Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen OPETUSSUUNNITELMATYÖHÖN LIITTYVÄT SUOSITUKSET 1.12.2005 www.ncp.fi/ects pekka.auvinen@ncp.fi.

Esitys aiheesta: "Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen OPETUSSUUNNITELMATYÖHÖN LIITTYVÄT SUOSITUKSET 1.12.2005 www.ncp.fi/ects pekka.auvinen@ncp.fi."— Esityksen transkriptio:

1 Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen OPETUSSUUNNITELMATYÖHÖN LIITTYVÄT SUOSITUKSET

2 OPETUSSUUNNITELMATYÖHÖN LIITTYVÄT SUOSITUKSET JA TOIMENPITEET
Miten koulutusohjelmakohtainen osaamis-tavoitteiden määrittely (kompetenssianalyysi) toteutetaan ammattikorkeakouluissa? Minkälaisia käsitteitä suositellaan käytettäväksi ammattikorkeakoulujen osaamistavoitteiden määrittelyn yhteydessä? Mitä tarkoittaa opetussuunnitelmatyön jäsennykseksi suositeltu matriisimalli? Miten ECTS-projekti tukee ammattikorkea-koulujen opetussuunnitelmatyötä vuonna 2006?

3 tiedollinen osaaminen (tuntee, ymmärtää)
ECTS-JÄRJESTELMÄN PÄÄPIIRTEET European credit transfer and accumulation system ECTS on opiskelijalähtöinen järjestelmä, jossa opintojen mitoituksen perustana on keskimääräisen opiskelijan todellinen työmäärä, joka tarvitaan oppimistavoitteiden saavuttamiseen 1600 tuntia/60 opintopistettä (op) vuodessa ~26,7 h/1 op Koulutuksen tavoitteet määritellään vaadittavana osaamisena (learning outcomes and competences) tiedollinen osaaminen (tuntee, ymmärtää) taidollinen/toiminnallinen osaaminen (osaa) European Comission ECTS User’s Guide.

4 AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPETUSSUUNNITELMATYÖN VIITEKEHYS
TYÖELÄMÄ OPISKELIJAT TOIMINTA-ALUE KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA EUROOPPALAINEN ULOTTUVUUS AMK-TASON ULOTTUVUUS KANSALLINEN ULOTTUVUUS

5 OSAAMISTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY (KOMPETENSSIANALYYSI)
Motto: Asiat pitää ilmaista niin yksinkertaisesti kuin mahdollista, mutta ei yhtään yksinkertaisemmin. Albert Einstein Tavoitteena sellainen kompetenssien kokonaisuus, joka on ymmärrettävä, voidaan muistaa ulkoa, ja joka käytännössä ohjaa opetusta ja oppimista.

6 OSAAMISTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY (KOMPETENSSIANALYYSI)
Arene ry:n alakohtaisten työryhmien tehtäväksi on annettu koulutusohjelmakohtaisten osaamis-tavoitteiden määrittely mennessä Osaamistavoitteiden määrittelytyön perustana suositellaan käytettäväksi Tuning-projektin yhteydessä käytettyä kompetenssijaottelua Koulutusohjelmakohtainen erikoisosaaminen (subject spesific competences) Yleiset työelämävalmiudet (generic competences) Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia, jotka muodostuvat tietojen (knowledge), taitojen (skills) ja asenteiden (attitudes) yhdistelminä.

7 OSAAMISTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY (Esimerkki kuvaustavasta)
Osaamisprofiili ?? koulutusohjelma Osaamisalueen kuvaus (tiedollinen ja taidollinen osaaminen) Koulutusohjelmakohtainen erikoisosaaminen kompetenssi 1 kompetenssi 2 kompetenssi 3 kompetenssi 4 kompetenssi 5 Yleiset työelämävalmiudet kompetenssi 6 kompetenssi 7 kompetenssi 8 kompetenssi 9 kompetenssi 10

8 KOULUTUSOHJELMAKOHTAINEN ERIKOIS-OSAAMINEN (subject spesific competences)
koulutusohjelmakohtainen erikoisosaaminen muodostaa yksilön asiantuntijuuden sekä koulutus-ohjelman identiteetin ja olemassaolon perustan tavoitteena kuvata koulutusohjelmakohtaista erikois-osaamista 3-6 kompetenssin avulla määrittelytyön perustana käytetään kansallisia ja kansainvälisiä osaamismäärittelyjä ja Suomen korkeakouluissa tehtyä työtä osa koulutusohjelmakohtaisista kompetensseista voi olla koko koulutusalalle yhteisiä kompetenssien tulee olla selkeästi toisistaan erottuvia ja osaamiskokonaisuuksina arvioitavissa olevia kompetenssien nimien tulee olla selkeitä ja (myös muualla Euroopassa) ymmärrettäviä

9 aineisto tuotetaan suomen/ruotsin ja englannin kielellä.
KOULUTUSOHJELMAKOHTAINEN ERIKOIS-OSAAMINEN (subject spesific competences) kunkin kompetenssin sisältämää tiedollista ja taidollista osaamista kuvataan tiiviisti muutamalla lauseella aineisto tuotetaan suomen/ruotsin ja englannin kielellä. määrittelytyö toteutetaan koulutusohjelmakohtaisena työskentelynä, jota alakohtainen työryhmä koordinoi < koulutusohjelmakohtaiset vastuuhenkilöt vetävät määrittelytyötä määrittelytyö tehdään eri ammattikorkeakoulun opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien yhteistyönä.

10 YLEISET TYÖELÄMÄVALMIUDET (generic competences)
yleiset työelämäyhteydet määritellään valtakunnallisessa työryhmässä, joka kootaan alan asiantuntijoiden joukosta tavoitteena on kuvata kaikille ammattikorkeakoulu- tutkinnoille yhteisiä osaamisalueita 5-7 kompetenssin avulla määrittelyperusteina käytetään asetusta amk-opinnoista, korkeakouluopintojen eurooppalaista ja kansallista viitekehystä, osaamistavoitteisiin liittyvää kirjallisuutta ja selvityksiä sekä Suomen eri korkeakouluissa tehtyä työtä yleisten työelämävalmiuksien määrittelyn yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös asiantuntijuuden kehittymistä tukeviin itsesäätelyvalmiuksiin koulutusohjelmakohtaisen erikoisosaamisen yhteydessä mainitut määrittelytapaan liittyvät tekijät pätevät myös tässä yhteydessä.

11 ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUISTA A352/2005, 7§
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1. laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten 2. edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen 3. valmiudet jatkuvaan koulutukseen 4. riittävä viestintä- ja kielitaito 5. asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät vaatimukset

12 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ OSAAMISPROFIILI (professional profile)
Tutkinnon osaamistavoitteiden kokonaisuutta kuvaava kompetenssien yhdistelmä. KOMPETENSSIANALYYSI (competence analysis) Koko tutkintoa koskevien kompetenssien (osaamistavoitteiden) määrittely. YDINAINESANALYYSI (core content analysis) Opintojakson tai muun tutkinnon osan keskeisten sisältöjen ja tavoitteiden määrittely. KUORMITTAVUUSANALYYSI (workload analysis) Ydinainesanalyysi muodostaa perustan opintojakson tai muun tutkinnon osan kuormittavuusanalyysille eli opiskelijan työmäärän mitoittamiselle suhteessa jakson laajuuteen.

13 MATRIISIMALLI OPETUSSUUNNITELMAJÄSENNYKSENÄ
ECTS-järjestelmä perustuu oppimisprosessi- ja osaamistavoiteperustaiseen orientaatioon osaamistavoitteiden määrittely ei sinällään takaa, että ne käytännössä ohjaavat opetusta ja oppimista opetussuunnitelman tulee tehdä opiskelijoiden oppimis-prosessi näkyväksi, eli sen pitäisi kuvata opiskelijan suunniteltua ammatillista kasvua kohti tutkinnon osaamistavoitteita ammattikorkeakouluissa suositellaan käytettäväksi opetussuunnitelmien kuvauksessa Tuning-projektin yhteydessä käytettyä matriisimallia oppimisprosessin vaiheistumista voidaan selkiyttää ammatillisen kasvun etenemistä kuvaavilla vuositeemoilla ja vuosittaisilla osaamistavoitteilla opinnot pitäisi suunnitella riittävän laajoista kokonaisuuksista muodostuviksi ja vuositasolla loogisesti eteneviksi jatkumoiksi

14 MATRIISIMALLI OPETUSSUUNNITELMAJÄSENNYKSENÄ
X = kyseistä osaamisaluetta pyritään tietoisesti kehittämään ko. opintojaksolla, osaamista arvioidaan ja ko. osaamisalue on mainittu opintojakson osaamistavoitteissa. 1. opintovuosi Opintojakso A X Vuositeema Opintojakso B Osaamis-tavoitteet Opintojakso C Opintojakso D Valinnaiset opinnot Harjoittelu Yhteensä 60 op kompetenssi 1 kompetenssi 2 kompetenssi 3 kompetenssi 4 kompetenssi 5 kompetenssi 6 kompetenssi 7 kompetenssi 8 kompetenssi 9 kompetenssi 10

15 ECTS-PROJEKTIN TOISEN VAIHEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEN AIKATAULUT

16 OPETUSSUUNNITELMATYÖN VASTUU-HENKILÖT AMMATTIKORKEAKOULUISSA
Arcada yh. Jan-Erik Krusberg Mikkelin amk Heli Pänkäläinen Diakonia-amk Paula Koistinen Oulun seudun amk Anne Anttinen Espoo-Vantaan amk Maisa Huuhka Pirkanmaan amk Päivi Karttunen Etelä-Karjalan amk Antti Lehmusvaara Pohjois-Karjalan amk Jarmo Mäkelä Haaga amk Matti Kauppinen Jouni Ahonen Rovaniemen amk Outi Hyry-Honka Helia amk Helena Mansio Satakunnan amk Anne Sankari Humanistinen amk Pirkko Mikkonen Savonia-amk Ulla Voutilainen Hämeen amk Pirjo Kuisma Pertti Puusaari Seinäjoen amk Jouni Niskanen Jyväskylän amk Riitta Vatanen Stadia amk Riitta Konkola Kajaanin amk Ainomarja Sissala Svenska yh Carl-Gustav Berg Kemi-Tornion amk Markku Tarvainen Tampereen amk Marja Sutela Keski-Pohjanmaan amk Inka Lehtinen Pekka Hulkko Turun amk Eeva Harjulahti Kymenlaakson amk Mirja Toikka Vaasan amk Raijaliisa Laakkonen Lahden amk Ritva Söyring Yh Sydväst Mats Lindholm Laurea amk Outi Kallioinen