Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tasa-arvolaki ja sen muutossuunnitelmat
Advertisements

SAKSTTKAKAVA Tasa-arvolain uudistus 2015 Tapio Bergholm, erikoistutkija SAK:n tasa-arvoviikonloppu Tampere SAKSTTKAKAVA.
Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Anne Flak suunnittelija.
HE 84/2015 vp – Työttömyysturvalain muuttaminen Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta
Työhönvalmennusta sosiaalihuollon palveluna Kenelle, miksi ja millaista? Työ kuuluu kaikille!-koulutus
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy / Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain uudistus työelämän näkökulmasta Xamk yt-neuvottelukunta
Yhteistoimintalaki Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen
Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus työelämään – oikeus työhön, oikeus palkkaan Tornio
Epäily herää – miten toimia? K-Sshp, Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus-hanke: koulutuspäivät Noora-Maria Ahl psykologi Marja.
Yhdenvertaisuuslaki: mikä muuttui vammaisen henkilön näkökulmasta Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys/Vike.
Millainen on ihanteellinen yhteiskunta? Kirjan sivut
Marjut Salokannel OTT, dosentti  EU:n PSI –direktiivi ja sen uudistaminen  Valtioneuvoston periaatepäätös ( )tietoaineistot avoimesti.
LIIKEKILPAILUN SÄÄNTELY KILPAILU- MENETTELY KILPAILUN- RAJOITUKSET
Innovaatioseteli INNOVAATIO-OSAAMISTA YRITYKSEESI
Ajankohtaista työmarkkinoilta
Katualueen ilmaisluovutusvelvollisuus omaisuuden suojan kannalta
Yhteistyösopimuksen laadinta
UUDENMAAN TE-TOIMISTO Palkkatuki
Yleistajuisemman artikkelin kirjoittaminen
LSSAVI Valvontaprosessin vaiheet varhaiskasvatuksessa
Kuittilaki Kiinteistöverolaki
Verotuksen perusteet – Matkat
Verotuksen perusteet – Matkat
12§ Vuosityöajan lyhentäminen
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS
6 Tärkeä työsopimus s
Elämänkatsomustiedon tunti
Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit
Pardian jäsentutkimus 2011: Väki vähenee ja työt kasaantuu
Valinnaisiaineista Valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden opetusta ja ne myös arvioidaan osana tätä opetusta.
YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI YLEINEN TUKI
Lissabonin sopimus.
Rakennusmies putosi lämpöeristenipun päältä 2,3 metriä maahan
Työkokous - palkkatuki ja sen vaikuttavuus
Sosiaalialan tehtävärakenne
Rajoitteet Iäkkään henkilön hoidossa käytetylle fyysiselle rajoittamiselle ei ole olemassa yhtä yleispätevää määritelmää. Yhteistä rajoitteille on kuitenkin.
ASA ASA rekisteri Laki 716/2000 Vna työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta Laki 717/2001 Syöpäsairauden aineille ammatissaan altistuvien rekisteristä.
Työn muodot Työsopimuksen ehdot
Hankintalain mukainen menettely
Ammattihenkilölaki; työntekijän ja työnantajan velvollisuudet
OSALLISTUMISJÄRJESTELMÄT
Valmistelutilanne : henkilöstösiirrot ja liikkeen luovutus sote- ja maakuntauudistuksessa koskien muutosta
Rikosianajajakurssi XIII
Lukion opiskeluhuolto
Ammatillisen koulutuksen reformista
Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Henkilöstökysymykset yhtiöittämisessä Toimitusjohtaja Vesa Laine
TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN
JHL:n edustajisto Hannu Moilanen/Marja Lehtonen
Lainsäädäntö / nostotyö ½ (
Määräaikaiset palvelussuhteet
Päätösten lapsivaikutusten arviointi
GDPR:n hyvää syksyn alkua
Työehtosopimuksen palkkaa koskevat muutokset ja palkkaryhmät
Viestinnän työkalupakki
YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ
Tilapäinen työskentely ei-laillistettuna sosiaalityöntekijänä kunnassa – Talentian linjaus
Tulorekisterin vaikutus palkanlaskentaan
OSALLISTUMISJÄRJESTELMÄT
Laadunvarmistuksen työkalut Laadunvarmistus, toimijat ja niiden roolit
Tilapäinen työskentely ei-laillistettuna sosiaalityöntekijänä kunnassa – Talentian linjaus
PERHEPÄIVÄHOIDON TUTKINTOTOIMIKUNNALLE
SOPIMUKSEN TEKEMINEN EDUSTAJAN VÄLITYKSELLÄ
Tulospalkkiojärjestelmä PKKY:ssä
SOPIMUKSEN TEKEMINEN EDUSTAJAN VÄLITYKSELLÄ
Työelämätoimikuntien tehtävät pähkinen kuoressa
STV:n ja STA:n roolit Santtu Hellstén Santtu Hellstén
YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ
Webcast klo Koulutus työelämää koskevista yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain muutoksista Vuoden 2015 alussa tuli voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki.
Työllisyyspoliittinen avustus – rahoituksen haku vuodelle 2020
Koulutuskiertue Suomen Sotaveteraaniliitto, Leena Seppälä.
Esityksen transkriptio:

Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille Johanna Hautakorpi 14.12.2019 Tasa-arvolaki 2015 -esite valmistunut Tulossa esitteet sukupuolen moninaisuudesta, lähetetään tieto sähköpostitse Tasa-arvotiedon keskus Minna www.minna.fi Saa keskeyttää

Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Sukupuoleen perustuva syrjintä - yleistä vai ei? Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 14.12.2019 Johanna Hautakorpi

Sopiiko sinun työsi yhtä hyvin miehelle kuin naiselle? Tasa-arvobarometri: Yhä useampi palkansaaja arvioi oman työnsä sopivan yhtä hyvin miehelle kuin naiselle. (naiset 96/miehet 79, vuonna 1998 naiset 89/miehet 63) Oletko sinä kokenut työssäsi haittaa sukupuolestasi? Palkansaajanaisista puolet ja miehistä noin viidesosa oli kokenut jotakin haittaa sukupuolestaan työelämässä. Naisilla kärjessä palkkaus, ura, ammattitaidon arvostus. Miehillä kärjessä työpaineiden jakautuminen (sekin naisilla korkeampi) Toteutuuko tasa-arvo hyvin työpaikallasi? Tasa-arvobarometri: Enemmistö päätoimisista palkansaajista arvioi sukupuolten tasa-arvon toteutuvan hyvin työpaikallaan (n. 70, miehet useammin). Parhaiten tasa-arvon arvioidaan toteutuvan työpaikoilla, joissa on suurin piirtein yhtä paljon naisia ja miehiä. Huonoiten naiset jotka työskentelivät miesvaltaisilla aloilla. Tasa-arvobarometri 2012. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:23. 14.12.2019 Johanna Hautakorpi

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää tasa-arvoa Tasa-arvon edistäminen, mm. tasa-arvosuunnittelu Syrjinnän kiellot Oikeussuojakeinot ja valvonta Soveltamisala yleinen (poikkeukset) Tausta YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävässä yleissopimuksessa eli CEDAW-sopimuksessa. Rakenne pysynyt samana pitkään. Yleinen soveltamisala - ulkopuolella yksityiselämä ja uskonnonharjoitus. 14.12.2019 Johanna Hautakorpi

Tasa-arvolainsäädännön muutokset, 1.1.2015 Sukupuolivähemmistöön kuuluvien syrjintäsuoja ja syrjinnän ennaltaehkäisy tasa-arvolakiin Työnantajan tasa-arvosuunnitelmavelvoitetta täsmennettiin (6 a §) Palkkakartoitusta koskeva pykälä tasa-arvolakiin (6 b §) Tasa-arvosuunnittelu myös perusopetukseen Uusi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta UUSI yhdenvertaisuuslaki, mutta tasa-arvolakiin päivityksiä. Esityksen rakenne: Syrjintäkiellot, erityisesti sukupuolivähemmistöön kuuluvien syrjintäsuoja ja syrjinnän ennaltaehkäisy. Sitten palkkasyrjinnästä tarkemmin, valmistaa palkkakartoitusosioon. 14.12.2019 Johanna Hautakorpi

Yleinen syrjinnän kielto (7 §) Tasa-arvolaissa kielletään sukupuoleen perustuva syrjintä, mukaan lukien sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun, raskauteen, synnytykseen, vanhemmuuteen ja perheenhuoltovelvollisuuteen liittyvä syrjintä Välitön syrjintä ja välillinen syrjintä Läheissyrjintä ja oletukseen perustuva syrjintä Käsky tai ohje syrjiä Seksuaalinen häirintä ja sukupuoleen perustuva häirintä Välitön syrjintä: -eri asemaan asettaminen sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun tai raskauden vuoksi Välillinen syrjintä -menettely, joka johtaa tosiasialliseen epätasa-arvoon -eri asemaan asettaminen vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella -välilliseen syrjintään liittyy ns. oikeuttamisperuste (Esim. lomauttaminen kohdistuu vain naisvaltaiseen työntekijäryhmään ja miesvaltaisen työntekijäryhmän jättäminen lomauttamatta) Läheissyrjintä ja oletukseen perustuva syrjintä -syrjintä perustuu henkilöä itseään tai toista henkilöä koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen (esim. henkilö asetetaan eri asemaan siksi, että hän on sukupuolivähemmistöön kuuluvan henkilön ystävä tai siksi, että työhaastattelussa oletetaan hänen olevan raskaana). EI EDELLYTÄ SYRJINTÄTARKOITUSTA. 14.12.2019 Johanna Hautakorpi

Mitä ei ole pidettävä syrjintänä? (9 §) Naisten erityistä suojelua raskauden tai synnytyksen vuoksi Asevelvollisuuden säätämistä vain miehille Vain tietyn sukupuolen yhdistykset (ei koske työmarkkinajärjestöjä, ja ammatillista edunvalvontaa harjoittavien osalta koskee vain tasa-arvoa edistäviä järjestöjä) Suunnitelmaan perustuvia väliaikaisia erityistoimia tasa-arvon edistämiseksi 9 § (15.4.2005/232) Menettely, jota ei ole pidettävä syrjintänä Tässä laissa tarkoitettuna sukupuoleen perustuvana syrjintänä ei ole pidettävä: 1) naisten erityistä suojelua raskauden tai synnytyksen vuoksi; 2) asevelvollisuuden säätämistä ainoastaan miehille; 3) vain joko naisten tai miesten hyväksymistä muun yhdistyksen kuin varsinaisen työmarkkinajärjestön jäseniksi, jos tämä perustuu yhdistyksen säännöissä olevaan nimenomaiseen määräykseen; jos yhdistys on muu ammatillista edunvalvontaa harjoittava järjestö, edellytetään lisäksi, että järjestö pyrkii tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen; eikä 4) väliaikaisia, suunnitelmaan perustuvia erityistoimia tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi, joilla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen. 14.12.2019 Johanna Hautakorpi

Syrjinnän erityiskiellot työelämässä Työnantajan annettava viivytyksettä kirjallinen selvitys työnhakijalle tai työntekijälle, joka katsoo joutuneensa syrjityksi (10 §) Erityiskieltojen rikkomisesta velvollisuus maksaa hyvitystä (11 §) 8 §: määritellään syrjivä menettely työelämässä 8 a §: vastatoimien kielto 8 d §: työnantajan velvollisuus puuttua häirintään Syrjinnän erityiskieltoja luettava 7 § ja 9 § mielessä: erilaiset syrjinnän muodot. Mukana myös esim. sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu. 8 §: työsuhteen eri vaiheet. Joskus voi palkata naisen nai miehen, erityistilanteet. ”työhön ottaessaan -- syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä;” Vastatoimien kielto suojaa myös todistajaa ja asiassa avustaneita henkilöitä Työnantajan laiminlyönti puuttua seksuaaliseen tai sukupuoleen perustuvaan häirintään siitä tiedon saatuaan, 8 d § Seksuaalinen häirintä -sanallinen, sanaton tai fyysinen, luonteeltaan seksuaalinen ei-toivottu käytös, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri -esim. härskit puheet, kaksimieliset vitsit, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset Sukupuoleen perustuva häirintä -sukupuoleen liittyvää ei-toivottua käytöstä; samat kriteerit -esim. halventava puhe toisen sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta 10 § (19.12.2008/1023) Työnantajan velvollisuus antaa selvitys menettelystään Työnantajan on pyynnöstä viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelystään sille, joka katsoo joutuneensa syrjäytetyksi 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin. Selvityksestä tulee käydä ilmi työnantajan noudattamat valintaperusteet, valituksi tulleen koulutus, työ- ja muu kokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet selvästi osoitettavissa olevat ansiot ja seikat. Työnantajan on samoin viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista työnhakijalle tai työntekijälle, joka katsoo joutuneensa 8 §:n 1 momentin 2–5 kohdassa taikka 8 a tai 8 d §:ssä tarkoitetun syrjinnän kohteeksi. Työnantajan on annettava selvitys työntekijälle tämän palkkauksen perusteista ja muut työntekijää koskevat välttämättömät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko 8 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdan mukaista palkkasyrjinnän kieltoa noudatettu. Työehtosopimuksen perusteella valitulla luottamusmiehellä ja työsopimuslain 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla luottamusvaltuutetulla tai sen mukaan kuin asianomaisella työpaikalla on sovittu, muulla työntekijöiden edustajalla, on itsenäinen oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä hänen suostumuksellaan tai työntekijäryhmästä, tai siten kuin alaa koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu, silloin kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella. Jos tiedot koskevat yksittäisen henkilön palkkausta, asianomaiselle on ilmoitettava, että tietoja on annettu. Luottamusmies, luottamusvaltuutettu tai muu työntekijöiden edustaja ei saa ilmaista muille palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja. Selvitykseen ei saa merkitä tietoa kenenkään terveydentilasta tai muista henkilökohtaisista oloista ilman tämän suostumusta. 11 § (29.5.2009/369) Hyvitys Se joka on rikkonut 8 tai 8 a–8 e §:ssä tarkoitettua syrjinnän kieltoa, on velvollinen maksamaan loukatulle hyvitystä. Hyvityksenä on maksettava vähintään 3 240 euroa. Työhönottotilanteessa hyvityksenä on maksettava enintään 16 210 euroa sellaiselle työnhakijalle, jonka kohdalla työnantaja pystyy osoittamaan, että häntä ei olisi valittu tehtävään, vaikka valinta olisi tehty syrjimättömin perustein. Hyvitystä määrättäessä on otettava huomioon syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kestoaika sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus. Hyvitystä voidaan alentaa edellä säädetystä vähimmäismäärästä tai velvollisuus suorittaa hyvitystä poistaa kokonaan, jos se harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon rikkojan taloudellinen asema ja pyrkimykset estää tai poistaa menettelyn vaikutukset sekä muut olosuhteet. Hyvityksen suorittaminen ei estä loukattua lisäksi vaatimasta korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain (412/1974) taikka muun lain mukaan. 14.12.2019 Johanna Hautakorpi

Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä Sukupuoli-identiteetti = ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan (nainen, mies tai esimerkiksi transgender/muunsukupuolinen) Sukupuolen ilmaisu = sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai vastaavalla tavalla Kiellettyä on myös syrjintä sillä perusteella, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen (intersukupuolisuus) 14.12.2019 Johanna Hautakorpi

HE 19/2014 vp, tulkintaohjeita 1 Kiellettyä: Kieltää sukupuolenkorjaukseen aikovaa henkilöä asettumasta elämään uudessa sukupuoliroolissa myös työpaikalla Sukupuolen mukaan määritellyn pukeutumisen edellyttäminen vapaa-aikana Sallittua: Edellyttää työntekijöiltä työhön sopivaa asianmukaista pukeutumista Käyttää palkkakartoituksessa ja tilastoinnissa virallista sukupuolta 14.12.2019 Johanna Hautakorpi

HE 19/2014 vp, tulkintaohjeita 2 Työnantajan täytyy: Pyydettäessä osoittaa, mitä suihku- ja pukeutumistiloja esimerkiksi sukupuolenkorjaukseen aikova henkilö voi käyttää, mikäli työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijöille esimerkiksi suihku- ja pukeutumistilat Työnantajan ei tarvitse: Varautua etukäteen tilajärjestelyissä siihen, että joku mahdollisesti kuuluu sukupuolivähemmistöön Tarjota erillisiä tiloja 14.12.2019 Johanna Hautakorpi

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien syrjinnän ennaltaehkäisy (6 c §) - mitä voi tehdä? Käytetään ihmisistä heidän valitsemiaan termejä Järjestetään sukupuolineutraaleja tiloja ja parannetaan yksityisyyden suojaa Arkaluontoisten tietojen käsittely Osaaminen ja joustavuus sukupuolen moninaisuutta kohdatessa Muistilistat (esim. häirintä ja sukupuolenkorjaus) Esiin tieto, että erilaiset työnhakijat ovat tervetulleita riippumatta mm. sukupuoli-identiteetistä 14.12.2019 Johanna Hautakorpi

Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 14.12.2019 Johanna Hautakorpi

Syrjintä palkkauksessa tai muissa palvelussuhteen ehdoissa Työnantaja soveltaa palkka- tai palvelussuhteen ehtoja siten, että työntekijä joutuu epäedullisempaan asemaan sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella kuin muu työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä oleva työntekijä. 14.12.2019 Johanna Hautakorpi

Palkkasyrjintäkiellon sisältö Työnantaja - työntekijä Laaja palkkakäsite, palkanosien oltava erikseen syrjimättömiä Vertailussa mukana kaikki työnantajan palveluksessa olevat (myös osa-aikaiset ja määräaikaiset) työntekijät Sama ja samanarvoinen työ: Katse tosiasiallisiin tehtäviin Työntekijä on henkilö, joka sopimuksessa sitoutuu tekemään toiselle (työnantaja) työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan tai on palvelussuhteessa viranomaiseen. Säännöksiä sovelletaan myös soveltuvin osin muussa palvelussuhteeseen rinnastettavassa oikeussuhteessa työskentelevään. Työnantajaa koskevia säännöksiä sovelletaan työvoimaa toiselta työnantajalta vuokraavaan yrityksen (käyttäjäyritys) siltä osin kuin se käyttää työnantajalle kuuluvaa määräysvaltaa Esim. vastuu häirinnästä. Valtio: Monta. Kunta: Yleensä yksi. Palkalla tarkoitetaan kaikkia työstä suoraan tai välillisesti saatavia suorituksia Esimerkiksi: Säännöllisen työajan ansio, ylityökorvaus, tulospalkkio, asuntoetu, autoetu. Kaikkien palkanosien oltava erikseen syrjimättömiä. Palkkasyrjinnän kielto koskee kaikkia työnantajan palveluksessa olevia, niin kokoaikaisia kuin osa-aikaisiakin työntekijöitä, vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä. Työntekijän palkkaa voidaan verrata myös esimerkiksi edeltäjän palkkaan. Samat työt = toisiaan vastaavat tai lähes vastaavat työt Samanarvoisia töitä voivat olla myös keskenään hyvin erilaiset työt. Arvioinnissa huomio tehtävien laatuun, sisältöön, työn tekijälle asettamiin vaatimuksiin ja työoloihin. Erilainen palkka ei kuitenkaan aina ole syrjintää Esimerkiksi työntekijän koulutus, ammattitaito, monikäyttöisyys, työajat -> ei siis liity sukupuoleen Selittääkö kyseinen syy palkkaeron kokonaisuudessaan vai vain osan siitä? 14.12.2019 Johanna Hautakorpi