Hyvinvointikoulua rakennetaan Oulussa kumppanuudella Arto Willman hyvinvointipäällikkö, sivistys- ja kulttuuripalvelut Oulun kaupunki

MITÄ HYVINVOINTI ON? soveltaen Kiiminkijoen koulun materiaalista HYVINVOIVA LAPSI VANHEMMAT -YHTEISTYÖ -TUKI HYVÄT KAVERIT, KAVERISUHTEET HARRASTUKSET -ILOA -ONNISTUMISIA TERVEYS -FYYSINEN PSYYKKINEN KOULUSSA ON HYVÄ OLLA

Haasteita hyvinvoinnille Lapsen ja nuoren kokemus hyvinvoinnista (Kaupungin, yhteisön ja yksilön näkökulmien yhteensovittaminen) Organisaatiokeskeisyyden haaste (osallisuus) Ongelmakeskeisyys, yksilökeskeisyys Pedagogisen hyvinvoinnin haaste (oppimisen taidot, tietopainotteisuus) Tiedon kulkemisen haaste Kohtaamisen ja dialogin haaste (toimintakulttuuri) Erityisyyden haaste Medikalisaatio (diagnoosikeskeisyys) Resurssien riittävyyden ja kohdentamisen haaste (10% / 90%) Hallinto- / viranomais-/ ammattikuntakeskeisyys Päällekkäisyyksien ja ketjuttamisen haaste Pois lähettämisen kulttuuri

Mitä hyvinvointikoulu on? Toimintamalli, jonka kehittämisen taustalla hyvinvointineuvolan ja Meri-Toppilan kehittämistyö (alhaalta ylös) Pilotit: Kiiminkijoen ja Kaakkurin koulut Yhteistyötä koordinoiva ja ohjaava toimintamalli (vastuut, roolit, asiantuntijuus) tapa toimia Lähtökohtana oppilas, perhe Yhden luukun periaate: palvelut samasta paikasta ja varhain (koulu) Hyvinvointikoulussa: tuetaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia (kehitysympäristöt) hyödynnetään monialaista yhteistyötä (verkostot) vahvistetaan ennakoivaa ja varhaista tukea (perustyön vahvistaminen) tehostetaan ohjautumista ja tuen kohdentumista tunnistetaan hyvinvoinnin voimavarat ja mahdollisuudet puretaan päällekkäisyyksiä (työparityöskentely, yhteinen asiakkuus) vahvistetaan aktiivista, vastuullista ja osallistavaa hyvinvointia

HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMAT (Kiiminkijoen koulu) KORJAAVIEN TOIMIEN TARKASTELU Lastensuojelu Perhetyö Oppilashuolto PALVELUIHIN OHJAUTUMISEN KEHITTÄMINEN Helppo tavoitettavuus Selkeä palveluverkko Asiakkuuden jakaminen ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ Hyvinvoinnin tekijöiden löytäminen Mahdollisuuksien löytäminen Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen YHDESSÄ TEKEMISEN KULTTUURI Toimijoiden välinen yhteistyö Asiakkaan aktivoiminen Turhan puuhastelun välttäminen MITEN TOIMIMME?

Hyvinvointikoulu & Hyvinvointikeskus NUORISO-PALVELUT välituntiohjaus vierailut nuorisotiloihin viitosten keskustelut vanhempainillat MLL kerhot vanhempain-illat materiaalit läksyparkit konsultointi huoltajat Case Kiiminki Hyvinvointikoulu & Hyvinvointikeskus alueellisena palvelukeskuksena SEURAKUNTA yö- ja leirikoulut ryhmäyttämiset kriisiapu ”kuunteleva korva” kerhot oppilashuolto LASTENSUOJELU LS – ilmoitus kumppanuus kotikäynnit perheiden aktivointi konsultointi koulutus

(soveltaen Solantaus2002) Kehitysympäristöt (soveltaen Solantaus2002) TAVOITTEET Päivähoito O S A M I N E R E S U I T Koti Koulu Harras- tukset Lapsi TOIMIJAT 27.12.2018 Esityksen nimi / Tekijä

Lasten ja nuorten poikkitoiminnallisten palvelujen perusrakenne MONITOIMITALOT MONIPALVELUKESKUKSET HYVIINVOINTIKESKUKSET PERHEET LAPSET, NUORET Byström nuortenpalvelut Hyvinvointi- koulu LAPSET neuvola HYVE- PALVELUT SIKU- PALVELUT KOULULAISET ”HANKESALKUT” NUORET JÄRJESTÖJEN VERKOSTO KEHITTÄMIS- HANKKEET JÄRJESTÖT LASTEN KASTE –JÄRJESTÖ KUMPPANUUS

Kohti uudenlaista palveluajattelua

Hyvinvoiva koulu Koululla on yhteinen näkemys ja visio hyvinvoinnista ja perustehtävästä toiminta tavoitteellista, yhdessä sovitut toimintamallit Perhe ja oppilas keskiössä (asiakaslähtöisyys, osallisuus) Hyvinvointi ymmärretään laaja-alaisesti roolit, vastuut ja tarvittava osaaminen selkiytetty voimavarakeskeisyys (ongelmista vahvuuksiin ja yhdessä ratkaisuihin) Hyvinvointioppimisen- ja mielenterveystaitoja kehitetään tietoisesti ja yhteisöllisesti Poikkitoiminnallisen yhteistyön kynnys on matala, toimijoiden väillä keskinäinen luottamus, tieto kulkee Ollaan varhain liikkeellä, otetaan puheeksi, tehdään yhdessä Yhteisölliset voimavarat suunnattu hyvinvointia tukevaksi Avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri Verkostojen, koulun ja perheen yhteistyö toimii