OPETUSSUUNNITELMATYÖN ETENEMINEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA Kysely 09-10/2005.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
MITÄ KV-YHTEISTYÖ EDELLYTTÄÄ KOULUTUSOHJELMILTA JA OPETUSSUUNNITELMILTA? Ammattikorkeakoulutuksen kokonaisvaltainen kansainvälistyminen ja tuloksellinen.
Advertisements

AMMATTIKORKEAKOULUJEN OSALLISTUMINEN EUROOPPALAISEEN KORKEAKOULUTUSALUEESEEN –
© PKAMK OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA ECTS-seminaari Jarmo Mäkelä.
Virtuaaliammattikorkeakoulu Tuottamisen malli
Kokonaisarkkitehtuuri osana laatutyötä KA-pilotti ohjausryhmä
W w w. a o k k. f i VERKKO-OHJAUS Aihetta tarkastellaan ohjauksen valmistelun ja ennakoinnin sekä opiskelutoiminnan ohjauksen näkökulmasta. HAMK Hanne.
Opiskelijan arviointi työpaikalla
Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen OPETUSSUUNNITELMATYÖN MUUTOSPROSESSIN HALLINTA Pekka Auvinen
PIRAMKin opetussuunnitelmien muutosprosessi
Opetusmenetelmät sekä kontaktiopetuksen ja itsenäisen työn suhdeluvut ammattikorkeakouluissa Ryhmätyöskentely
Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen OPETUSSUUNNITELMATYÖN MUUTOSPROSESSIN HALLINTA Pekka Auvinen
Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN EUROOPPALAISEN KORKEAKOULUTUKSEN HAASTEENA JA TAVOITTEENA Kansainvälistyvä opetussuunnitelma Tampere.
2005/2007 Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto yhteistyössä: Arcada, Nylands svenska yrkeshögskola Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Laurea.
TIETO- JA VIESTINTÄ- TEKNIIKKA OPETUKSESSA -opettajien täydennyskoulutus Johanna Karppinen Info
Ajankohtaista oppisopimuskoulutuksesta Tampere Lea Lakio Opetusneuvos, Ammattikoulutus/kehittäminen
PAKOLLINEN KANSAINVÄLISTYMISJAKSO TUTKINTOVAATIMUKSISSA TAVOITE: Opiskelijalla oltava valmiudet työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä. LÄHTÖKOHTA:
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tutkinnonuudistuksen.
OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
OPS2016 – Koulu rakentaa tulevaisuutta
W5W ja opintojen uusi mitoitus Tanja Lapinlampi W5W-suunnittelija.
Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen OPETUSSUUNNITELMATYÖHÖN LIITTYVÄT SUOSITUKSET
Verkkoympäristöt lähiopetuksen rinnalla/tukena
Restonomi Opetussuunnitelma 2005
TUTKE II toimeenpano OSAOssa
Opettamisesta osaamiseen -seminaari
KOULUTUSPSYKOLOGIA S 2 ov (3 p) Oulun yliopisto Kasvatuspsykologian syventävät opinnot –
Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen OPETUKSEN SUUNNITTELUSTA OPPIMISPROSESSIN SUUNNITTELUUN Pekka Auvinen
Opetussuunnitelmatyö
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tuloksia Kristiina Karjalainen Annikka Nurkka Virtuaaliyliopistohanke.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kvalitetskriterier i läroavtalsutbildningen Laatukriteerit oppisopimuskoulutuksessa Pasi Kankare
Matti Isokallio, ECTS/DS neuvonantaja, Euroopan komissio ECTS ja ammattikorkeakoulut.
KOMPETENSSIANALYYSI KPAMK:SSA Case liiketalous, Kokkola
Kokemuksellinen oppiminen (Kolb, Jarvis, Boud)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia
Verkko-opetuksen suunnittelusta Opintopäivä Arcada, Haaga & Helia Tore Ståhl Pil-projektet
Toiminnan suunnittelu
Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen OPETUSSUUNNITELMATYÖHÖN LIITTYVÄT.
OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELUT
Katariina Alha 2003 Opetussuunnitelmatyö Siirtyminen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen.
Opetussuunnitelmatyö - keskiössä OPSviestintä Katariina Alha Jyväskylän yliopisto
Pedagoginen johtaminen ja kehittäminen ammattikorkeakoulussa
Opiskelijan ohjaus Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla Saara Luhtaanmäki Suunnittelija.
Alueellinen koulutustilaisuus Kuopiossa Kunnonpaikka,Vuorela Ulla Voutilainen.
Aija Hietanen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Opettamisesta osaamiseen – kehittämisohjelma Metropoliassa Opettamisesta osaamiseen - kehittämisohjelman avausseminaari Leena Koivumäki,
Laura Hirsto, Ydinainesanalyysikoulutus, Oppiminen ja opetussuunnitelmatyö Laura Hirsto Pedagoginen yliopistonlehtori
Tapani Pöykkö Arenen seminaari LUOVA ECTS-järjestelmään ja opintopisteisiin siirtyminen.
Peda-forum –päivät Opetuksen kehittäminen Helsingin yliopiston strategia Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma.
”Mutta kuka tekisi minulle ne kysy- mykset…” - miten onnistuu tiedonhankinnan opetus? ITK
OPETUSSUUNNITELMATYÖ POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
Verkko-opetuksen kehityssuuntia Pohjois-Savon tietoyhteiskuntastrategiaseminaari Ulla Voutilainen vararehtori.
W5W-toimintaa vuonna 2006 W5W.2 - Matkalla akateemiseksi osaajaksi ( ) Katariina Alha, W5W-projektipäällikkö, Oulun yliopisto Tommi Haapaniemi,
KORKEATASOISTA OPPIMISTA JA OPINTOJEN ETENEMISTÄ TUKEVA AKATEEMINEN OPETUSSUUNNITELMA -PERUSTEHTÄVÄ JA TAVOITTEISTO MIETITTY SELKEÄSTI RAKENTUVA KUMULOITUVAN.
Ajatuksia AMK-opintoihin valmentavan koulutuksen sisällöistä Metropolia / Riitta Metsänen.
Ops 2016 ja arviointi.
Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen PROJEKTIN TULOSTEN ARVIOINTI Päätösseminaari.
Teemana oppimisprosessin aktivointi – sulautuvan opetuksen mahdollisuudet Kati Vilonen Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu.
OPPI SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ - EI MONISTAMALLA
Ops seminaari Askola.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Itsearviointien seurantaseminaarit Esiin nousseita laadunhallintaan liittyviä näkökohtia JR
Ongelmaperustainen oppiminen peruskoulussa Kemian opetuksen päivät Jyväskylässä Helena Muilu FL Kemian ja fysiikan lehtori Yläkoulun rehtori,
Kaija Ray: Siirtymät sujuviksi Antti Maunu: Yhteisöjen aika Kommenttipuheenvuoro Petteri Ora Petteri Ora1.
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences Sosionomin ammatti ja työ seminaari Tuula Rouhiainen-Valo.
SYKSY 2016 Päivi Pakkanen.
Joustavat oppimispolut
Hops Oma opintopolku Osaamisen tunnustaminen Valinnaisuus
Mitkä määräykset ja ohjeet ohjaavat ammatillisen koulutuksen/korkeakoulutuksen opiskelija-arvioinnin toteutusta? Anna, Marko, Sonja, Suvi
Opetussuunnitelmatyö
Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään
Ope osaa -hanke opettajan pedagogisten opintojen kehittäjänä Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Inkeri Ruokonen.
Esityksen transkriptio:

OPETUSSUUNNITELMATYÖN ETENEMINEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA Kysely 09-10/2005

 Opetussuunnitelmatyön eteneminen  Osaamistavoitteiden määrittely  Kuormittavuusanalyysi  Opetussuunnitelmatyöhön liittyvät hyvät käytännöt  Toiveet ECTS-projektin toiselle vaiheelle  Osallistuminen ECTS-projektin toimintoihin  Opetussuunnitelmatyön tärkeimmät osa-alueet ECTS- projektin kannalta KYSELYN PÄÄOSAT

ETENEMISEN ARVIOINNIN PÄÄTEEMAT  Opetussuunnitelmien uudistamisprosessin perusteet  Osallistuminen opetussuunnitelmien uudistusprosessiin  Oppimisprosessin perustekijät  Opintojaksojen ydinaines ja kuormittavuus  Opiskelijaohjaus, arviointi ja palaute  Opetussuunnitelman toteutuminen KYSELY OPETUSSUUNNITELMATYÖN ETENEMISESTÄ AMMATTIKORKEAKOULUISSA

OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMISPROSESSIN PERUSTEET

OSALLISTUMINEN OPETUSSUUNNITELMIEN UUDISTAMISPROSESSIIN

OPPIMISPROSESSIPERUSTAINEN OPETUKSEN SUUNNITTELU Opiskelijoiden lähtötilanne Aikaisempi tietämys, osaaminen ja asenteet suhteessa tavoitteena olevaan osaamiseen Tavoitteena oleva osaaminen  koulutus- ohjelmakoh- tainen erikois- osaaminen  yleiset työelämä- valmiudet  asiantunti- juuden kehit- tymistä tuke- vat valmiudet OPPIMISPROSESSI yksilö/yhteisö Koli & Siljander 2002; Ruohotie 2002 OHJAUSARVIOINTI OPPIMIS- TEHTÄVÄT OPPI- MATERIAALI T&K OPPIMIS- YMPÄRISTÖT PALAUTE OPETUS- TILANTEET

OPPIMISPROSESSIN PERUSTEKIJÄT

OPINTOJAKSOJEN YDINAINES JA KUORMITTAVUUS  Kuormittavuusarvioita on tehty useimmissa amk:issa, useimmiten ei kuitenkaan systemaattisesti ja kattavasti  Kuormittavuuden arvioinnissa käytetty soveltaen ”Oulun mallia” ja erilaisia laskurisovelluksia  Muutamassa amk:ssa analysoitua tietoa kuormittavuudesta

OPISKELIJAOHJAUS, ARVIOINTI JA PALAUTE

OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN

YLEISVAIKUTELMIA OPETUSSUUNNITELMA- TYÖN ETENEMISESTÄ  Useimmissa amk:issa on toteutettu opetussuunnitelma- uudistus ECTS-järjestelmään siirtymisen yhteydessä  Uudistus painottui erityisesti nuorten koulutukseen, uudistus laajenemassa aikuiskoulutukseen joissakin amk:issa  Uudistuksen perusteellisuudessa suuria eroja eri koulutusohjelmien ja -alojen välillä  Monissa ammattikorkeakouluissa vastuu siirretty koulutusohjelmille/-aloille  Noin joka kolmannessa amk:ssa keskitetysti koordinoitu koko amk:n yhteinen muutosprosessi  Muutamissa amk:issa aktiivinen uudistamisprosessi on vielä käynnissä tai käynnistymässä

OSAAMISTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY  Useimmissa ammattikorkeakouluissa koulutusohjelmat ovat määritelleet osaamistavoitteet itsenäisesti  Muutamissa ammattikorkeakouluissa käytetty yhteistä tapaa jäsentää osaamisvaatimuksia  Parissa ammattikorkeakoulussa määritelty kaikille koulutusohjelmille yhteisiä osaamistavoitteita  Osaamistavoitteet on määritelty ensisijaisesti työelämän tarpeista ja kansalaisista lähtökohdista lähtien  Vain muutamissa ammattikorkeakouluissa hyödynnetty aktiivisesti kansainvälistä vertailutietoa (esim. Tuning)

TOIVEET ECTS-PROJEKTIN TOISEN VAIHEEN TOTEUTTAMISELLE

TOIVEET ECTS-PROJEKTIN TOISEN VAIHEEN TOTEUTTAMISELLE

OPETUSSUUNNITELMATYÖN TÄRKEIMMÄT OSA-ALUEET ECTS-PROJEKTIN KANNALTA Osaamistavoitteiden määrittely15 Opetussuunnitelman merkitys ammattikorkeakoulun päätehtävien integroinnissa 15 Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen13 Pedagogiset ratkaisut11 Pedagoginen strategiatyö10 Oppimisen ohjaus10 Ammatillisen kasvun prosessin vaiheistus 9 Oppimisprosessiperustainen opetuksen suunnittelu 8 Opiskelijapalaute ja sen käsittely 8

OPETUSSUUNNITELMATYÖN TÄRKEIMMÄT OSA-ALUEET ECTS-PROJEKTIN KANNALTA Opetussuunnitelmien uudistusprosessin organisointi ja toteutus (muutosprosessin johtaminen) 7 Opiskelijan työmäärään perustuva opintojen mitoitus 7 Oppimisen arviointi 6 Pedagoginen johtajuus 4 Opetussuunnitelmamallit ja -rakenteet 3 Opintojaksotason ydinaineksen määrittely 3 Opetussuunnitelman toteuttaminen 3 Opiskelijan lähtötason arviointi ja oppimistarpeiden ennakointi 3