Maahanmuuttajan askeleet työelämässä – Maastå-hanke Yhteisöllinen menetelmä järjestöille Tavoite: tarjota ammattiliitoille ja työyhteisöille yhteistoiminnallinen, kaksisuuntaista kotoutumista tukeva menetelmä. Menetelmän avulla voidaan: tuoda esiin ja näkyväksi sekä vahvistaa työyhteisöjen yhteisiä kulttuureja, arvoja ja käytäntöjä edistää maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten yhteistä ymmärrystä ja kaksisuuntaista kototutumista työyhteisöissä edistää selkokielen käyttöä ja suomen kielen osaamista edistää erilaisuuden hyödyntämistä ja tuloksellista toimintaa organisaatioissa ja työyhteisöissä tuoda uusia toimintamalleja myös ammattijärjestöjen toimintaan ja edunvalvontaan. Kumpulainen - Saari 29.12.2016 1 1

Maastå-hanke ja menetelmä mahdollistaa Hanke ja sen menetelmä parantavat sekä työyhteisöjen jäsenten että henkilöstöedustajien mahdollisuuksia kohdata toisiaan ja käsitellä yhteisiä asioita ja tavoitteita. Kun työskennellään yhdessä, voidaan purkaa ennakkoluuloja ja rakentaa siltoja kulttuurien kohtaamiselle ja uudistaa arjen asioiden hoitamista, myös työyhteisön jäsenten vuorovaikutus ja yhteisöllisyys kehittyvät. Hankkeen vaikutuksia paikalliseen toimintaan selvitetään vuoden kuluttua. Kumpulainen - Saari 29.12.2016 2

Maastå-hanke ja menetelmä käytännössä Aluksi kartoitetaan työntekijöiden kokemuksia ja tuntemuksia kulttuurien kohtaamisesta työyhteisöissä haastattelemalla heitä. (Esim. Kamu-ryhmän ja pääluottamusmiesten haastattelut kevät 2016.) Haastatteluissa esille tulevat teemat ja asiat otetaan huomioon työpajakokonaisuuksissa ja niiden ryhmätöissä. Kaikissa työvaiheissa pyritään vahvaan yhteistoiminnallisuuteen ja vuoropuheluun. Yhteistoiminnallinen ja vuorovaikutukseen perustuva toimintatapa vahvistaa keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä tekee mahdolliseksi sen, että työyhteisön ongelmat, haasteet ja kehittämistarpeet voidaan esittää kollektiivisesti (ei vain yksilöinä) esim. työnantajalle. Kumpulainen - Saari 29.12.2016 3

Maastå-hanke ja menetelmä käytännössä Hanke etenee teemoittain seuraavasti: 5 työpajaa, 2 - 5 tuntia / työpaja, työpajassa on esim. 4 pientyöryhmää ja pientyöryhmässä 2 henkilöstöedustajaa ja 2 – 3 maahanmuuttaja-taustaista henkilöä (yhteensä 4-5). Ensimmäinen (1.) ja viimeinen (5.) työpaja kestävät kaksi–kolme (2-3) tuntia: ensimmäisellä kerralla käsitellään työpajoihin valmistautumista ja viimeisellä kerralla kootaan tulokset toinen (2.) – neljäs (4.) työpaja käsittelevät teemoja, jotka haastatteluissa ja keskusteluissa ovat nousseet tärkeiksi. Työpajojen teemoista, asiantuntijoiden puheenvuoroista ja tuloksista päättävät ja vastaavat osallistujat yhdessä ohjaajien (Kumpulainen ja Saari) kanssa. Ks. myös seuraavan kalvon kuva. Kumpulainen - Saari 29.12.2016 4

Työpajakokonaisuus: Kuva Työpajakokonaisuus: yhteensä 5 työpajaa/teema-kokoontumista: - 2-3h /aloitus - 4-5h / teema A - 4-5 h / teema B - 4-5 h / teema C - 2-3 h / lopetus Työpajakokonaisuudessa osallistujia eri työaloilta /työpaikoilta. Kussakin työpajassa on 4 pientyöryhmää, - jokaisessa osallistujina 2 henkilöstö-edustajaa ja 2-3 maahanmuuttaja-taustaista, - käsittelevät yhdessä sovittua aihetta, joka tullut esille haastatteluissa /keskusteluissa - lisäksi mukana ohjaajat ja 1-2 asiantuntija-alustajaa Tulokset ja tavoitteet kootaan ja työstetään esitettäviksi sovituille tahoille, jotka vastaavat ko. asiasta (työnantaja, ammatti-järjestö, jokin muu..) Työpajakokonaisuus: Kuva Ohjaajat PK ja R-HS ja yhdistyksen pj ja plm . Haastateltavien ja työpajoihin osallistuvien rekrytointi . Sopiminen, miten lähestytään, mitä kerrotaan jne. (avoimuus) . Kutsu hankkeen työpajoihin osallistujille . Luottamuksen ja yhteisen käsityksen syntyminen tarpeesta ja tavoitteista alusta alkaen 27.12.2016 Maastå/Kumpulainen & Saari

Maastå – työpajoissa ja pienryhmissä käsiteltävät teemat / asiat (esimerkiksi) Kulttuurit: moninaisuus /erilaisuus, työkulttuuri, johtaminen ja viestintä, osallistuminen ja demokratia, luotettavuus ja luottamus, tiimityö, yhdessä tekeminen/ itsenäinen työskentely, tasa-arvo ja syrjimättömyys, tehokkuus ja aikatauluissa pysyminen. Ammatillinen osaaminen ja työssä kehittyminen: suomen kielen oppiminen, suullinen ja kirjallinen, erityisesti ammatillinen terminologia ja kieli, selkokielen osaaminen ja käyttäminen erityisesti kantasuomalaisten haasteena, perehdyttäminen, ammatillinen ja täydennyskoulutus sekä urakehitys. Ammattiyhdistystoiminta ja ammattiliitot: ammattiliittojen, luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja yhteistoimintaan osallistuvan edustajan rooli ja merkitys, jäsenen kiinnostus toimia aktiivisesti liitossa / omassa työyhteisössä. Kumpulainen - Saari 29.12.2016 6