Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus Jukka Vehviläinen / DiaLoog

Läpäisyhankkeen seurantatutkimus Tutkimusryhmä Jukka Vehviläinen / DiaLoog vastuullinen toteuttaja Lisäksi mukana Tmi Marika Koramo, Ajatustalo Oy, Laura Jauhola (konsultti) Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä koordinoi/hallinnoi Opetushallituksen asiantuntijaryhmä tutkimuksen tukena Aloitetaan vuoden 2012 alussa /aikataulu vielä avoin Periaatteena tiedon tuottaminen toiminnan kehittämisen, ohjaamisen ja keskustelun tueksi (”kehittävä tavoitearviointi”) Hanketta ei nähdä ulkoistettuna kehittämishankkeena, hanke nähdään laajemmin osana ammatillisen koulutuksen kehittämistä Asianosaismalli (laajan kuulemisen periaate)

Tutkimuksen tehtäviä Tuotetaan tietoa keskeyttämisen syistä ja opintojen läpäisyä edistävistä asioista Seurantatietoa hankekäytäntöjen onnistumisesta (tukevatko käytännöt tavoitteiden saavuttamista?) Tavoitteiden saavuttamisen arviointi Missä määrin läpäisyhankkeen/osahankkeiden tavoitteiden saavuttaminen edistää läpäisyn tehostumista? Läpäisyn seurannan kehittäminen (seurantakäytäntöjen ja –mittareiden vakinaistaminen hankekäytäntöjen lailla, ennaltaehkäisevät indikaattorit)

Tutkimusprosessin kuvaus

Läpäisyn tehostamisohjelman painopisteet (hankkeiden näkökulmasta)

Hankkeiden yhteistyöverkostot

Vaikuttavuuden teemoittelua VUONNA 2014 Ohjelman määrälliset tavoitteet Uudet käytännöt Monialainen yhteistyö läpäisyn tukena Hyvinvoiva oppimisympäristö (myös asuminen ja vapaa-aika) Paremmat toimintaprosessit Osaaminen ja ammattitaito Varhainen puuttuminen Koulutuksen järjestäjiä (kenttää) tukeva seurantajärjestelmä Ammatillisen koulutuksen laatu kokonaisuudessaan (läpäisyn näkökulmasta) VUODEN 2012 LOPUSSA ”Perusteltu näkemys, että läpäisyohjelma etenee yllä kuvattuja tavoitteita kohti” Opiskelijoiden motivaation lisääntyminen (ennaltaehkäisevä vaikutus) Toimintaan (mm. koulutukseen) osallistuneiden määrä Erilainen valmisteleva työ Esim. hyvinvointisuunnitelmien ja –tiimien muodostaminen Hyvien käytäntöjen kartoittaminen ja edelleen kehittäminen Muu läpäisyä tukeva työ Esim. uusien kehittämiskohteiden löytäminen (uudet projektit)

Hankkeiden itseymmärrys seurantatutkimuksen tukena –välillisten vaikutusten haku Vaikutustavoitteet tulee koodata seurantakysymyksiksi Esim. ”opettajien osaamisen kehittyminen/taso” (onko kehittynyt? millainen on hyvä osaamisen taso?) Ja miettiä mikä yhteys tavoitteen saavuttamisella on läpäisyn edistymiseen? Esim. ”miten parantunut monialainen yhteistyö lisää läpäisyä”? Jos yhteys on – miten sitä seurataan ja mitataan? Esim. ”varhaisen puuttumisen taidot”>>”nopea reagointi opiskelijan ongelmiin>>keskeyttämisen ennaltaehkäisy? Voidaan mitata esim. opiskelijan kokemuksina, opiskelijakyselyissä (”saan ajoissa tukea jos on ongelmia opinnoissa”) Välillisten vaikutusten haku edellyttää itseymmärrystä: Miksi teemme tätä? Miten oma hankkeeni tukee läpäisyn edistämistä? Missä oman ja sidosryhmäni työn vaikuttavuus näkyy? Mitä osaan kertoa hyvän vaikuttavuuden taustatekijöistä?

Oman hankkeen ajattelu tavoitteiden (”ratkaisun”) ja kohteen (”tarpeen”) näkökulmasta Hankesuunnitelmat ja –raportit ovat täynnä tavoitteita ja hyviksi ajateltuja käytäntöjä Toinen tapa lähestyä samaa asiaa on katsoa ongelmia ja tarpeita; mihin oma hanke pyrkii olemaan ”lääke”? Opintojen keskeyttämisen ja eroamisen syyt positiiviset negatiiviset opiskellaan väärällä alalla ei ole motivaatiota Jne Tehokkaaseen, sujuvaan, nopeaan opiskeluun liittyvät asiat Vauhdittavat tekijät Hidastavat syyt Lukemista: Opintourien rakentuminen: Opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat tekijät (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2011) Ratkaisun ja ongelman yhteensopivuus – tietävätkö läpäisyhankkeet keskeyttämisen syyt oman koulutuksen järjestäjän sisällä? Syiden informaatioarvoilla on huikeita eroja (”poissaolot” vs. ”päihdeongelmat”) Nykyiset keskeyttämistiedot eivät anna tarpeeksi tietoa työn, ratkaisukeinojen ja hankkeiden kohdistamiseksi (? syyluokkaa, esim. ”poistettu oppilaitoksen toimesta”)

Kehittämistyön muuttaminen hyväksi vaikuttavuudeksi Kehittämistyön ja määrällisenä näkyvän vaikuttavuuden välinen kuilu Vaikutukset välillisiä ja riippuvaisia erilaisista reunaehdoista Hankkeiden työnä on etsiä (uusia) hyviä keinoja ja tuoda tietoa läpäisyn edistämiseen liittyvistä sosiaalisista ehdoista Potentiaalisesti hyvät kohteet (innostuksen, uteliaisuuden herättäminen) Mahdollisuuksien selvittäminen (vahvistavat, estävät tekijät) Pilotit ja kokeilut Yrityksen ja erehdyksen kautta (lupa tehdä virheitä) Virheiden ja haittaavien tekijöiden kertominen (hankkeiden ”ymmärtäminen” ja virheistä oppiminen) Seurantatutkimuksen autonomia ja tutkimusaineistojen erillisyys Oman työn kuvaaminen ja kääntäminen tutkimuksen kielelle (syy-seuraussuhteet, taustamuuttujat) Työn tavoitteiden ja tulosten muuttaminen ”mitattaviksi”

Ajankohtaista seurantatutkimuksessa Toukokuu 2012 Seminaarin jälkitehtävä Haastatteluja Tiedottaminen hankkeille alkusyksyn haasteista Kesäkuu 2012 Väliraportti Lomalle Elokuu 2012 Keskeyttämisen seurannan käynnistäminen Kolme pilottikyselyä? (valmisteluun) Mahdollisesti lyhyt verkkohaastattelu projektipäälliköille (hankkeen ”päivittäminen”) Syys-lokakuu 2012 Kyselyiden toteuttaminen Marras- joulukuu 2012 Kysely/verkkohaastattelu projektipäälliköille ja osatoteuttajille Laaja sidosryhmäkysely

Määrällinen seuranta läpäisyohjelmassa Ohjelmalta ja hankkeilta odotetaan määrällisiä tuloksia Keskeyttämisten väheneminen Normiajassa tutkintoon valmistuneiden osuus Kohteeksi otettu opiskelijahallintojärjestelmät Määrällinen tieto (keskeyttämisprosentti, taustamuuttujittain) Keskeyttämisen syyt Tavoitteena tiedonsaannin nopeus, tiedonkeruun helppous sekä tiedon hyödyllisyyden lisääminen Opetushallitusta ja ministeriötä hyödyttävä tieto Koulutuksen järjestäjiä hyödyttävä vertailutieto Nämä tavoitteet edellyttävät kentän kuuntelua ja osallistamista (järjestelmien pääkäyttäjät, opinto-ohjaajat jne) Kehittämistyön kynnys (tässäkin): aluksi teettää lisätyötä, mutta jatkossa työ palkitaan? OPH toteuttaa, Jukka Vehviläinen assistenttina (osatavoite myös Kpedun läpäisyhankkeessa)

Miksi määrällisen seurannan kehittäminen on tärkeää? Oman koulutuksen järjestäjän tilanne vertailutietona muihin Missä määrin %-lukumme ja syymme ovat erilaisia kuin muilla? Tämä edellyttää yhtenäisiä luokitteluja (haastava tavoite, kehittämistyön kynnys kaikkein korkein) Pitkittäisseuranta syiden vaihtelusta on myös tärkeää tietoa Mitä kertoo esimerkiksi tieto siitä, että alanvaihdosta johtuvat keskeyttämiset ovat lisääntyneet, mutta päihdeongelmista johtuneet eroamiset vähentyneet? ”Ei tietoa” tai ”poistettu oppilaitoksen toimesta” luokkien pienentäminen kertoo siitä missä määrin opiskelija on onnistuttu nappamaan kiinni huolivaiheessa Valtakunnallisesti ja paikallisesti hyödynnettävää tietoa esim. kehittämistoimenpiteiden ja –resurssien kohdistamiseksi