Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Säätiöiden vaikuttavuuspiiri 19.4.2017 Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Säätiöiden rahoittaman tutkimuksen arviointi Juha-Pekka Lauronen Väitöskirjatutkija Yhteiskuntapolitiikka Sosiaalitieteiden laitos Valtiotieteellinen tiedekunta juha-pekka.lauronen@helsinki.fi

Tausta Poliittinen paine julkisen tutkimusrahoituksen vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi Tutkimuksen yhteiskuntasuhteen ja hallinnoinnin muutos  taloudellisen tuottavuus ja yhteiskunnallisen hyöty (esim. Guston 2000) Kiihtyvä määrittely tutkimuksen vaikuttavuudesta ja arvioinnista  Englannin REF (Martin 2011) Kvantitatiivisista mittareista laadullisiin tapaustutkimuksiin ja paneeliarvioiteihin Säätiöiden rahoittaman tutkimuksen vastuuvelvollisuus?

Vaikuttavuus? Poliittinen termi: sitä mitä tutkimuksen ohjaajat haluavat vaikuttavuuden olevan Vaikutuksista vaikutuskanaviin: päätöksenteko, palvelut, kulttuuri, ympäristö jne. 12.5.2016

Vaikuttavuus? (2) Mahdollistaa vaikuttavuusmekanismien pohdinnan ilman jyrkkää kausaliteettien painetta  Epistemologia konstruktiossa, ei kausaliteetissa (vrt. Aledo-Tur & Domínguez-Gómez 2016) Miten tieto kulkee, keiden välityksellä, mihin tarkoitukseen? Mitkä tutkimusohjelmat? Arvioinnin hyöty: yhteiskunnallinen ymmärrys: miten ilmiöt, päätöksenteko ja interventiot vaikuttavat?

Metodologisia seikkoja Yksittäisten rahoitusten tai rahoittajien vaikuttavuutta voi olla vaikea osoittaa  akateemisen vaikuttavuuden yhteys ei ole onnistunut (Langfeldt et al. 2015) Yhteiskuntatieteellinen tieto on kumulatiivista, mutta syklistä, segmentoitunutta ja verkottunutta (Geisler 2001) Päätöksentekoa varten vai itsenäinen tutkimusagenda? Tutkijat osallistuvat, mutta myös sidosryhmät Kenen vaikuttavuus? (intressit, politiikka)

Mitä ja miten arvioidaan? Katse menneisyyteen vai tulevaisuuteen? Ex-ante: vaikuttavuussuunnitelma hakemuksessa Ex-post: tutkimusprojektin vaikuttavuuden kuvaus ja arviointi jälkikäteen. (menneen arviointia  ajatusharhan vaara!) Rahoituksen vaikuttavuuden meta-analyysi pitkällä aikavälillä.  Mixed methods

Arvioinnin haasteita Hakemukset: vaikuttavuuselementin joustavuus (ei lupaus vaan suunnitelma) Aikajänne Projektiarvioinnit: vaikuttavuuden realistisuus (lyhyt aikaväli, pienet tavoitteet) Meta-analyysit (pitkä aikaväli): toteuttamisen sujuvuus: aineiston keräys, analyysi, paneelikuulemiset jne.

Bottom-up & boundaries? Oma tutkimukseni korostanut: Vaikuttavuuden ohjaus enemmän bottom-up tyyppistä, jossa molemminpuolista boundary work’iä Tutkijat itse määrittelevät suunnitelmissa ja narratiiveissa vaikuttavuuden toteutumista ja konstruktiota. Rajankäynti antaa tilaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja akateemisten intressien välillä (esim. Calvert 2006)