Vuosiloma

Vuosiloma Vuosilomalaki 1.4.2005 lomanmääräytymisvuosi 1.4. - 31.3. täysi lomanmääräytymiskuukausi = kalenterikuukausi, jonka aikana kertyy 14 työpäivää tai työssäoloon rinnastettavaa päivää tai 35 t/kk. kesälomakausi 2.5. - 30.9. talvilomakausi 1.10. - 30.4. lomaa, mikä ylittää 24 lomapäivää työntekijällä oikeus vähintään yhteen 12 päivän yhtenäiseen lomajaksoon. 1.1.2019

Vuosiloman ansainta Ansaintasäännön valinta Lomaa, kun kalenterikuukauden aikana 14 työpäivää (työpäivän pituudella ei merkitystä) tai vähintään 35 tuntia kuukaudessa Ansaintasäännön valinta työsopimus todellinen työskentely 1.1.2019

Osa-aika- tai tilapäistyöntekijällä oikeus vuosilomaan, jos 14 työpäivää/kk - jos työpäiviä on alle tämän - 35 tuntia kuukaudessa. Työsopimus määrittelee kumpaa vaihtoehtoa sovelletaan - ei saa käyttää rinnakkain. 1.1.2019

Loman pituus Kun työsuhde kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden 2 arkipäivää vähintään vuoden 2,5 arkipäivää (pyöristetään ylöspäin) 1.1.2019

Lomapäivät kaikki arkipäivät lomapäiviä eivät ole sunnuntait kirkolliset juhlapäivät juhannusaatto pääsiäislauantai (vuosilomalaki) jouluaatto itsenäisyyspäivä (laki) vapunpäivä Juhannus- ja pääsiäisviikoilla kuluu vain 4 vuosilomapäivää. 1.1.2019

Työssäolopäivien veroisia päiviä eli päivät, jotka kerryttävät vuosilomaa (vuosilomalaki) reservin kertausharjoitukset sairaudesta tai tapaturmasta johtuvat poissaolot (enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana, 35 t/105 kalenteripäivää), kuitenkin enintään 75 päivää samaa sairautta tai tapaturmaa kohden, jos poissaolo jatkuu keskeytymättömänä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen äitiys- ja vanhempainvapaalta ja vastaavasti isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomaoikeutta ansaitaan enintään kuuden kuukauden ajalta. julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen työmatkapäivät, elleivät ne muuten olisi työpäiviä Voimaan 1.4.2016 1.1.2019

Työssäolopäivien veroisia päiviä eli päivät, jotka kerryttävät vuosilomaa (vuosilomalaki) lomautus (enintään 30 työpäivää kerrallaan, 35-tuntisilla 42 kalenteripäivää) opintovapaalain mukainen opintovapaa (enintään 30 työpäivää lomanmääräytymis-vuoden aikana, 35-tuntisilla 42 kalenteripäivää) oppisopimuslain mukainen koulutusaika työn edellyttämä, työnantajan hyväksymä koulutus (enintään 30 työpäivää, 35-tuntisilla 42 kalenteripäivää) kerrallaan vuosilomapäivät 1.1.2019

Työntekijän oikeus vapaaseen Mikäli työntekijä tekee sopimuksensa mukaan kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on hänellä halutessaan oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa (vaikka työtä ei tehtäisikään) 1.1.2019

Työntekijän oikeus vapaaseen työntekijän ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkua vapaan antamisessa noudatetaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä (esim. ajankohta, kuuleminen, ilmoitusaika) mikäli työntekijä ei halua käyttää oikeuttaan vapaaseen, tulee lomakorvaus maksaa viimeistään lomakauden päättyessä 1.1.2019

Vuosiloman antaminen työnantaja määrää loman lopullisen ajankohdan työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipide vuosiloman ajankohdasta kausiluonteinen työ, sen kalenterivuoden kuluessa, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy työntekijän kanssa sopimalla muuna aikana saman kalenterivuoden aikana jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua ilmoitettava tt:lle loman ajankohta mikäli mahdollista kuukautta ennen loman alkua, kuitenkin viimeistään 2 vkoa ennen loman alkua. 1.1.2019

Käsitteitä lomapalkka, loman ajalta maksettava palkka lomakorvaus, korvausta pitämättömästä lomasta tai kun lomaa ei kerry lomaltapaluuraha/lomaraha, rinnakkaisjärjestelmät työehtosopimuksen mukaisesti 1.1.2019

Lomapalkan laskentatavan määräytyminen Lomanmääräytymisvuoden päättyessä työntekijään sovellettava palkkaustapa ja loman ansaintasääntö määräävät vuosilomapalkan laskentasäännön. Työehtosopimuksella voidaan tästä pääsäännöstä poiketa. Säännöksellä määrätään siis siitä, mitä lomapalkan laskentatapaa käytetään eli lasketaanko lomapalkka kuukausipalkkasääntöä, keskipäiväpalkkaa koskevaa sääntöä vai prosenttiperusteista lomapalkkasääntöä käyttäen. Lähtökohtana on maaliskuun lopussa työntekijään sovellettava palkkaustapa. Jatkuu…. 1.1.2019

Vuosilomapalkka kk- ja viikko- palkkaiset tunti- ja urakkapalkkaiset 35-tuntilaiset Lomakorvaus vähintään 14 työ- päivää/kk 35 t/kk alle 14 pv ja alle 35 t/kk vuosiloman aikana kk-/viikkopalkkaa vastaava määrä vuosiloma- palkka 9 % tai 11,5 % loman- määräytymis- vuoden ansioista ei lomaa, oikeus vapaaseen, vuosiloma- korvaus 9 % tai 11,5 % vuosilomapalkka kertoimella (keskipäiväpalkan mukaan) 1.1.2019

Vuosilomapalkka viikko- ja kuukausipalkkaiset oikeus kuukausipalkkaan loman aikana kuukausipalkka jaetaan kuukauden todellisten työpäivien lukumäärällä ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä vuosilomalaissa olevaa vakiojakajaa 25 käytetään silloin, kun lasketaan lomakorvausta työsuhteen päättymisen yhteydessä. Myös työehtosopimukset joskus edellyttävät, että lomarahat maksetaan kuukausipalkkaiselle työntekijälle vakiojakajaa käyttäen. Tasaus tehdään seuraavan palkanmaksun yhteydessä. lomapalkka lasketaan lomallelähtötilanteen kuukausipalkan mukaan (palkankorotukset lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen otetaan huomioon). 1.1.2019

Vuosilomapalkka viikko- ja kuukausipalkkaiset palkka oltava työntekijän käytettävissä loman alkaessa lomapäivien lkm x kk-palkka (loman alkaessa) 25 TAI loma-ajan todelliset työpäivät x kk-palkka kuukauden todelliset työpäivät 1.1.2019

Vuosilomapalkkaa laskettaessa vko- ja kuukausipalkkaiset Palkkaan ei lasketa mukaan lakiin perustuvia palkanlisiä, kuten ylityön ja hätätyön korotuksia tai sunnuntaityökorvauksia Palkkaan lasketaan mukaan työehtosopimukseen ja työsopimukseen perustuvat kiinteät ja säännöllisesti maksettavat lisät, esim. iltalisät, kielilisät jne.   1.1.2019

Vuosilomapalkka viikko- ja kuukausipalkkaiset Muutos 2013 Vuosilomapalkka viikko- ja kuukausipalkkaiset Lomapalkan laskentaa koskeva muutos 2013: Jos kuukausipalkkaisen (ennen ja jälkeen muutoksen kk-palkkainen) työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana (1.4. - 31.3.), lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden palkasta. Jos muutos on tapahtunut lomamääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen loman alkua, lomapalkka määräytyy ennen muutosta olleen palkan perusteella (= viimeinen kk-palkka ennen muutosta. jatkuu… 1.1.2019

Vuosilomapalkka viikko- ja kuukausipalkkaiset Muutos 2013 Vuosilomapalkka viikko- ja kuukausipalkkaiset Prosenttiperusteinen laskentatapa ei ole uusi, mutta nyt sitä käytetään myös kuukausipalkkaisten muutostilanteissa Esimerkki: Työntekijä siirtyy osa-aikaeläkkeelle 1.1.2018. Hän on lomalla heinäkuussa 2018. Lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden 1.4.2017 - 31.3.2018 palkasta Viimeisen palkan käyttäminen Esimerkki: Osa-aikaisen työntekijän työsuhde muuttuu kokoaikaiseksi 1.6.2018. Hän on vuosilomalla heinäkuun 2018. Vuosilomapalkka lasketaan ennen muutosta olleen palkan perusteella (= käytännössä toukokuun palkan perusteella) 1.1.2019

Uutta säännöstä ei sovelleta, jos Muutos 2013 Uutta säännöstä ei sovelleta, jos   palkkaustapa muuttuu, mutta työaika pysyy ennallaan ainoastaan kuukausipalkka muuttuu, työaika ei muutu palkkaperusteet muuttuvat, mutta työaika ei muutu työaika muuttuu, mutta kuukausipalkka pysyy ennallaan. 1.1.2019

Esim. vuosiloman laskemisesta Työntekijä on ansainnut 14 loma-päivää, jotka hän pitää 7.8. - 22.8. Elokuussa olisi 23 työpäivää, mutta nyt työpäiviä on 11 ja lomapäiviä 14. Kuukausipalkka on 2400 € Laske elokuun työssäoloajan palkka sekä lomapalkka 2400 * 14 = 1344 € 25 2400 *11 = 1147,83 € 23 1344 + 1147,83 = 2491,83 € tasataan seuraavan palkanmaksun yhteydessä II tapa 1147,83 + 12*2400 (1252,17) = 2400 € Työehtosopimus määrittelee kumpaa laskentatapaa käytetään. VUOSILOMAPALKKA LASKETAAN RAHAPALKASTA 1.1.2019

Tehtävän ratkaisu 2400 * 14 = 1344 € 25 2400 * 11 = 1147,83 € 23 2400 * 14 = 1344 € 25 2400 * 11 = 1147,83 € 23 1344 + 1147,83 = 2491,83 € tasataan seuraavan palkanmaksun yhteydessä eli saa lopullisesti palkkaa 2 400 €. II tapa 1147,83 + 12 * 2400 (1252,17) = 2400 € Työehtosopimus määrittelee kumpaa laskentatapaa käytetään. VUOSILOMAPALKKA LASKETAAN RAHAPALKASTA 1.1.2019

Vuosilomapalkka tunti- ja urakkapalkkaiset (vähintään 14 pv/kk) keskimääräinen päiväpalkka x vuosi- lomakerroin keskimääräinen päiväpalkka palkka 1.4. - 31.3. (mukana ylityön peruspalkka) työpäivien lkm + 1/8 ylityötunneista 1.1.2019

Lomanmääräytymisvuoden ansiot (keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa) Otetaan huomioon työssäolon ajalta maksettu palkka, ylityön peruspalkka sunnuntaityön peruspalkka + korotus lisätyöpalkka työehtosopimuksen mukaiset säännöllisesti ja jatkuvasti maksettavat tuntikohtaiset lisät, kuten ilta- ja lauantaikorvaukset, ilta- ja yötyölisät. 1.1.2019

Lomanmääräytymisvuoden ansiot (keskimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa) Ei oteta huomioon ylityöpalkan korotuksia eriä, joita ei ole maksettu työssäoloajalta, esim. lomapalkka, vuosilomakorvaus, lomaltapaluuraha, sairausajanpalkka, kulukorvaukset, jouluraha 1.1.2019

Vuosilomakertoimet Vuosilomalaki 1.1.2019

35-tuntiset työsopimuksen mukaan työskentelee vähintään 35 t/kk vuosilomapalkka 9 (jos työsuhde alle vuoden) tai 11,5 % (jos työsuhde vähintään vuoden) lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkasta 1.1.2019

Esimerkki lomapalkan laskemisesta Työntekijän työsuhde alkoi 1.6.2017. Työsopimuksen mukaan hän työskentelee 2 päivää viikossa ja 6 tuntia päivässä. Sairaslomien johdosta marraskuussa oli 30 työtuntia. Työntekijä on lomautettuna 1. - 28.2.2018. Muissa lomanmääräytymisvuoden kuukausissa oli työtunteja vähintään 35. Palkkaa maksetaan yhteensä 3 000 €. Paljonko on lomaoikeus ja lomapalkka lomakaudella 2018? 1.1.2019

Tehtävän ratkaisu Lomaoikeus 10 kk * 2 pv (työsuhde alle vuoden lomamääräytymisvuoden lopussa 31.3.2018) = 20 pv Lomapalkka 9 % 3 000 €:sta eli 270 € Sairasloma ja lomautus eivät vähennä lomaoikeutta. 1.1.2019

Esimerkki 2 35-tuntilainen on äitiys- ja vanhempainlomalla 1.4.2017 – 28.2.2018 eli 11 kk. Hän on työssä 1 kk eli maaliskuun 2018. Paljonko hän saa lomaa ja loma-ajan palkkaa lomakautena 2018? 1.1.2019

Tehtävän ratkaisu 35-tuntinen on äitiys- ja vanhempainlomalla 1.4.2017 - 28.2.2018 eli 11 kk äitiys- ja vanhempainvapaalta ja vastaavasti isyys- ja vanhempainvapaalta vuosilomaoikeutta ansaitaan enintään kuuden kuukauden ajalta. työssä 1 kk eli maaliskuu 2018 lomaa 7 kk * 2,5 pv = 17,5 eli 18 lomapäivää lomapalkka lasketaan vain maaliskuun ansioista (11,5 %). 1.1.2019

työsuhteen päättyessä Lomakorvaus työsuhteen päättyessä lasketaan samoin kuin vuosilomapalkka ellei lomaan oikeuttavia kuukausia, korvaus 9 % tai 11,5 % sen ajan palkasta, jolta lomakorvausta siihen mennessä ei ole maksettu 1.1.2019

Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa mikäli työssä niin harvoina päivinä ettei lomapäiviä kerry korvaus 9 % (työsuhde alle vuoden) tai 11,5 % (työsuhde vähintään vuoden) edellisen lomanmääräytymisvuoden palkoista maksettava viimeistään 30.9. 1.1.2019

Vuosilomapalkka lasketaan rahapalkasta Luontoisetuja ei oteta mukaan Poikkeus: ruokailulipukkeet katsotaan täydestä arvosta rahapalkaksi, mikäli työntekijä pitää ne lomakuukautena. Vuosilomakorvaus Laissa ei ole nimenomaisesti säännelty, otetaanko luontoisedut huomioon työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta laskettaessa. Vuosilomapalkan ja lomakorvausten laskemista koskevien säännösten pohjalta periaatteena on kuitenkin ollut, että lomakorvaus lasketaan vain rahapalkasta, ei luontoiseduista. Työneuvosto on antanut tästä periaatteesta poikkeavan lausunnon TN 1425-07. Työneuvosto on katsonut, että kaikki työntekijän luontoisedut tulee ottaa huomioon, kun lasketaan lomakorvusta työsuhteen loppuessa. Lausunto ei ole sitova, joen asiaa ei ole juridisesti ratkaistu. 1.1.2019

Lounassetelit huomioidaan loma-ajan palkkaa laskettaessa seuraavasti: Palkansaaja pitää lounassetelit 2500 € palkka + 100 € (lounasseteleiden koko nimellisarvo) = 2600 € (ennakonpidätyksen alainen palkka, josta loma-ajanpalkka lasketaan Palkansaaja ei ota lounasseteleitä korvataan rahassa 75 % niiden arvosta 2500 € + 75 € (rahaa) = 2575 € (ennakonpidätyksen alainen palkka, josta loma-ajan palkka lasketaan) 1.1.2019

Lomaraha lomaltapaluurahan rinnakkaisjärjestelmä, jossa lomalta työhön palaaminen ei yleensä ole lomarahan maksamisen edellytyksenä maksetaan lomalle lähdettäessä 1.1.2019

Lomaltapaluuraha työehtosopimuksissa maksetaan vuosilomalta palaavalle työntekijälle ehtona, että lomalle lähtö sovittuna päivänä ja paluu työhön loman päätyttyä voidaan sopia maksu myös esim. 1/3 lomalle lähdettäessä ja 2/3 lomalta paluupäivän palkanmaksun yhteydessä 50 % vuosilomapalkasta 1.1.2019

Lomapalkkakirjanpito työnantajan on pidettävä kirjanpitoa vuosilomista vuosilomapalkoista lomakorvauksista käytävä ilmi lomien ajankohdat palkkojen ja korvausten suuruus lomien pituuteen vaikuttavat asiat työntekijälle annetaan vuosilomapalkkalaskelma 1.1.2019

Työkyvyttömyys loman aikana – omavastuu (1.4.2016 alkaen) Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Omavastuulla tarkoitetaan sitä, että työntekijä ei saa siirtää vuosilomaansa, vaikka hän on sen aikana työkyvytön. Omavastuu koskee pykälän mukaan vain tilanteita, jolloin sairastuminen tapahtuu vasta vuosiloman tai sen osan jo alettua. 1.1.2019

Omavastuuajan määräytyminen Työntekijällä voi olla enintään kuusi omavastuupäivää kunakin lomanmääräytymisvuonna ansaitun vuosilomansa aikana. Vasta silloin, jos työntekijä on yhteensä yli kuutena lomapäivänä työkyvytön, hän voi siirtää lomaansa näiden kuusi päivää ylittävien päivien osalta. Täysi kuuden päivän omavastuu tulee sovellettavaksi vasta viiden viikon eli 30 arkipäivän vuotuiseen vuosilomaan. Kuuden päivän omavastuu koskee siis vain työntekijöitä, jotka ovat ansainneet lomanmääräytymisvuonna 30 arkipäivää vuosilomaa. Jos työntekijä on ansainnut lomanmääräytymisvuonna enintään 24 arkipäivää vuosilomaa, hänellä ei ole ollenkaan omavastuuta. Jos työntekijä on ansainnut lomanmääräytymisvuonna yli 24 arkipäivää mutta alle 30 arkipäivää vuosilomaa, omavastuupäiviä voivat olla 24 päivää ylittävien päivien määrä. Toisin sanoen, jos lomaa on kertynyt 26 lomapäivää, on omavastuu kaksi päivää. . 1.1.2019

Esimerkki omavastuuajasta Lomakertymä 20 arkipäivää, ei omavastuuaikaa Lomakertymä 24 arkipäivää, ei omavastuuaikaa Lomakertymä 26 arkipäivää, omavastuu 2 lomapäivää Lomakertymä 28 arkipäivää, omavastuu 4 lomapäivää Lomakertymä 30 arkipäivää, omavastuu 6 lomapäivää Omavastuu voi kulua myös yksittäisinä päivinä ja ne voivat kohdistua kesä- ja/tai talviloman ajalle. Työntekijä voi olla työkyvytön esimerkiksi neljän lomapäivän ajan kesälomal-laan ja kahden lomapäivän ajan talvilomallaan. Jos hän on vielä tämän jälkeen työkyvytön talvilomapäiviensä aikana, hän voi siirtää nämä myöhemmin pidettäviksi 1.1.2019

Vuosiloman siirtäminen (työkyvyttömyys) Työntekijän on ilmoitettava asiasta työnantajalle. Työnantaja määrää uuden loma-ajan lomakaudella tai viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä. Työnantajan on ilmoitettava uusi loman ajankohta viimeistään viikkoa ennen loman alkua (jos mahdollista 2 vk). 1.1.2019

Säästövapaa työntekijällä oikeus säästää 24 päivää (sopimalla 18) ylittävä osa lomastaan, oikeus säästövapaaseen mikäli yrityksellä ei painavaa estettä säästövapaa annettava työntekijän määräämänä kalenterivuonna lomapalkka määräytyy säästövapaan alkamishetken palkan mukaan 1.1.2019

Säästövapaan palkka Säästövapaan palkka määräytyy samojen periaatteiden mukaan kuin vuosiloma ajan palkka yleensäkin. Siten kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka määräytyy säästövapaan alkamishetken palkan mukaan. Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän osalta säästövapaan palkka määrätään säästövapaan alkamisajankohtaa edeltäneen lomanmääräy-tymisvuoden palkan mukaan. Vuosilomalain mukaista kerrointaulukkoa on jatkettu yli 30 päivän siten, että 30 lomapäivää vastaavaa kerrointa 27,8 korotetaan luvulla 0,9 jokaista sellaista lomapäivää kohden, joka ylittää 30 päivää. Jos työsuhde päättyy ennen kuin työntekijä on ehtinyt pitää säästö-vapaansa, maksetaan siitä lomakorvaus normaaliin tapaan. Työntekijällä on oikeus saada säästövapaata vastaava lomakorvaus myös silloin, kun työsuhde muuttuu osa-aikaiseksi tai työntekijä joutuu lomautetuksi toistaiseksi. 1.1.2019