Muuttuiko mitään, kun rintasyöpäseulonnat digitalisoitiin koko Suomessa? Tutkimus ja Mikkelin ammattikorkeakoulu vahvasti mukana muutoksessa

Esitykseni on yksi hyvä esimerkki Tutkimuksen merkityksestä käytännön päätöksiin, Disecistä, mikkeliläisestä digitointiin liittyvästä yrityksestä sekä yhteistyöstä, kun seulontamammografioiden tuotantomalli digitoitiin

Disec OY :n tavoitteena on tietotekniikkaa hyödyntäen uudistaa ja tehostaa terveydenhuollon toimintatapoja ja prosesseja, niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Mikkelin ammattikorkeakoulu omistaa Toiminta alkoi vuonna 2004, yritys rekisteröitiin vuonna 2006 Palvelut liittyvät radiologiaan: PACS – digitaalisten kuvien arkistointi- ja hallintajärjestelmäpalvelut RIS / MIS - tuotantoa ohjaavat sovelluspalvelut Radiologisten konsultaatiopalvelujen tukipalvelut Suunnittelu- ja konsultointipalvelut

- osana radiologisia palveluja Disecin palvelua käyttää yli 100 toimipaikkaa eri puolella Suomea. Vuotuinen tutkimusmäärä on noin 500 000. Nykyisin arkistossa on noin 1,8 miljoonaa radiologista tutkimusta. HUS :n jälkeen seuraavaksi suurin kuva-arkisto

Rintasyöpä yleensä Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpä. Joka 10. nainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa tähän tautiin. Sairastavuus lisääntyy kaiken aikaa, vuosittain todetaan uusia tapauksia noin 3500 -4000. Vaikka uusien rintasyöpien määrä Suomessa on viimeisten vuosikymmenten aikana moninkertaistunut, on rintasyöpä-kuolleisuudessa tapahtunut vain vähäistä kasvua. Noin yhdeksän kymmenestä rintasyöpään sairastuneesta on elossa viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta.

Seulonta perustuu mammografiaan eli rinnoista otettaviin röntgenkuviin Suomi aloitti ensimmäisenä maailmassa valtakunnalliset rintasyöpäseulonnat vuonna 1987. Valtioneuvoston seulonta-asetukseen (1339/2006) perustuen suomalaiset kunnat järjestävät maksuttomia seulontoja 50-69-vuotiaille naisille joka toinen vuosi. Seulontojen tavoite: Syöpäkasvaimet pyritään löytämään varhaisvaiheessa, jolloin parantava hoito on vielä mahdollista (kuolleisuuden vähentäminen, elämänlaadun parantaminen). Varhaisvaiheen rintasyöpä on useimmiten oireeton ja pienikokoinen. Suomessa kutsutaan seulontatutkimuksiin vuosittain noin 300 000 naista, joista yhdeksän kymmenestä osallistuu. Seulontojen etu: tutkimus on hyvin toistettavissa (verrata vanhoihin kuviin)

Mammografiaan perustuva rintasyöpäseulonta on tarkkaan viranomaisten ohjaamaa ja valvomaa Ohjeistukset määrittelevät varsin tarkkaan ketä tulee seuloa ja miten, kuka saa kuvia ottaa ja kuka tulkita, minkälaisia laitteita tulee käyttää ja miten laadunvalvonta on järjestetty (epidemiologiset mittarit - ilmaantuvuus, kuolleisuus, säästetty elinvuosi). Seulontojen kutsu- ja tarkastustiedot lähetetään Suomen Syöpärekisterin yhteydessä toimivaan Joukkotarkastus-rekisteriin.

Seulontoja tekee Nykyisin rintasyöpäseulontoja toteuttavat Suomen Terveystalo (noin 80 %), Suomen Syöpäyhdistys jäsenjärjestöineen sekä muutamat muut yksityiset ja kunnalliset tutkimusyksiköt.

Seulontatutkimusten vanha toimintamalli vuonna 2004 Vuonna 2004 seulontoja teki eniten Suomen Terveystutkimus ja syöpäyhdistykset Kuvat otettiin perinteisesti filmeille eri kuvauspisteissä, filmit pussitettiin pimeässä, lähetettiin linja-autolla rahtitavarana kehitettäväksi Helsinkiin. Kehittämisen jälkeen kuvat lähetettiin linja-autolla eri radiologeille lausuttavaksi, jonka jälkeen kuvat palautettiin takaisin Helsinkiin. Tämän jälkeen osalle kuvatuista järjestettiin jatkotutkimukset sekä mahdollinen hoitopaikka. Kuvantamiseen liittyvät tiedot ja tulokset kirjattiin käsin seulontakorttiin. Röntgenhoitajat eivät nähneet koko prosessin aikana ottamiaan kuvia

Mitä haittoja filmimallissa Koko hoitoketju vie paljon aikaa, jolloin tarvittaessa hoitoon pääsy pitkittyy ja vastausten odottaminen lisää henkisiä paineita. Kuvien käsittelyyn seulontoihin osallistuvalla henkilökunnalla kuluu paljon työaikaa. Analogisia filmikuvia ei voi käsitellä.

Yhteistyön alkaminen Vuonna 2004 alkoi yhteistyö Disecin ja Suomen Terveystutkimuksen kanssa Terveystutkimus osti melkein kaikki Suomen syöpäyhdistysten seulontatoiminnat Tutkimuspaikkoja keskitettiin ja jokainen yksikkö digitoitiin (uudet laitteet, toimintamallit) Vakituiset seulontoihin erikoistuneet radiologit ja hoitajat Rakennettiin tarvittavat tietoliikenneyhteydet Välivaihe raskas, johtuen osittain siitä, että vanhat vertailukuvat olivat filmipohjaisia Vuonna 2006 Suomen Terveystalo osti Terveystutkimuksen

Case : Suomen Terveystalo /seulontatutkimukset Helsinki, Tampere, Turku, Vaasa, Joensuu, Kuopio, Mikkeli, Lappeenranta,Rovanniemi, yht. noin 90 kuvauslaitetta. Liikkuva 3 Liikkuva 7 MLPS Liikkuva 2 Liikkuva …. Röntgen- hoitajat Liikkuva 1 Liikkuva 4 Radiologit RIS/MIS-työnsuunnittelu MLPS VPN VPN VPN -MAMK Sairaalat, yhteydet Suomen kaikkiin leikkaaviin yksikköihin ASP-PALVELU Verkkoyhteys MLPS tai VPN Sectra PACS –palvelimet (klusteri) Commit;RIS/MIS -palvelimet Ylläpito Arkisto EMC CX 4-240 tallennusjärjestelmä PACS Arkistonauhat

Tutkimus vahvasti mukana Suomessa ja maailmalla on tutkittu paljon, tulossa uusia tutkimuksia 1) Kannattaako seulonta?; kustannus (n.12 milj.euroa/v)/hyöty 2) Analoginen filmimalli vai digitaalinen

Tutkimustuloksia 1; kannattako vai ei? Mammografiaseulonta on tehokkain keino rintasyöpäkuolemien ehkäisyssä Seulotuista rintasyöpä todetaan alle 0,5 prosentilla. Rintasyöpäseulonnoissa löydetään Suomessa vuosittain noin 700-800 syöpätapausta, joista lähes 70 % on pieniä ja paikallisia. Yhden rintasyöpäkuoleman estämiseksi tulee tehdä noin 1 800 seulontamammografiaa.

Tutkimustuloksia 2; kannattaako vai ei ? Seulontaan osallistuneiden rintasyöpä-kuolleisuus vähenee 28 %. Seulonnassa löydetyn rintasyöpäpotilaan elinaika pitenee 10 vuodella.

Tutkimustuloksia 3; Analoginen vai digitaalinen? Digitaalinen kuva herkempi, mahdollisuudet varhaisvaiheen syövän havaitsemiseen lisääntyivät ja seulontavirheet (väärät löydökset) vähenivät. Potilaat pääsevät nopeammin jatkohoitoon (1-3viikkoa) Digitaalitekniikan tarjoamat parannukset pienentävät säteilyannoksia (20 %) Tuottavuus kasvoi noin 40-50 prosenttia (volyymin kasvu, henkilömäärä) Tietosuoja ja –turva paranivat (paremmin hallittavissa)

Seulonta vaatii erityisosaamista EU suositus: mammografiakeskusten tulisi tehdä vähintään 14 000 tutkimusta/v radiologin tulisi tulkita vähintään 5000 tutkimusta/v Terveystalo; yksi radiologi käy läpi vähintään 14 000 tutkimusta vuodessa Kaksoisluennalla löytyy 10 % lisää syöpiä

Mitä muuttui Digitaalisilla kuvilla päästään tarkempaan diagnostiikkaan (kuvia voidaan käsitellä ja tarkentaa lähes rajattomasti, pienet kasvaimet löytyivät helpommin). Hoitoon pääsy nopeutui (digitaalisia kuvia voidaan siirtää nopeasti verkossa hoitopaikasta toiseen). Erityisosaamista voidaan hyödyntää paremmin (diagnostiikka parani huomattavasti) Säderasitus väheni (uusi teknologia, kuvat eivät pääse katoamaan ja vältytään uusinta tutkimuksilta) Digitaalinen malli tuo taloudellista hyötyä (tarvitaan 40-50 % vähemmän työvoimaa) Inhimillinen kärsimys väheni Kansainvälisyys

KITOKSIA ! Hilkka-Helena Falck Hilkka-helena.falck@disec.fi p. 0400 869960