Yrityksen johtajan asiantuntijuus © Seppo Helakorpi http://openetti.aokk.hamk.fi/seppoh/

Organisaation johtamisen keskeiset elementit

Organisaation toimintaidea (Vvm 2007) © Seppo Helakorpi

Johtamisen osa-alueita Asioiden johtaminen - organisaatiorakenne - toimenkuvat - suunnitelmat - budjetti - työ- ja virkaehdot - työtilat - välineet - rahat - henkilöstö - hallinta - tekniikka Ihmisten johtaminen - asenteet - motivaatio, kannustus - vuorovaikutus - yhteistoiminta - luovuus - päättäminen ja sopiminen - arvostus - tunnustus - systeemi - valvonta - yksilöosaaminen Tietämyksen johtaminen - tietoperusta - asiantuntijuus. osaaminen - tietotoiminnot - toimintakulttuuri - strategiat - valtuutus - dialogimaisuus - sisäiset ja ulkoiset verkostot, tiimit - prosessit - itseohjautuvuus © Seppo Helakorpi Painopisteen suunta

Tieto-, organisaatio- ja johtamiskäsitykset Rajavyöhykeaikakausi - nyt

GLOBAALIT MEGATRENDIT 1. Maailmantalous, kansainvälistyminen 2. Verkostotalous, hierarkiasta verkostoihin ja keskityksestä hajautukseen 3. Asiakaslähtöisyys, “yksilön riemuvoitto” 4. Kestävä kehitys, ekologinen ja sosiaalinen, laitospalveluista omatoimisuuteen 5. Logistinen ajattelu, integroidut palvelut ja tiimityö 6. Uusi maailmankuva, arvo- ja kulttuurimuutokset 7. Innovaatioyhteiskunta, osaaminen ja visionäärisyys, metakognitiiviset taidot, tietämys © Seppo Helakorpi

Työelämän arvopyramidi ”Suomalainen unelma” (Himanen 2007) ” Kun ajattelemme, milloin olemme toiminnassamme parhaimmillamme, vastaus on: silloin kun meillä on intohimoinen suhde tekemiseen. Ja intohimoisuus syntyy juuri siitä, kun yksilö kokee toteuttavansa ainutlaatuisia luovia kykyjään. Kun ihmisellä on tällainen sydämen suhde tekemiseensä, hänellä on myös yhteys sisäiseen voiman lähteeseensä, minkä vuoksi hän kokee olevansa ihmisenä enemmän kuin tavallisesti. Tämä merkityksen kokemus on elämänvoiman lähde: väsyttämisen sijaan tällainen tekeminen energisoi ihmistä lisää ja tuo tekemiseen ilon. Tämä ilmiö on nähtävissä niin yritysmaailmassa kuin millä tahansa ihmistoiminnan alueella (oppimisesta tieteeseen ja kulttuuriin) ihmisissä, jotka saavuttavat suuria tuloksia juuri, koska kokevat voivansa työssään toteuttaa täydemmin potentiaansa, ja tämä merkityk-sellisyys generoi heidän luovuudelleen lisää energiaa. Ihmiset voivat viihtyä ja nauttia työstään, kun ilmapiiri on kunnossa. Muuttuvassa taloudessamme työskentely perustuu myös yhä enemmän yh-dessä tekemiselle. Tästä seuraa, että johtajan keskeiseksi tehtäväksi tulee pystyä muodostamaan rikas-tavia yhteisöjä. Johtajan tehtävä on asettaa kunnianhimoisia päämääriä, jotka synnyttävät yhteistä innos- tusta. Eli johtajan on kyettävä luomaan rikastavaa vuorovaikutusta köyhdyttävän sijaan. Vuorovaikutusosaamisesta tulee keskeinen kilpailutekijä.” © Seppo Helakorpi

Työkulttuurin muutos Unohdettavat eli Säilytettävät poisopittavat Tavoiteltava työkulttuuri eli tapa toimia - arvot, normit, johtaminen Unohdettavat eli poisopittavat asiat Säilytettävät ja vahvistettavat toimintatavat Uudet eli opittavat asiat © Seppo Helakorpi Vallitseva työkulttuuri

Tulevaisuusorientaatioita Suuri Aktiivi- nen Tulevaisuu- den tekemi- nen SUHTAU- TUMINEN TULEVAI- SUUTEEN STRATE- GISEN LIIKKU- MAVARAN TARVE Tulevaisuu- teen sopeu- tuminen Tulevaisuu- teen ajautu- minen © Seppo Helakorpi Passii- vinen Vähäinen Reaktiivinen Aktiivinen Ennakoiva TOIMINTATAPA

Organisaatioiden transformaalinen muutos © Seppo Helakorpi

Työorganisaatioiden kehitystyypit © Seppo Helakorpi

Oppiva organisaatio Oppiva organisaatio on sellainen organisaatio, jossa ihmiset koko ajan kehittävät kapasiteettiaan saadakseen aikaan haluamiaan asioita (Senge 2000) Kun perinteisesti organisaatio on ymmärretty yhteisiä tavoitteita toteuttavaksi yhdenmukaistavaksi systeemiseksi rakenteeksi ja väli- neeksi, niin nyt korostuu sen rooli ihmisten suhteiden joustavana ja innovatiivisena avoimena verkos- tona, jossa jatkuvasti tieto uusiu- tuu ja virtaa toimijoiden kesken (ks. Ståhle 2004). (Sarala & Sarala 1996) © Seppo Helakorpi

Oppiva, organisaatio - viisi perusperiaatetta Systeeminen ajattelu (ST); jokainen on osa kokonaisuutta ja vaikuttaa omalta osaltaan sen toimintaan ja tuloksiin. Tärkein perusperiaate. Todellisuus ei koostu vain lineaarisista vaikutus- suhteista, vaan toisiinsa liittyvistä ja toisiinsa vaikuttavista prosesseista – myös epävirallisista. Itsehallinta (PM), jolloin tavoitteena on henkilö- kohtaisten ominaisuuksien hyödyntäminen osaksi organisaatiota ja sen oppimista, organisaatio oppii oppivien yksilöiden avulla Sisäiset mallit (MM) ohjaavat ja usein myös rajoittavat toimintaamme ja siksi niiden tulisi oppivassa organisaatiossa tulla julki keskuste- lujen ja avoimen toimintakulttuurin kautta Yhteisen vision (SV) rakentaminen, jossa koros- tetaan, että organisaatiolla tulee olla säilyäk- seen yhteiset tavoitteet ja päämäärät. Yhteiseen käsitykseen voidaan päästä avoimen keskustelun ja yhteisen työstämisen avulla. Tiimioppiminen (TL), joka on tulosta yhteisestä innovaatiosta ja koordinoidusta toiminnasta ja seurausta yhteisestä kielestä ja ymmärryksestä. Ihmisellä on luonnollinen tarve innovatiiviseen ja kollaboratiiviseen työskentelyyn. Yhteistyö ei noudata vain organisatorisia rajoja, vaan yksilöl- lisiä valintoja eri kontakteissa ja sosiaalisissa suhteissa. Oppiva, organisaatio - viisi perusperiaatetta (Senge 2000) © Seppo Helakorpi

Merkittävimmät kvalifikaatiot 2000 - luvulla Kommunikaatio-valmiudet Muutoksen sietokyky Oppimiskyky Ekologisuus Erilaisuuden sietokyky Ihmissuhdetaidot Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu Tietointensiivinen osaaminen Usean kielen hallinta Ammattispesifi tietotaito Eettisyys (arvo-osaaminen) Tieteellinen osaaminen Fyysinen kuntoisuus Käden taidot Esteettisyys © Seppo Helakorpi (TT 1997) (TT 1997)

Osaamisen kokonaisuus Osaamisen jakaminen, oppiminen ja vuorovaikutus työyhteisössä Osaamisen jakaminen, oppiminen ja vuorovaikutus Osaamista tietoyhteiskunnassa ei voi enää kuvata vain ihmisten taitoina. Osaaminen muodostuu asiantuntijoiden ja heidän käyttämien teknisten laitteiden ja järjestelmien verkostosta. Virtuaalisissa tietokäytännöissä lisäarvoa tuovat hypermedian vahvuudet kuten vuorovai- kutteisuus, epälineaarisuus ja assosiatiivinen liikkuminen. Tietoverkkojen ja niissä toimi- vien sosiaalisten ohjelmistojen avulla voidaan kiinteässä ja hajautuneessa organisaatios- sa yhdistää osaajia, jakaa tietoa, kehittää uutta osaamista ja yhdistää eri puolilla olevaa tietoa ja tietämystä.

Osaamisen johtamisen näkökulmia KOULUKUNTA FOKUS Tietämyksen syntyyn ja jalostumiseen liittyvien prosessien käsitteellistäminen sekä käytäntöjen kehittäminen niiden hallintaan. Organisaation näkymättömän omaisuuden mallintaminen sekä tekniikoita sen hal- lintaan ja erityisesti mittaamiseen. Uusi tapa hahmottaa organisaation strategiaa ja kilpailua, jonka johdannaisena on syntynyt myös uusia näkökulmia siihen miten henkilöstön kehittäminen kytketään strategiaan. Ydinosaaminen. Kokonaisvaltainen organisaation kehittämis- filosofia, jonka taustalla perinteisiä johta- misoppeja moniulotteisempi näkemys ihmisestä organisatorisena toimijana. Sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys. Jatkuva arviointi, omatoiminen kehittäminen. Tiedon johtaminen (Knowledge Management) Älykkään pääoman johta- minen (Intellectual Capital Management) Kompetenssi johtaminen Oppiva organisaatio © Seppo Helakorpi

Osaamisen johtaminen Osaamisen johtaminen, ’Knowledge management’, voidaan ymmärtää tietojohtamiseksi tai tietämyksen hallinnaksi, joka voidaan nähdä nojautuvan kolmeen teoreettiseen perin- teeseen tai näkökulmaan: organisaation älykkyyden, (kollektiivisen)muistin ja oppi- misen teoriaan, 2) organisaation ja henkilöstövoimavarojen kehittämisen teoriaan ja 3) organisaatioviestinnän ja tiedon hallinnan teoriaan. © Seppo Helakorpi Osaamisen arviointi ja kehittäminen ovat osa henkilöstön kehittämistä ja organisaation strategiaa, jossa aina on osa organisaation tarpeista lähtevää ja toisaalta yksilön (henkilöstön) koulutus- ja kehittymis- tarpeista lähtevää koulutusta ja muuta kehittämistä perustuen oppivan organisaation ja jatkuvan kasvun ideologiaan.

Asiantuntijan osaamisalueet © Seppo Helakorpi

Asiantuntijan osaamisalueet © Seppo Helakorpi