Lempäälän ja Vesilahden maaseutuohjelma 2010 – 2030 Heikki Konsala.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Advertisements

Kuopion maaseutuohjelma
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeet Tuija Laukkanen
Mitä on saatu aikaan ja mitä ei? Miten jatkossa ? ”Mitä halutaan kehittää ja muuttaa ? ” MMM Kauko Parviainen1 TEOLLISUUDEN TARPEET METSÄYHTEISTYÖLLE.
Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Saimaan ammattikorkeakoulun laadun ja laatujärjestelmän kehittäminen Terttu.
Kotihoidon laskenta Päivi Tossavainen Raija Kuronen.
TAUNO LINKORANTA VARSINAIS-SUOMEN KYLÄT RY KYLÄ VÄLITTÄÄ -HANKE FORSSA/KYLÄSUUNNITTELUTREFFIT Maaseutupoliittiset ohjelmat & kyläsuunnittelu.
1 Heli Lepomäki Yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön sähköinen työpöytä on jo leviämässä, koska niiden toiminta ja asiakaspalvelu.
Tikkurilan Palloseura
PERUSTURVA SIVISTYS - tuottaja MAATALOUS - tuottaja TEKNINEN - tuottaja VAPAA-AIKA - tuottaja YMPÄRISTÖ - tuottaja RAK.VALV. - tuottaja JÄRVINET OY -atk.
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 2007 / RA-M TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA ”Kasvun haasteita, kilpailukyvyn perustaa: sujuvaa.
Elinvoiman edistäminen kunnan toiminnan keskiössä
Kaupunginhallitus Kotouttamisohjelman päivitys ohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi
Kevät 2009 •ILMAILUN MAAILMA –tv-sarja Nelosella •Viitenä peräkkäisenä viikonloppuna •Kaksi uusintaa/jakso Nelosella ja kaksi uusintaa/jakso Urheilukanavalla.
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
Ohjelma Klo 8.30 – 9.00 Tervetulokahvitarjoilu
Yhdistyksen markkinointi
W w w. h a m k. f i Wiki koulutus Leenakaija Lehto
Yhteisöllisyyden uusi tuleminen
Kv-kevät päivät , Turku - Nina Björn Korkeakoulun tukipalvelut kansainvälisen henkilöliikkuvuuden kehittämisessä Nina Björn Kansainvälisen toiminnan.
Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous Heli Saarikoski,
Venäjän merkitys kyselyn perusteella on ollut kasvussa: Tänä vuonna sen ilmoitti merkittävimmäksi ulkomaalaisten vieraiden lähtömaaksi jo 70 prosenttia.
Jouni Kaipainen ”Uuden” Kokkolan maaseutuohjelma 2009–2020 Kyläsuunnittelutreffit 2 Salo
Forssa Oppilaitosyhteistyön hyödyntäminen kyläsuunnitelmaa tehtäessä Kristiina Mattila, Yhteistyössä Vierumäki nousuun-hanke.
Tässä kerron ja näytän, mitä minä olen tehnyt ATK tunnilla 9lk:lla.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ja nuorisojärjestöt
Tampereen seutukuntien päiväkotihoidon kustannusvertailu 2013
Oulun seutu KOKO KOKO , Rovaniemi - Mitä tällä hetkellä tehdään - Mitä suunnitelmia ja tavoitteita vuodelle Mitä alustavia.
T Personal SE assignment Project progress tracking and control.
1 Elintarvikkeiden hintaseuranta –hanke 2009 (2010) Seurantaohjeet.
JIK-TILAAJALAUTAKUNTA
Finnan kehittämisideoiden hallinta LUONNOS Heli Kautonen ja Aki Lassila Konsortioryhmän kokous
HANKEPÄÄTÖS = Päätös hanketuesta = Tukipäätös = Myöntöpäätös Marjo Lindholm Keskipiste-Leader ry.
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen joensuun kaupunkialueilla kaupunginsihteeri Jari horttanainen
Strategisesti eheytyvä kaupunkiseutu? Näkökulmia Tampereen seudun rakennesuunnitelmatyöhön Jari Kolehmainen Olli Ruokolainen Tampereen yliopisto.
Tekstiä tähän kohtaan ” Osaavana pidempään työelämässä”
Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke KaaSu Palvelun tuottaja kehittämässä palveluprosessin seurantaa Kaakkois-Suomen.
Helsingin seudun yhteistyön arviointi 2008 kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
LOIMAAN ASUKASMARKKINOINTI
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄTYÖSTÄ
Aitoja tekoja joka päivä Energiansäästöviikko 2012.
Työllisyysportti – työväline työllisyydenhoidon toimijoille
Kokemuksia sometyökaluista verkkopalvelun kehittämisessä – Case toimeksi.fi Saara Pajunpää, VVV-projekti, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys.
Metalliteollisuuden yritysten ja aikuiskoulutuskeskusten verkosto (METEKADULT) TYKE –projekti Väliraportti.
HISSIN NOUSUN TAUSTAA Tavoiteasetantaa ja sitoutumista.
Viestintäsuunnitelma
Hyvinvointialan yrittäjyyden kasvuohjelma HYRRÄ Ohjelmajohtaja Jarmo Kauppinen Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Alueet ja hyvinvointi.
Vuoden 2011 valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden haun teemat Kirsi Viljanen Maaseutuylitarkastaja YTR:n hankeryhmän sihteeri.
Lionsklubin muutosjohtaminen 107 N Apj-Lpj seminaari Bykulla
pk Sopimusvuori ry & Sopimusvuorisäätiö Järjestö Sopimusvuori ry & Sopimusvuorisäätiö palveluntuottaja päivittäin yli 600 kuntoutus- ja hoitopaikkaa.
Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset JÄSENMAKSUT OMA VARAINHANKINTA RAY, VEIKKAUS, FINTOTO TUKI ERI MINISTERIÖILTÄ KUNTIEN.
Kirjastopalveluiden tavoitetila Yksikön toimenpiteet MittaritAikatauluVastuu- henkilö 1.Päivitetään keskeiset palveluketjut 2.Palveluketjut toimivat osana.
Järjestöpäivät. Romanifoorumin löydät netistä:
Maakuntajohtaja Anita Mikkonen
Rakennesuunnitelma 2040 Valtuustoinfot 8-9/2013 Päivi Nurminen ja Kimmo Kurunmäki.
Ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto Seudun kuntien yhteinen maapolitiikka - Kuntien maapolitiikan yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet.
OK-Consultancy 1 Kylien kehittäminen Kuntien rooli.
Työsuojelun toimintaohjelma
Väestö ja väestön muutokset Tampere Kaupunkiseudun kunnat
Tietoja Tampereesta. Kaupunkiseudun väestö 2014 Tampereen kaupunkiseudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti.
Nuorten palvelut kuntoon Lapissa -hankkeen tuloksia Nuorisotoimesta vastuullisten virkamiesten kokous Marja Hanni,
Liikkujan polku -verkosto
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne Kangasalla 2016
Tampereen kaupunkiseudun kuntien välinen pendelöinti 2015
ULVILA GMT Raimo Gröhn GMT Raimo Gröhn.
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne Kangasalla 2017
Arviointi, vaikutukset ja vaikuttavuus HYTE -työssä
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne Kangasalla 2018
Työllisyystoimikunta Työllisyyskoordinaattori Mervi Anttila
Esityksen transkriptio:

Lempäälän ja Vesilahden maaseutuohjelma 2010 – 2030 Heikki Konsala

Taustaa • Lempäälässä tehty jo 2 maaseutuohjelmaa (v & 2005). Vesilahdella ei sellaista ole ollut. • Lempäälässä uuden ohjelman tekeminen oli ajankohtaista & Vesilahdella sellaisen tekeminen nähtiin hyväksi. Lopetettujen maaseutulautakuntien tilalle perustettu kuntien yhteinen maaseudun kehittämisneuvottelukunta. Menossa oli yhteinen Kyläsihteerihanke. => Oli järkevää tehdä ohjelma yhdessä. • Kunnat ovat erilaisia, esim. Lempäälässä noin asukasta ja Vesilahdella noin 4500, Lempäälä on kaupunkimaisempi ja Vesilahti maatalousvaltaisempi. Kuitenkin kuntien ja niiden toimijoiden kesken paljon yhteistyötä ja yhteistä historiaa. • Ohjelmalle valittiin haastava, nopeasti muuttuvassa maailmassa pitkä toteutusaika, 20 vuotta. => Vaikuttaa ohjelman rakenteeseen ja toteutukseen.

Ohjelmaprosessi 1 / 3 • Ohjelman teko alkoi helmikuussa Kuntien valtuustot hyväksyivät sen (tiivistelmäversion) keväällä • Ohjelmaprosessin veti Eeva Ylinen apunaan Jari Yli- Heikkilä, nuorisokyselyn tehnyt Irmeli Peltola, Lempäälän ja Vesilahden kyläsihteeri Marjukka Lähdekorpi-Ojala, Lempäälän maaseutupäällikkö Timo Perälampi, Vesilahden kehittämispäällikkö Markku Männikkö sekä yhteisen maaseudun kehittämisneuvottelukunnan jäseniä. (Irmeli ja Jari tekivät tämän ohjelman teosta opinnäytteet opintoihinsa) • Tuotoksena syntyi neuvottelukunnan työkappaleeksi pitkä versio ohjelmasta sekä painettu tiivistelmä. Molemmat versiot ovat kuntien Internet-sivuilla.

Ohjelmaprosessi 2 / 3 • Keväällä 2009 ohjelmaa ideoitiin yleisötilaisuuksina järjestetyissä neljässä teemaryhmässä: – Julkiset palvelut – Maaseutuyrittäjyys ja työllisyys – Yhteisöllisyys, yhdistystoiminta, virkistys ja vapaa- aika – Asuminen, rakentaminen ja maaseutumaisuus Kukin ryhmä kokoontui 3 kertaa. Teemaryhmien kullakin kokoontumisella oli tietty sisältö ja tehtävä. Teemaryhmiin osallistui noin 60 eri henkilöä. Teemasta riippumatta samanlaisia asioita nousi esille eri ryhmissä, mm. hallittu kasvu, maaseutumaisuuden säilyminen, palveltu ja infra (mm. tiet ja tietoliikenne).

Ohjelmaprosessi 3 / 3 • Nuorisokysely tehtiin kummassakin kunnassa 7. – 9. luokkalaisille (vastausprosentti 71). • Vesilahdessa kysely uusille asukkaille. • Asiaa käytiin esittelemässä ja siitä keskustelemassa mm. kyläilloissa, tuottajien kokouksissa, useiden muiden järjestöjen tilaisuuksissa sekä kunnanhallituksissa. • Kyläsuunnitelmia ja muuta olemassa olevaa materiaalia hyödynnettiin ohjelman teossa. • Elokuussa 2009 pidettiin maaseutuseminaari (noin 35 osallistujaa), jossa ohjelmaan tehtiin viimeisiä linjauksia.

Toteutus ja seuranta • Ohjelmalla pitkä toteutusaika. => Asiat ovat ohjelmassa tavoitteina ja toimenpidehahmotelmina. => Ne pitää konkretisoida mm. hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä huolehtia niille rahoitus (kuntien budjeteista ja muista kanavista) yms. Resurssit. => Maaseudun kehittämisneuvottelukunnalta toteutus vaatii aktiivista roolia. • Ohjelma päivitetään 4 vuoden välein. • Maaseudun kehittämisneuvottelukunta seuraa ohjelman toteutumista. • Ohjelma on haastava toteutettavaksi, sillä kehittämistarpeista hyvin suuressa osassa välineenä on yhteistyön lisääminen, totuttujen toimintatapojen muuttaminen ja muut prosessinomaiset toimenpiteet, ja vähemmän selkeät, konkreettiset hankkeet.

Toteutuksen haasteet • Ohjelma itsessään on haastava toteutettavaksi: - Pitkästä toteutusajasta johtuen vaatii jatkuvaa hankkeistamista ja konkreettista suunnan täsmentämistä kohti ohjelmassa asetettuja tavoitteita. - Esiin nousseet kehittämistarpeet edellyttävät haastavia toimenpiteitä ( mm. yhteistyötä, toimintatapojen muutosta). • Sitoutuminen Kun toimenpiteinä eivät pääosin ole hankkeen tapaiset ”helpot” välineet, laajan toimijanjoukon sitoutumisen rooli kasvaa. • Kuntatalous Löytyykö ei-lakimääräiseen kehittämistyöhön resursseja, että ohjelmaa voidaan toteuttaa. • Osana Tampereen kaupunkiseutua Väestö kasvaa koko kaupunkiseudulla – säilyykö maaseutumaisuus? Kaupunkiseudun rakennemalli ei ole maaseudun ihannetila. • Puuttuvat kädet Maaseutuasiamiesten työ pelkistynyt (lähes kokonaan) maataloushallintoon. Kyläsihteeri kevääseen mitä sen jälkeen?