Hallituksen esitys 67/2010 8.9.2010/ Pirkko Mäkelä-Pusa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hyvinvointia työstä.
Advertisements

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Kevät 2014
Yhdessä työkyvyn tukena – TELAn koulutuskiertue
Työurien pidentäminen edellyttää toimia työpaikoilla SAK:n luottamushenkilöpaneelin tuloksia joulukuu 2011 N=788.
Työnantajan velvollisuudet käytännössä
Hyvinvointikuvaus käytäntönä – tukea terveyden edistämisen suunnitteluun.
Työkyvyn tukeminen pientyöpaikoilla
Punk hankkeen syksyn 2010 – kevään 2011 toiminta Pirkko Mäkelä-Pusa.
KELPO projekti Tuija Ikäläinen, koordinaattori
Työkyvyn tuki- nettityökirja
Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö
Osatyökykyisten työssä jatkamisen tukeminen työterveysyhteistyössä
TYÖHYVINVOINTI: MITÄ JA MIKSI?
Työterveyshuollon uudistukset ja kehittäminen
Vanhuspalvelulaki käytännön työssä
Kela tukemassa vajaakuntoisen nuoren opintoja
Työpaikkaselvityskäytännön muutos HUS:ssa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa terveydenhuoltolaissa ja kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyössä – sisäistetäänkö salutogeneettinen.
Työfysioterapeutti – Työterveyshuollon asiantuntija
90 päivän sääntö – sairauspäivärahan maksaminen työkyvyttömyyden pitkittyessä - sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutokset Voimaan
TYÖTERVEYSHUOLTO Liisa Lempiäinen Työterveyshuollon ylilääkäri
Työeläkekuntoutus © Tapiola-ryhmä.
JAMIT-hanke Työurien jatkamisen tuki Sosiaali- ja terveysministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö.
Vuosikello Klikkaa yritykselle työkaluksi oma vuosikello ja suunnittele kuukausittaiset työhyvinvointiasi parantavat toimet ennakkoon!
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
YHDISTYSTYÖNANTAJAN JÄRJESTÄMÄ TYÖTERVEYSHUOLTO KÄYTÄNNÖSSÄ
Työssä olemassa olevalla työkyvyllä Työssä jatkamisen tuki ja osatyökykyratkaisujen edistäminen.
Työurien tukeminen kuntaorganisaatiossa: hyvästä tahdosta käytännön toimiin Raija Ranta Kaupunginkanslia / Hallintopalvelut.
JAMIT-hanke Työurien jatkamisen tuki
Työkyvyn tuki-nettiopas
SAK:n luottamusmieskonferenssi Kiljava YT-paja.
10/2009 © Copyright Tekes Kilpailukykyä ja työelämän laatua Tekesin työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus (TYKE) Tekesin työorganisaatioiden kehittämisen.
Organisaation osaaminen ja työhyvinvoinnin merkitys Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi – tapaaminen Valtiotieteiden maisteri (väit.) Tomi.
Matkahallinnon osaajaohjelma (HAUS) - Virastojen matkahallinnon vastuuhenkilöille.
Punk hankkeen syksyn 2009 – kevään 2010 toiminta Pirkko Mäkelä-Pusa.
Esa Niinisalo Koillismaan Osuuskauppa Vaarojen arviointi Koillismaan Osuuskaupassa -Vaarojen arviointi on systemaattista toimintaa. -Ohjeistettu.
Hoitoonohjaus – syntipukin kohtalo vai mahdollisuus parannukseen? Projektipäällikkö Antti Hytti, Elämäntapaliitto , Helsinki.
Yhteispalvelulaki ja yhteispalvelusopimus pilotoinnin perustana
Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan.
TYK Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus
Valtion PARAS –hankkeen tilanne Jaana Simola Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, LAHTI
Työkyvyn tukemisen keinot työpaikalla ja kuntoutukseen ohjaaminen
Työturvallisuus s. 50 – 53 tIrEZ7hZ_Dw.
Varhain tehtävät ratkaisut keventämään työkuormitusta
JAMIT-hanke Työurien jatkamisen tuki
Työsuojelun toimintaohjelma
Sosiaalihuoltolaki.
Tietoa ammattiosaamisen näytöistä AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT Riitta Karvonen.
Osatyökykyisille tie työelämään. Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 – 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys.
Koulutusyhteistyöpäivä Henkilöstöjohtaja Timo Tammilehto.
Kuntoutusyhteistyö työterveyshuollon korvaamisen näkökulmasta Leila Koskela Suunnittelija, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus
Koulutuksen tavoite Tavoitteena on, kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia havaita ja arvioida kotonaan asuvien asiakkaidensa palo-
Työkykymalleja Lääketieteellinen työkykykäsitys
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä
Osatyökykyisille tie työelämään
Nuoret ja työlainsäädäntö
Työkykyä edistävä toiminta
Uusi suunta työelämään -hanke
Työura osatyökykyisenä
Uraohjauspalvelut työkyvyn muutostilanteissa
Työssä olevan työ- ja toimintakyvyn arviointi työterveyshuollossa
Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle
TYÖHYVINVOINTI: MITÄ JA MIKSI?
OTE maakunnassa – Polut kuntoon
TYÖTURVALLISUUS.
Suomen Ensiapukoulutus
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto.
Siun soten päihdeohjelma
Työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa
Terveyttä työpaikoille – suositukset
Esityksen transkriptio:

Hallituksen esitys 67/ / Pirkko Mäkelä-Pusa

2 SVL muutoksen lähtökohtia – vaikuttavuuden lisääminen -edistää työurien jatkamisen politiikkaa -parantaa työterveyshuoltotoiminnan vaikuttavuutta -ohjata ja tukea eri osapuolten ja työterveyshuollon yhteistyön toteutumista sekä työterveyshuoltotoiminnan seurantaa ja arviointia toiminnan vaikuttavuuden parantamista. -edellytyksenä vaikuttavuuden aikaansaamiseksi on, että työterveyshuollon toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työpaikkojen eri osapuolten ja ja toimijoiden kanssa

3 Työterveyshuollon lakisääteinen sisältö •Työterveyshuollon tehtävänä on edistää työssä käyvän väestön terveyttä sekä toiminta- ja työkykyä kaikilla työpaikoilla ja kaikkien työelämässä mukana olevien työuran kaikissa eri vaiheissa ja tilanteissa. •Työterveyshuollon työpaikkaselvitys ja työpaikan riskinarviointi sekä terveysseuranta muodostavat tietopohjan työntekijöiden terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seurannalle. •Työterveyshuollon tehtävä on myös vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen sekä tarvittessa lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen. •Työpaikan ja työterveyshuollon tulee ryhtyä yhteistyössä asianmukaisiin toimenpiteisiin varhaisessa vaiheessa työkyvyttömyyden uhatessa

4 Työkyvyn ylläpitäminen työpaikoilla •Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on, että jokainen selviytyy työstään ja työtehtävistään mahdollisimman hyvin omilla voimavaroillaan ja tarvittaessa työkykyä tukevien toimenpiteiden avulla. •työkyvyn ylläpitäminen voi kohdistua työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämiseen, ammatillisten valmiuksien ja motivaation tai työpaikan yhteisöllisten olojen kehittämiseen •Työkyvyn ylläpitäminen työpaikalla edellyttää toimivaa yhteistyötä työpaikan eri osapuolten ja työterveyshuollon välillä siten että työterveyshuollon asiantuntemus ja ja tietämys tulee käyttöön.

5 Esityksen tavoitteet •parantaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyönä toteutettavan työkyvyn hallinnan ja edistämisen toteutumista työpaikoilla •Tarkoituksena on, että työnantajat ja työpaikat voisivat hyödyntää entistä paremmin työterveyshuollon mahdollisuuksia ja osaamista työkyvyn edistämisessä sekä toteutettaessa varhaista tukea ja työkyvyn hallintaa parantavia ratkaisuja työpaikoilla •Hyvän työterveyshuolto käytännön mukaisia toimintatapoja (työkyvyn tukeminen, työkykyongelmien havaitseminen ja hoito) tulee kehittää siten, että saadaan nykyistä vaikuttavampi tulos

6 Esityksen keskeiset ehdotukset Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon nykyisen 60 % korvaustason ehdoksi esitetään -työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto sopivat yhteistyössä työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. -lisäksi edellytetään, että työpaikalla on sovittu sairaspoissaolojen seurantajärjestelmä -työpaikalla tulee olla kirjallinen kuvaus käytännöistä ja toimintatavoista, joilla huolehditaan työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen antamisesta

7 Ehdotukseen liittyvä svl 5 § 2 momentti •Lisäksi 60% korvausta edellytyksenä on myös, että toimintakäytännöissä sovitaan - työnantajan velvollisuudesta toimittaa sairaus- ja poissaolotiedot kattavasti työterveyshuollolle, ellei työntekijä ole kieltänyt yksittäisen todistuksen tai lausunnon luovuttamista. - työkykyseurannan toteutuksen ja raportoinnin esittämisestä työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa - työkykyseurannan tietojen ja varhaisen tuen toteutumisen analysoimisesta säännöllisesti työpaikalla - työterveyshuollon velvollisuudesta raportoida vuosittain työkykyseurannasta yli 20 hengen työpaikoilla

8 Työkyvyn hallinnan malli •Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteutus koostuu työpaikan omista, yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtävistä toimenpiteistä. •Varhaisuudella tarkoitetaan työntekijän työuran alusta alkavaa ja koko työuran jatkuvaa työpaikan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyössä tekemää työkyvyn edistämiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseen tähtäävää ennakoivaa toimintaa •Työpaikalla sovittu varhaisen tuen toimintatapa sisältää - kirjallisen kuvauksen työpaikan yhteistoiminnasta toimintakäytännön laadinnassa ja toiminnan vakiinnuttamisessa - kuvaukset toiminnan sisällöstä ja toteuttamisesta ( puheeksiottaminen, spolo hallinta jne.) - kuvaukset eri osapuolten vastuista ja rooleista

9 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma •Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan tulee kirjata - työterveyshuollon työkykyseurantaan ja raportointiin sisältyvät vastuut ja tehtävät yhdessä työpaikan kanssa -työterveyshuollon yhteistyö -työkyvyn tukemiseen liittyvät käytännöt työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa •alle 20 hengen työpaikoilla työterveyshuollon tulee sopia työpaikan tarpeiden mukaisesti tehtävistä ja toimintatavoista työkyvyn hallinnassa. Samoin yrittäjät. - toimenpiteet työkyvyn tuen antamiseksi ja työkykyongelmien ehkäisemiseksi kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan

10 Kelan korvausmenettely •Korvaushakemus uudistetaan siten, että siinä kuvataan yksityiskohtaisemmin tietoja -työnantajan työterveyshuoltotoiminnan -suunnittelusta ja sopimisesta ( yhteistyömenettely) -palveluiden järjestämisestä -toiminnan toteutumisesta -toiminnan seurannasta ja arvioinnista Korvaushakemukseen ei liitetä toimintasuunnitelmaa. Se toimitetaan Kelan pyytäessä lisäselvityksiä. Kela antaa lisätietoja syksyn 2010 aikana

11 Laki tulee voimaan •lakia sovelletaan työnantajalle, työterveyshuoltokustannusten korvaamiseen, jos työnantajan tilikausi päättyy tai sen jälkeen. Kirjallisesti kuvatut työkyvyn hallinnan toimintatavat ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan suunniteltu toiminta tulisi olla käytössä viimeistään Yrittäjän ja muun omaa työtä tekevän osalta lakia sovelletaan kustannuksiin, jotka syntyvät tai sen jälkeen.