AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) Jarmo Salo 2010

Miksi aikaisemmin hankitun osaamisen hyödyntämistä l Miksi aikaisemmin hankitun osaamisen hyödyntämistä l. osaamisen tunnistamista pitää tehdä? Tulee EU-tasolta (Lissabon, Bologna, Helsinki) NT-puolella OPH: n määräys (velvoittaa) Tullut myös korkeakouluihin (AHOT) ”Elämä on hyväksytty oppimisympäristöksi” Työ / elämä on muuttunut staattisesta dynaamiseen Jarmo Salo 2010

Tiedämme, että: Jo aiemmin on havaittu, että asiantuntijoiden rutinoituneet toimintamallit usein automatisoituvat vähitellen ja muuttuvat tiedostamattomaksi osaamiseksi, hiljaiseksi tiedoksi. Tämän päivän ammattikasvatustyössä aikaisemmin opittu tulee ottaa huomioon mahdollisimman hyvin. Työelämä, harrastukset ja esimerkiksi toiminta erilaisissa järjestöissä ja yhdistyksissä tunnustetaan oppimisympäristöiksi. Tiedetään, että elämästä saaduilla kokemuksilla on tärkeä osa oppimisessa. Keskeistä on siksi suunnata ammattikasvatustyö siten, että se mahdollistaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Jarmo Salo 2010

Aikaisemman osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan toimintaa, Osaamisen osoittamisella tarkoitetaan kaikkia niitä erikseen sovittuja yksilöllisiä Olisi hyvä olla kuvausta, miten hiljaista tietoa eli oppijan aikaisemmin hankkimaa tiedostamatontakin osaamista, pyritään tunnistamaan ja tunnustamaan. Jarmo Salo 2010

Aikaisemmin hankitun osaamisen merkityksestä: huomioitava tavalla tai toisella, pakollista tutkintojen / opsien perusteissa lähtökohta, pakollista kohdistuu henkilökohtaistamisen hakeutumisvaiheeseen, järkevintä koska muut henkilökohtaistamisen vaiheet perustuvat hakeutumisvaiheen tuloksiin pitää olla kirjallista dokumenttia pohjalla, jotta osaamista voidaan tunnustaa, tunnustamisen pohjana pitää olla osaamisvaateet tekoina, siis tutkinnon perusteita ja osaamisvaatimusperusteisia opseja toimittava kolmikantaisesti (koskee näyttötutkintoja) Jarmo Salo 2010

osaamisen arviointi laajenee koskemaan aikaisemmin hankittua osaamista, oli osaaminen hankittu ”keinolla millä hyvänsä ” (esim. ”organisoitujen harrastusten ja harrastelun erot”) = toisesta syntyy dokumentti kun osaaminen saadaan tunnistettua ja tunnustettua, niin saavumme tilanteeseen, jossa ”kaikkien ei tarvitse opiskella kaikkea” ja kaikkien ei tarvitse osoittaa osaamistaan kaikissa asioissa” = henkilökohtainen oppijan polku näyttötutkinnot ovat etulinjassa, muut tulevat tämän asian suhteen perässä systemaattisesti tehdyt arvioinnit ovat avain-asemassa ja vahva kilpailuvaltti sekä erinomainen osaamisen osoitus koulutusorganisaation osaamisesta myös ”aikaistetussa ammatillisen osaamisen arvioinnissa” Jarmo Salo 2010

Nousee tulevaisuudessa erittäin tärkeäksi Vaatii uutta näkökulmaa (ammatillisen) osaamisen arviointiin, enää ei riitä se, Edellyttää perusteellista tutkintojen perusteiden Aikaisemmin hankittua / saavutettua osaamista on kyettävä vertaamaan tutkinnon perusteissa kuvattuihin NT- puolella hakeutumisvaiheessa on syytä ajatella, että mitään opintoja ei ole, on vain tutkinnon perusteista lähteviä osaamisvaatimuksia, joihin verrataan, eli tunnistetaan osaamista. Jarmo Salo 2010

Osaamisen tunnistamisen tulokset ä Peruskoulu, Lukio, Amk, Amm.2aste Tiede/taidekorkeakoulujen perusopinnot Aineen opinnot, kurssi- opinnot, Opintopisteopinnot, Opintoviikko-opinnot Osaamisen tunnistamisen tulokset Ammatillinen aikuiskoulutus (Tiede / taidekorkeakoulujen Jatkotutkinnot) Jarmo Salo 2010

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lähtökohtien erot Osaamisperusteiset opsit Tutkinnon osaamisvaatimukset Jarmo Salo 2010

YHTEISTYÖ ELINKEINO- JA MUUN TYÖELÄMÄN KANSSA Työelämän edustajien tulee olla mukana AHOT- työssä. Aikaisemmin hankittu osaaminen tulee määritellä yhdessä työelämän edustajien kanssa. Työelämän edustajilla on keskeinen rooli pohdittaessa ja konkretisoitaessa arvioinnin kohteita ja arviointikriteereitä, jotta osaamisen tunnistamisvaiheissa tutkintotilaisuuksissa arvioitaisiin tutkinnon perusteissa määriteltyä työelämän ammattitaitoa. Jarmo Salo 2010

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖRYHMÄ Työelämäyhteistyöryhmän jäsenet ovat: Oppilaitosten johto: (jäsen, varajäsen) Oppilaitosten opettajat, (jäsen, varajäsen) Ammattialan työelämä: (jäsen, varajäsen) Jarmo Salo 2010

NEUVONTA JA OHJAUS Tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan ja tutkintoa suorittavan henkilön neuvonnassa on keskeistä henkilön esittämien kysymysten, ongelmien ja epäselvyyksien ratkaiseminen. Neuvoa antavalla henkilöllä esim. opintotoimistolla, tutkintovastaavalla, opettajalla on syytä olla ajantasainen asiantuntemus, jota päivitetään omilla ja valtakunnallisilla koulutuspäivillä Ohjauksessa keskeistä on tutkinnon suorittajan osallistuminen esittämiensä kysymysten tulkitsemiseen ja ratkaisemiseen. Ohjaus ymmärretään koko tutkintoprosessin keskeiseksi osaksi. Ohjauksen avulla edistetään tutkinnon suorittamista ja tuetaan tutkinnon suorittajan itsetuntemusta. Jarmo Salo 2010

TUTKINNON SUORITTAJAN PEREHDYTTÄMINEN Tutkinnon suorittaja perehtyy pääsääntöisesti tutkintovastaavan johdolla tutkintojärjestelmään, ja omaan tutkintoonsa erityisesti hakeutumisvaiheessa ja tutkinnon suorittamisvaiheessa. Yleinen ohjaus esim. ryhmäohjauksena Sisältö esim. tutkintojärjestelmä, tutkinnon suorittamisen keskeiset periaatteet (tutkintotilaisuudet ja arviointi), eri toimijoiden tehtävät, tutkintorakenne ja jatko-opintokelpoisuus, tutkinnon suorittamisesta perittävät maksut, henkilökohtaistaminen ja aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tutkinnoissa, erimielisyyksien ratkaiseminen Jarmo Salo 2010

Erityisen ohjauksen tavoitteet perehtyä kyseisen tutkinnon rakenteeseen tutkinnon perusteissa / osaamisperusteisissa opseissa esitettyjen osaamisvaatimusten kautta perehtyä osaamisvaatimuksiin, arviointikriteereihin ja tutkintosuorituksiin tutkinnon osittain suunnitella henkilökohtainen opintopolku ja sen toteuttaminen ja dokumentointi perehtyä tutkintosuoritusten arviointiin (kolmikantayhteistyönä) ja oikaisumenettelyyn perehtyä henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman laadintaan lähtökohtana osaamisen tunnistaminen perehtyä tutkintosuorituksiin tutkinnon osittain (ja osana valmistavaa koulutusta) Jarmo Salo 2010

HAKEUTUMSVAIHE Hakeutumisvaiheessa selvitetään tutkintoon hakeutuvan aikaisemmin hankittu osaaminen, muut lähtökodat, soveltuva tutkinto, ammattitaidon hankkimisen tarve sekä ohjauksen ja tukitoimien tarve. Tutkintovastaava tutkintokohtaisena asiantuntijana perehdyttää tutkintoon hakeutuvaa ammattitaitovaatimuksiin ja alan erityispiirteisiin. Mikäli edellä kuvatun perehdyttämisen jälkeen todetaan, että suunniteltu tutkinto ei ole ko. henkilölle soveltuva, neuvotellaan hänen ja rahoittajan kanssa mahdollisesta tutkinnon muutoksesta saman alan sisällä tai muulle alalle. = ohjausvelvoite Jarmo Salo 2010

AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMISTA VOIDAAN TEHDÄ: Haastatteluilla;, tutkintoon hakeutuva arvioi omaa osaamistaan suhteessa tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Testeillä ja kartoituksilla; (esim. www.osaan.fi), näyttötutkintoon hakeutuva voi tarkemmin arvioida omaa osaamistaan suhteessa tutkinnossa vaadittavaan ammattitaitoon. Itsearvioinneilla; tutkintoon hakeutuva arvio omaa osaamistaan ja realistisia mahdollisuuksiaan selviytyä tutkinnon suorittamisesta. Dokumenttien avulla; tutkintoon hakeutuva voi osoittaa aiemmin hankittua osaamistaan. Dokumenttien tulee olla osoitus aikaisemmin hankitusta osaamisesta; esimerkiksi työelämässä, harrastuksissa yms. = Jarmo Salo 2010

Kokeilla, työkokeiluilla ja/tai työnäytöillä, joiden avulla tutkintoon hakeutuva voi osoittaa aiemmin hankkimaansa osaamista. Näitä käytetään erityisesti niissä tilanteissa, kun halutaan varmistaa tutkinnon suorittajan realistiset mahdollisuudet osoittaa ammattitaitonsa suoraan tutkintotilaisuudessa ilman valmistavaa koulutusta. Lausunnoilla, joissa tutkintoon hakeutuvasta on annettu hänen ammattitaitoaan kuvaava arviointi. Tämä voidaan pyytää esimerkiksi työnantajalta. Todistuksilla aikaisemmista koulutuksista ja/tai tutkinnoista / tutkinnon osien suorituksista = Ryhmäkeskusteluilla, joihin voidaan pyytää mukaan esimerkiksi erityisopetuksen tai eri kulttuurien asiantuntijoita tai tulkkeja, kun tutkintoon hakeutuva tarvitsee erityistä tukea tai ohjausta. Näin varmistetaan, että hakeutuvalla on realistiset mahdollisuudet suorittaa tutkinto tai tutkinnon osia. Jarmo Salo 2010

”Esitöitä” Aikaisemmin hankittua osaamista kuvaavia dokumentteja yms. on aina verrattava tutkinnon perusteissa / osaamisperusteisessa opetussuunnitelmassa oleviin osaamisvaatimuksiin, ne eivät ole ”osaamistoiveita”, vaan vaatimuksia, Aikaisemmin hankitun osaamisen, niin saavutetun kuin osoitetunkin osaamisen vastaavuus on pääsääntöisesti vastattava osaamisvaatimuksia, ennen kuin osaamista voidaan tunnustaa. Jarmo Salo 2010

PÄÄTÖKSIÄ Ammattitaidon ja osaamisen tunnistamisen perusteella (näyttötutkintoon) hakeutuja voidaan ohjata tutkintotilaisuuteen, voidaan ohjata tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen tai osaamista voidaan ehdottaa tunnustettavaksi Yhteiseen päätökseen osallistuvat tutkintovastaava, (näyttötutkintoon) hakeutuva, tutkinnon rahoittaja ja tarvittaessa myös työelämän edustaja. Jarmo Salo 2010

JATKOTOIMIA (Näyttötutkintopolku) Osaamisen tunnistamisen jälkeen näyttötutkintoon hakeutuva tekee henkilökohtaisen näyttötutkinnon suorittamisen ajoitussuunnitelman. Ajoitussuunnitelmassa kuvataan tutkIntosuoritusten ajankohdat ja tutkinnon suorittajan kannalla tarkoituksenmukaiset ympäristöt (jossa / joissa tutkinnon / tutkinnon osan ammattitaito voidaan osoittaa) ja muut järjestelyt. Ohjauksen ja tukitoimien tarve selvitetään ensisijaisesti keskustellen näyttötutkintoon hakeutuvan kanssa. Tarvittaessa tehdään esim. lukemisen ja kirjoittamisen testejä. Näyttötutkintoon hakeutuvaa ohjataan myös mahdollisten oppimisvalmiuksien tunnistamisessa. Osaamisen tunnistamisen päätökset ja jatkosuunnitelmat dokumentoidaan henkilökohtaistamismääräyksen (43/011/2006) mukaisesti näyttötutkintoon hakeutuvan henkilökohtaistamisasiakirjaan. Jarmo Salo 2010

OSAAMISEN TUNNUSTAMISESTA Silloin, kun osaamista ehdotetaan tunnustettavaksi, osaamisen tulee olla osoitettua osaamista. Osoitettu osaaminen on näyttötutkinnossa aikaisemmin virallisesti tunnustettu osaaminen tai vastaavan tutkinnon voimassa olevan tutkinnon perusteen aikana suoritettu opetussuunnitelmaperusteinen tutkinto (nuorten tutkinto), todistukset oltava.. Osoitettua osaamista voi olla myös voimassa olevan tutkinnonperusteen aikana eri tutkinnossa hyväksytysti suoritettu vastaava tutkinnon osa. Dokumentteja oltava. Osoitetusta osaamista tulee olla virallinen todistus. Osoitetun osaamisen tunnustamisesityksestä tutkintotoimikunnalle päättää arvioijien kolmikanta. Jarmo Salo 2010

Milloin aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamistyö tulee aloittaa? Heti hakeutumisvaiheen alussa. Jarmo Salo 2010