Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen PROJEKTIN TULOSTEN ARVIOINTI Päätösseminaari.

Esitys aiheesta: "Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen PROJEKTIN TULOSTEN ARVIOINTI Päätösseminaari."— Esityksen transkriptio:

1 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen PROJEKTIN TULOSTEN ARVIOINTI Päätösseminaari 17.5.2006 Pekka Auvinen www.ncp.fi/ects

2 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi  Euroopan eri maiden koulutusjärjestelmiä on kehitetty kansallisista lähtökohdista ja suhteellisen erillään toisistaan  Yhteistyön tiivistyminen ja liikkuvuuden lisääminen edellyttää tutkintojärjestelmien ymmärrettävyyden ja vertailtavuuden parantamista  Euroopan maiden opetusministerien kokouksen päätösten pohjalta käynnistyi ns. Bolognan prosessi, jonka tavoitteena on muodostaa yhtenäinen, vetovoimainen ja kilpailukykyinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessäBolognan prosessi  Prosessin lähivuosien tavoitteita ovat  tutkintorakenteiden yhdenmukaistaminen kahden syklin mallin pohjalta  tutkintorakenteiden ymmärrettävyyden parantaminen ottamalla käyttöön opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmä (ECTS)  koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen EUROOPPALAINEN KORKEAKOULUTUSALUE VUONNA 2010

3 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi ECTS-PROJEKTIN VAIHEET JA TAVOITTEET  ENSIMMÄINEN VAIHE 1.9.2004–31.7.2005  ECTS-järjestelmän mukaisen mitoitusjärjestelmän (op) käyttöönotto  tutkintotodistuksen liitteen käyttöönotto  opetussuunnitelmatyön tukeminen  tutkintojen viitekehyksen valmistelu ja käyttöönotto  TOINEN VAIHE 1.8.2005 –31.12.2006  kansallisten suositusten tuottaminen yleisistä ja koulutusohjelmakohtaisista kompetensseista  ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmatyön tukeminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen  ammattikorkeakouluille annettujen suositusten (lukuvuoden kesto, harjoittelun mitoitus yms.) toteutumisen seuranta  yhteistyö ylempien amk-tutkintojen seurantaryhmän kanssa

4 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi ECTS-JÄRJESTELMÄN PÄÄPIIRTEET European credit transfer and accumulation system ECTS on opiskelijalähtöinen järjestelmä, jossa opintojen mitoituksen perustana on keskimääräisen opiskelijan todellinen työmäärä, joka tarvitaan oppimistavoitteiden saavuttamiseen  1600 tuntia/60 opintopistettä (op) vuodessa  ~26,7 h/1 op Koulutuksen tavoitteet määritellään vaadittavana osaamisena (learning outcomes and competences)  tiedollinen osaaminen (tuntee, ymmärtää)  taidollinen/toiminnallinen osaaminen (osaa) European Comission. 2004. ECTS User’s Guide.

5 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi OPPIMISPROSESSIPERUSTAINEN OPETUKSEN SUUNNITTELU Opiskelijoiden lähtötilanne Aikaisempi tietämys, osaaminen ja asenteet suhteessa tavoitteena olevaan osaamiseen Tavoitteena oleva osaaminen  koulutus- ohjelmakoh- tainen erikois- osaaminen  yleiset työelämä- valmiudet OPPIMISPROSESSI (yksilö/yhteisö) Sisällölliset ja pedagogiset valinnat Koli & Siljander 2002; Tuning 2004 OHJAUSARVIOINTI OPPIMIS- TEHTÄVÄT OPPI- MATERIAALI T&K OPPIMIS- YMPÄRISTÖT PALAUTE OPETUS- TILANTEET

6 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi YDINAINESANALYYSIN TASOT AMMATTIKORKEAKOULUISSA Eurooppalainen taso  EQF, tutkintojärjestelmän EQF eurooppalainen viitekehys  Tuning, Dublin Descriptors TuningDublin Descriptors Kansallinen taso  korkeakoulututkintojen korkeakoulututkintojen viitekehys viitekehys (luonnos)  koulutusohjelmarakenne Koulutusohjelma- taso  ydinkompetenssit  eurooppalainen, kansallinen ja alueellinen ulottuvuus Opintovuositaso  vuositason ammatillisen kasvun teemat ja osaamistavoitteet Opintojaksotaso  opintojakson ydinaineksen määrittely

7 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi ECTS-PROJEKTIN TOISEN VAIHEEN TOTEUTUSAIKATAULU

8 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi OPETUSSUUNNITELMATYÖN VASTUU- HENKILÖT AMMATTIKORKEAKOULUISSA Arcada yh.Jan-Erik KrusbergMikkelin amkHeli Pänkäläinen Diakonia-amkPaula KoistinenOulun seudun amkAnne Anttinen Espoo-Vantaan amkMaisa HuuhkaPirkanmaan amkPäivi Karttunen Etelä-Karjalan amkAntti LehmusvaaraPohjois-Karjalan amkJarmo Mäkelä Haaga amkMatti Kauppinen Jouni Ahonen Rovaniemen amkOuti Hyry-Honka Helia amkHelena MansioSatakunnan amkAnne Sankari Humanistinen amkPirkko MikkonenSavonia-amkUlla Voutilainen Hämeen amkPirjo Kuisma Pertti Puusaari Seinäjoen amkJouni Niskanen Jyväskylän amkRiitta VatanenStadia amkRiitta Konkola Kajaanin amkAinomarja SissalaSvenska yhCarl-Gustav Berg Kemi-Tornion amkMarkku TarvainenTampereen amkMarja Sutela Keski-Pohjanmaan amk Pekka HulkkoTurun amkEeva Harjulahti Kymenlaakson amkMirja ToikkaVaasan amkRaijaliisa Laakkonen Lahden amkRitva SöyringYh SydvästMats Lindholm Laurea-amkOuti Kallioinen

9 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi 1.Opetussuunnitelmatyön eteneminen 2.Osaamistavoitteiden määrittely 3.Kuormittavuusanalyysi 4.Opetussuunnitelmatyöhön liittyvät hyvät käytännöt 5.Toiveet ECTS-projektin toiselle vaiheelle 6.Osallistuminen ECTS-projektin toimintoihin 7.Opetussuunnitelmatyön tärkeimmät osa-alueet ECTS- projektin kannalta KYSELY OPETUSSUUNNITELMATYÖN ETENEMISESTÄ AMK:ISSA 09-10/2006

10 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi YLEISVAIKUTELMIA OPETUSSUUNNITELMA- TYÖN ETENEMISESTÄ, KYSELY 09/2006  Useimmissa amk:issa on toteutettu opetussuunnitelma- uudistus ECTS-järjestelmään siirtymisen yhteydessä  Uudistus painottui erityisesti nuorten koulutukseen, uudistus laajenemassa aikuiskoulutukseen joissakin amk:issa  Uudistuksen perusteellisuudessa suuria eroja eri koulutusohjelmien ja -alojen välillä  Monissa ammattikorkeakouluissa vastuu siirretty koulutusohjelmille/-aloille  Noin joka kolmannessa amk:ssa keskitetysti koordinoitu koko amk:n yhteinen muutosprosessi  Muutamissa amk:issa aktiivinen uudistamisprosessi on vielä käynnissä tai käynnistymässä

11 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi OSAAMISTAVOITTEIDEN (KOMPETENSSIEN) MÄÄRITTELY, KYSELY 09/2006  Useimmissa ammattikorkeakouluissa koulutusohjelmat ovat määritelleet osaamistavoitteet itsenäisesti  Muutamissa ammattikorkeakouluissa käytetty yhteistä tapaa jäsentää osaamisvaatimuksia  Parissa ammattikorkeakoulussa määritelty kaikille koulutusohjelmille yhteisiä osaamistavoitteita  Osaamistavoitteet on määritelty ensisijaisesti työelämän tarpeista ja kansalaisista lähtökohdista lähtien  Vain muutamissa ammattikorkeakouluissa hyödynnetty aktiivisesti kansainvälistä vertailutietoa (esim. Tuning)

12 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi OPETUSSUUNNITELMATYÖN VASTUUHENKILÖIDEN ALUEELLISET TAPAAMISET 10-11/2005 Ryhmä Oulu  Rovaniemen amk  Kemi-Tornion amk  Oulun seudun amk  Kajaanin amk Ryhmä Joensuu  Savonia amk  Jyväskylän amk  Pohjois-Karjalan amk  Mikkelin amk  Etelä-Karjalan amk Ryhmä Turku  Satakunnan amk  Turun amk/Åbo yhs Ryhmä Hämeenlinna  Pirkanmaan amk  Tampereen amk  Hämeen amk  Lahden amk Ryhmä Seinäjoki  Keski-Pohjanmaan amk  Vaasan amk/Vasa yhs  Seinäjoen amk  Svenska yrkeshögskolan Ryhmä Vantaa  Diakonia-amk  Humanistinen amk  EVTEK amk  Laurea amk  Kymenlaakson amk Ryhmä Helsinki  Helia amk  Stadia amk  Arcada amk  Haaga amk  Yrkeshögskolan Sydväst

13 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi OPETUSSUUNNITELMATYÖHÖN LIITTYVÄT ALUEELLISET SEMINAARIPÄIVÄT 01-02/2006 Oulu (40 osallistujaa) ma 23.1.- ti 24.1.2006 Kuopio (60) ma 13.2.- ti 14.2.2006 Vaasa (70) ma 30.- ti 31.1.2006 Porvoo (40) to 2.2.- pe 3.2.2006 Tampere (95) ma 20.- ti 21.2.2006

14 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi KOMPETENSSIANALYYSI AMMATTIKORKEAKOULUISSA  Arene ry:n alakohtaisten työryhmien tehtäväksi annettiin koulutusohjelmakohtaisten kompetenssien määrittely 31.3.2006 mennessä  Osaamistavoitteiden määrittelytyön perustana suositellaan käytettäväksi Tuning-projektin yhteydessä käytettyä kompetenssijaottelua  Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit (subject spesific competences)  Yleiset kompetenssit (generic competences)  Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia, jotka muodostuvat tietojen (knowledge), taitojen (skills) ja asenteiden (attitudes) yhdistelminä.

15 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi OSAAMISTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY (KOMPETENSSIANALYYSI) Motto: Asiat pitää ilmaista niin yksinkertaisesti kuin mahdollista, mutta ei yhtään yksinkertaisemmin. Albert Einstein Tavoitteena sellainen kompetenssien kokonaisuus, joka on ymmärrettävä, voidaan muistaa ulkoa, ja joka käytännössä ohjaa opetusta ja oppimista.

16 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi KOMPETENSSIEN MÄÄRITTELY (Esimerkki kuvaustavasta) Osaamisprofiili ?? koulutusohjelma Osaamisalueen kuvaus (tiedollinen ja taidollinen osaaminen) Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit kompetenssi 1 kompetenssi 2 kompetenssi 3 kompetenssi 4 kompetenssi 5 Yleiset kompetenssit kompetenssi 6 kompetenssi 7 kompetenssi 8 kompetenssi 9 kompetenssi 10

17 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI Puutekniikka KOULUTUSOHJELMAKOHTAISET KOMPETENSSIT YLEISET KOMPETENSSIT  materiaaliosaaminen  puutuotteiden tuotanto- tekninen osaaminen  tuotantotaloudellinen osaaminen  puutuotteiden tuotekehitys- osaaminen  itsensä kehittäminen  eettinen osaaminen  viestintä- ja vuorovaikutus- osaaminen  kehittämistoiminnan osaaminen  organisaatio- ja yhteiskunta- osaaminen  kansainvälisyysosaaminen

18 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI Sosiaalialan koulutusohjelma KOULUTUSOHJELMAKOHTAISET KOMPETENSSIT YLEISET KOMPETENSSIT  sosiaalialan eettinen osaaminen  asiakastyön osaaminen  sosiaalialan palvelu- järjestelmäosaaminen  yhteiskunnallinen analyysitaito  reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen  yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen  itsensä kehittäminen  viestintä- ja vuorovaikutus- osaaminen  kehittämistoiminnan osaaminen  organisaatio- ja yhteiskunta- osaaminen  kansainvälisyysosaaminen

19 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI Metsä- ja puutalouden markkinointi KOULUTUSOHJELMAKOHTAISET KOMPETENSSIT YLEISET KOMPETENSSIT  metsä- ja puualan tuoteosaaminen  markkinointi- osaaminen  yritystoiminta- osaaminen  itsensä kehittäminen  eettinen osaaminen  viestintä- ja vuorovaikutus- osaaminen  kehittämistoiminnan osaaminen  organisaatio- ja yhteiskunta- osaaminen  kansainvälisyysosaaminen

20 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi MATRIISIMALLI OPETUSSUUNNITELMAJÄSENNYKSENÄ  ECTS-järjestelmä perustuu oppimisprosessi- ja osaamistavoiteperustaiseen orientaatioon  osaamistavoitteiden määrittely ei sinällään takaa, että ne käytännössä ohjaavat opetusta ja oppimista  opetussuunnitelman tulee tehdä opiskelijoiden oppimis- prosessi näkyväksi, eli sen pitäisi kuvata opiskelijan suunniteltua ammatillista kasvua kohti tutkinnon osaamistavoitteita  ammattikorkeakouluissa suositellaan käytettäväksi opetussuunnitelmien kuvauksessa Tuning-projektin yhteydessä käytettyä matriisimallia  oppimisprosessin vaiheistumista voidaan selkiyttää ammatillisen kasvun etenemistä kuvaavilla vuositeemoilla ja vuosittaisilla osaamistavoitteilla  opinnot pitäisi suunnitella riittävän laajoista kokonaisuuksista muodostuviksi ja vuositasolla loogisesti eteneviksi jatkumoiksi

21 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi MATRIISIMALLI OPETUSSUUNNITELMAJÄSENNYKSENÄ 1. opintovuosi Opintojakso AXX Vuositeema Opintojakso BXX Osaamis- tavoitteet Opintojakso CXX Opintojakso DXX Valinnaiset opinnotXXX HarjoitteluXXXXX Yhteensä 60 op kompetenssi 2 kompetenssi 1 kompetenssi 3kompetenssi 4kompetenssi 5kompetenssi 6kompetenssi 7kompetenssi 8 kompetenssi 9 kompetenssi 10 X = kyseistä osaamisaluetta pyritään tietoisesti kehittämään ko. opintojaksolla, osaamista arvioidaan ja ko. osaamisalue on mainittu opintojakson osaamistavoitteissa.

22 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelman osaamisjuonteet

23 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi 1. vuosi2. vuosi3. vuosi4. vuosi Vuosi- teema Metsä- ja puutalouden havainnoija TuotetuntijaMarkkinoijaMarkkinoin- nin kehittäjä Osaamis- tavoitteet Osaamme havainnoida ja ymmär- rämme puun kulkua met- sästä mark- kinoille asiak- kaiden tarpei- den tyydyttä- misen näkö- kulmasta. Tunnemme metsäteolli- suuden tär- keimpien tuotteiden suunnittelun, valmistuksen, ominaisuudet sekä asiak- kaat ja heidän vaatimuk- sensa. Osaamme toimia käytän- nön markki- nointitehtävis- sä huomioiden sekä asiak- kaan että oman yrityk- sen vaatimuk- set. Osaamme analysoida, suunnitella ja kehittää markkinointi- organisaation toimintaa. OPETUSSUUNNITELMAN VUOSITEEMAT Metsä- ja puutalouden markkinointi

24 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi 1.Onko opetussuunnitelmatyö ensisijaisena lähtökohtana opetustoiminnan hallinnollinen suunnittelu vai opiskelijoiden oppimisprosessi? 2.Ovatko oppimistyötä johtavat opettajat, koulutusohjelmajohtajat ja muut esimiehet ensisijaisesti kiinnostuneita opiskelijoiden opintosuorituksista vai siitä, mitä opiskelijat todella oppivat ja osaavat? 3.Keskitytäänkö opettajien kohdalla ensisijaisesti osaamisen ja oppimisen johtamisen vai hallinnollisesti painottuneeseen opetuksen johtamiseen? 4.Oppimisen ja osaamisen näkökulman valinta ei tietenkään poista hallinnollisen johtajuuden tarvetta! Kyse on siitä, kumpi näkökulmista ohjaa ensisijaisesti toimintaa. HALLINNOSTA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN

25 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi AMMATTIKORKEAKOULUN OPETUSSUUNNITELMA VUONNA 2010 Ammattikorkeakoulussa on toteutettavissa oleva, hyvän yhteisen prosessin pohjalta laadittu opetussuunnitelma. Se tukee ammattikorkeakoulun strategisen tahtotilan saavuttamista ja kaikkien osapuolten tavoitteellista oppimista. Opetussuunnitelma tuo havainnollisesti ja ymmärrettävästi esille opiskelijan oppimisen ja ammatillisen kasvun suunnitellun etenemisen. Se on tulevaisuuteen ja osaamisen kehittämiseen suuntautuva, ja sen perustana ovat ammattikorkeakoulun toiminta-alueen työelämän ja sen kehittämisen tarpeet, opiskelijoiden lähtötilanteen realistinen arviointi sekä kansainvälisen yhteistyön vaatimukset.

26 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? 1.SELVÄ PÄÄTÖS ammattikorkeakouluissa kompetenssianalyysin tulosten ja matriisimallin soveltamisessa opetussuunnitelma- työssä, opettamisessa ja arvioinnissa 2.Kompetenssianalyysin tulosten hyödyntäminen henkilöstön osaamisen arvioinnissa ja kehittämisessä 3.Projektin tuloksista tiedottaminen amk;jen johdolle, henkilöstölle, opiskelijoille, työelämän edustajille ja yhteistyökumppaneille 4.Projektin tulosten hyödyntäminen ammattikorkeakoulujen johtamisessa (pedagogisen johtajuuden vahvistaminen, rakenteellisessa kehittämisessä, ammattikorkeakoulumaisen toimintatavan vahvistamisessa) 5.Pekka Auvinen jatkaa projektin palveluksessa puolipäiväisenä vuoden 2006 loppuun puolipäiväisenä mm. ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmatyön konsultointitehtävissä

27 17.5.2006pekka.auvinen@ncp.fi Onnea ja viisautta ammattikorkeakoulujen kehittämiseen ja opetussuunnitelmatyöhön! Kiitos hyvästä yhteistyöstä! Pekka Auvinen