kamppailu
60% Saharan eteläpuolisen Afrikan ihmisistä kamppailee toimeentulosta 45% Etelä- ja keski-Aasian ihmisistä kamppailee toimeentulosta 20% Itä-Aasian ja Tyynenmeren alueen ihmisistä kamppailee toimeentulosta 5% Länsi-Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Australian ihmisistä kamppailee toimeentulosta Kuva: -Kysymys oppilaille: onko Suomessa perustoimeentulosta kamppailevia? Missä tilanteessa voisi joutua kamppailemaan? Indonesia,

7 Kestävä elämäntapa 40% Saharan eteläpuolisen Afrikan ihmisistä elää kestävästi 55% Länsi-Aasian ja Pohjois-Afrikan ihmisistä elää kestävästi 50% Etelä- ja Keski-Aasian ihmisistä elää kestävästi 55% Itä-Euroopan ihmisistä elää kestävästi 45% Latinalaisen Amerikan ja Karibian ihmisistä elää kestävästi 50% Itä-Aasian ja Tyynenmeren alueen ihmisistä elää kestävästi 5% Länsi-Euroopan ihmisistä elää kestävästi - Kestävä elämäntapa ei ole mikään utopia. Kolmasosa maapallon väestöstä elää tänäänkin kestävästi. Heitä on joka manterella ja eri maissa, mutta suurin osa elää globaalissa Etelässä: Lue muutama esimerkki. -Pyydä oppilaita pohtimaan ryhmissä, mitkä asiat tekevät kestävän elämäntavan. Piirrä taululle kestävän elämäntavan talo, jossa on perustukset, seinät, katto, ikkunat, savupiippu ja ovi. Nimetkää eri asiat, jotka tekevät kestävän elämän talosta ekologisesti kestävän, onnellisen ja vielä kohtuu pitkään elämään johtavankin. (esim. Perusta: luonnonvarojen kulutus kestävällä pohjalla, ikkunat: juhlat, ilo ja yhteisöllisyys, seinät: sopiva työn määrä riittävän toimeentulon saavuttamiseksi, savupiippu: jätteiden kierrätys, käsittely jne. ) Kysymys oppilaille: missä asioissa voisimme ottaa mallia kestävää elämää elävistä ihmisistä? Nicaragua, kuva: kansalaisjärjestöjen kuvapankki, Seppo Heikkinen

8 Kuvat: Friends of the Earth International
-Globaalin etelän ihmiset eivät suinkaan alistu ympäristöjensä tuhoamiseen ilman vastarintaa, vaan vastustavat tuhoisia hankkeita ja ajavat oikeuksiaan monin eri tavoin. On tärkeää, että tuemme globaalin Etelän ihmisten omia pyrkimyksiä ja tavoitteita suhteessa heidän ympäristöihinsä. Myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ääntä pitäisi kuunnella, sillä he eivät välttämättä jaksa taistella oikeuksistaan. Kysymys: mitä sinä tekisit, jos sinun asuma-alueellasi vesi pilaantuisi niin, ettei sitä enää voisi turvallisesti juoda? Kuvat: Friends of the Earth International. Vas. yläkuva: Penan blokkaus, sademetsät, Malesia. Oik. Yläkuva: Kaivostapaaminen, Guatemala Vas. Alakuva: Aboriginalit vastustavat ydinjätesijoitusta, Australia. Oik. Alakuva: Vesivoimapadon vastustus, Brasilia Kuvat: Friends of the Earth International