Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan.

Esitys aiheesta: "Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan."— Esityksen transkriptio:

1 Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 -hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

2 Vaikuttavuusketjut tukevat toiminnan suunnittelua, kehittämistä ja arviointia

3 Vaikuttavuusketjut Esimerkki Vaikuttavuusketjusta Tarve: tupakoinnilla on negatiivisia vaikutuksia suomalaisten terveyteen Tavoite: tupakoivien määrä vähenee Interventio / tuotos: toimenpide, joka tähtää tupakoinnin lopettamiseen. 100 ihmistä osallistuu Tulos: 10 ihmistä lopettaa tupakoinnin Vaikutus: Lopettaneiden terveys paranee Vaikuttavuus: Kansanterveys hyötyy Vaikuttavuusketju on auki kirjoitettu suunnitelma toiminnasta ja kuvaus toiminnan syy-seuraussuhteista. Sen avulla osoitamme itselle ja muille, miksi toimimme kuten toimimme. Loogisesti etenevä vaikuttavuusketju jäsentää ja selkeyttää työtä – tekee siitä avointa ja läpinäkyvää.

4 Vaikuttavuusketjut toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä

5 Vaikuttavuusketju työkaluna
Vaikuttavuusketjua voidaan hyödyntää ideoiden testaamisessa, toiminnan suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa. Vaikuttavuusketju ”pakottaa” miettimään ja kuvaamaan toiminnan kriittiset osa-alueet jäsentää toiminnan niin itselle kuin ulkopuolisille perustelee tarpeen, toiminnan, resurssit ja syyn työlle mahdollistaa oman työn seurannan ja arvioinnin Tärkeää: kuvaa asiat niin kuin ne ovat, älä maalaa liian ruusuisia kuvia!

6 Hyvän Mitta -hanke ja vaikuttavuusketjun osa-alueet
Tarve Visio Tavoite Resurssit Toimenpiteet Tulokset Vaikuttavuus 1 2 3 4 5 6 7 Lisätietoja:

7 1) Tarve - Mistä yhteiskunnallisesta haasteesta on kysymys?
Tunnistetaan, mitä olemme ratkaisemassa. Edellyttää ymmärrystä toimintaympäristöstä, kohderyhmästä ja muista asian parissa toimivista tahoista. Miten kuvata lähtötilanne hankkeen käynnistyessä? Mitä tietoja tähän tarvitaan?

8 2) Visio – mitä haluamme saavuttaa
Visio on kertoo sen, mitä haluamme saada aikaan pitkällä aikavälillä (5, 10, 15, 25 vuotta? 100 vuotta?) Vision määrittelyä = 1) unelma, 2) tulevaisuuskuva, 3) vetoaa ajatuksiin ja tunteisiin Millainen visio maakunnalliselle hankkeelle asetetaan? Esimerkkinä Me-Säätiön visio: Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta vuonna 2050

9 3) Tavoitteiden asettaminen
Mitä konkreettisia tuloksia on synnyttävä, jotta vision toteutuminen on mahdollista. Tavoitteita kirjatessa on kirkastettava mille aikavälille ja mille kohderyhmälle muutosta tavoitellaan. Tavoitteiden tulee olla konkreettisia = todennettavia ja mitattavia sekä ennen kaikkea realistisesti saavutettavia! Rajaa ja täsmennä! - ennemmin muutama hyvä kuin monta huonoa! Muista: Löyhät tavoitteet = löyhät tulokset! Varo asettamasta liian suuria tavoitteita suhteessa resursseihin!

10 4) Resurssit mahdollistajina
Mitä resursseja tavoitteisiin vastaaminen edellyttää. Työaikaa Hankintoja / ostopalveluja Muuta? Resurssit suhteessa tavoitteisiin – riittääkö? Kriittinen pohdinta! Varo kehittämisen vauhtisokeutta – tunnista mahdollisuudet / mahdottomuudet

11 5) Toimenpiteet - Mitä konkreettisesti tehdään?
Kuvataan mitä toimenpiteitä / tehtäviä toteutamme? kuka tekee ja mitä? milloin? miksi juuri nämä toimenpiteet? Mihin tietoon valinta perustuu? Prosessien ennakkosuunnittelu – mitä toimenpiteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon? Toteutumisen reunaehdot – jotta… niin… Riskit – jos… niin… Seurannan ja mittaamisen käytänteet – ovatko toimenpiteet kuvattavissa / seurattavissa ja voiko niiden tuloksellisuutta mitata?

12 6) Tulokset – Syntyykö sitä, mitä pitikin
Tuottaako suunnitellut toimenpiteet niitä tuloksia, joita odotetaan – vrt. tarve/visio/tavoitteet. Mihin tietoon / uskomukseen tämä perustuu? Miten ja millä aikavälillä tulokset syntyvät? Miten niitä seurataan ja todennetaan? Tulosten kirjaamisessa on huolehdittava tietojen luotettavuudesta sekä riittävän tiheästä tiedon tuotannosta. Millaisia asioita Järjestö 2.0:n maakunnallisissa hankkeissa seurataan ja miten muutos osoitetaan?

13 7) Vaikuttavuus pitkällä aikavälillä
Mitä vaikutuksia tulosten saavuttamisesta seuraa pitkällä aikavälillä suhteessa alkuperäiseen tarpeeseen? Mihin tietoon / uskomukseen vaikuttavuus perustuu? Milloin tulokset muuttuvat vaikutuksiksi – aika? Milloin ja miten voimme todeta, että toiminta on ollut vaikuttavaa? Mikä sen osoittaa? Ovatko vaikutukset pysyviä vai ohimeneviä? Väheneekö / muuttuuko vaikutus ajan myötä?

14 Vaikutuksista vaikuttavuuteen
Esimerkki: Millä voidaan näyttää toteen, että arvioitavan toiminnan ansiosta ihmisten harrastaman liikunnan määrä (toiminnan tulos) on lisääntynyt ja sitä myöden suomalaisten terveys on parantunut? (toiminnan vaikuttavuus) Jos tavoitteena on, että ”kolmen vuoden hankkeen tuloksena suomalaisten terveys paranee”, niin onko se realistinen tavoite?

15 Muutoksen mittaaminen
Pohdi Mikä on haluttu muutos, jota seurataan? Mikä osoittaa muutoksen, mistä muutoksen tietää? Mitkä muut asiat siihen vaikuttavat? Miten (menetelmä tai väline) muutosta voi mitata tai todentaa? Millaisia muutoksia maakunnallisissa hankkeissa seurataan? Miten mittaatte ja seuraatte niitä?

16 Tiedostetaan vaikuttavuuden osoittamisen haasteet
Luotettavan seuranta-aineiston puute Ilmiöiden välisten kausaalisten suhteiden hahmottamisen ja todentamisen vaikeus Väliin tulevien muuttujien kontrollointi Ei-aiottujen vaikutusten (myönteiset ja kielteiset) huomiointi ja ennakointi Ajallisen vaikutuksen (muutoksen esiintyminen, pysyvyys) huomioon ottaminen

17 Vaikuttavuuden arvioinnin keskeiset edellytykset
Aika – vaikuttavuuden osoittaminen edellyttää riittävän pitkää seurantaa. Muutoksen osoittaminen kohderyhmässä – keskeisin haaste vaikuttavuuden arvioinnissa liittyy kohderyhmässä tapahtuvan muutoksen osoittamiseen. Ajan ohella tähän liittyy myös havaitun muutoksen syy-seuraussuhteiden hahmottaminen. Resurssit – viime kädessä haasteena on raha. Rahalla saa aikaa, osaamista ja käsiä tekemään työtä, eli resursseja. Lisäksi on hyvä ymmärtää, että hankehallinnointi, toiminnan kehittäminen, mallintaminen ja levittäminen sekä arviointi ovat kaikki erityisosaamista vaativia tehtäviä. Tehdään paras, mitä olemassa olevilla resursseilla voidaan tehdä!

18 Lopuksi Vanha totuus: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Erilaiset vaikuttavuusketjut ja toimintalogiikkakuvaukset auttavat jäsentämään omaa toimintaa ja viemään. ajatuksia suunnitelmiin. Perehdy niihin rauhassa! Muista, että kaikkea ei voi kuitenkaan ennakoida ja suunnitella – pitää jättää tilaa myös sattumille Arviointi kannattaa ottaa kiinteäksi osaksi työtä jo suunnitteluvaiheessa. Arvosta arvioinnin miksi-kysymyksiä – perustelemalla työtä jäsennät sitä sekä itselle että muille.

19 Iloa työhön teille kaikille!
Lisätietoja: Antti Pelto-Huikko