Sanomalehtien lukemisella yhteys oppimistuloksiin

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Maahanmuuttajataustaiset nuoret ja koulutus
Advertisements

Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Aikakauslehti nettarin arjessa Seija Nurmi The University of Westminster Aikakauslehtien liiton seminaari
Kirjallisuuden opetuksen l ä hestymistapoja ekstensiivinen vs intensiivinen, kronologinen vs temaattinen sek ä humanistinen vs instrumentaalinen l ä hestymistapa.
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto.
Oppimistulokset opettajankoulutuksen näkökulmasta Heini-Marja Järvinen Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos.
Suomalaiset nuoret lukijoina PISA-tutkimusten valossa Uutta virtaa sanomalehden käyttöön Pirjo Linnakylä.
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
”Elämä oli sotkuista, meluista ja sekavaa.” Sosiaalinen media ja nuoret Tomi Kiilakoski Oulu
Isä mummu pappa veli sisko vaari äiti isä isoisä täti mummi isä veli eno Lapsi nauttii yhteisistä lukuhetkistä Lukuhetkien aikana lapsi oppii tärkeitä.
JOUSTAVA ESI- JA ALKUOPETUS OJOISTEN LASTENTALOSSA
Koulunkäynti alkaa noin 7-8v Peruskoulu, ammattikoulu, Jns.
Kirkou – käynnistystilaisuus Maria Repo Helsingin kaupunginkirjasto.
Isä mummu pappa veli sisko vaari äiti isä isoisä täti mummi isä veli eno Miten aktiivinen lukuharrastus syntyy? Aktiiviseen lukuharrastukseen kuuluvat.
PISA Programme for International Students Assessment OECD-maat.
Tilastollisesti merkitsevä nousu Tilastollisesti merkitsevä lasku Edelliseen aineistoon KMT 2005 verrattuna* KMT Kevät06 puolivuosiaineisto KMT SYKSY05/KEVÄT06.
Kokemuksia ja kommentteja arvioinnista Rehtori Maija Vehviläinen Lahden Diakoniasäätiö Lahden diakonian instituutti.
Suomalaisten lukutaito eurooppalaisessa kontekstissa Sari Sulkunen Jyväskylän yliopisto Lukutaito maailmalla, Euroopassa ja.
Monilukutaito ja lukeminen verkkotekstien aikakaudella Esitelmä kirjastopäivillä Kaisa Leino.
Kirjan tehtävien vastaukset s. 114 III Vaikuttamisen kanavat 10 Media on tärkeä mielipidevaikuttaja.
ONKO VERKKO-OPPIMINEN RIKKI ?. PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN SEKÄ OPPILAIDEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA.
OLETKO KIINNOSTUNUT VAIKUTTAMISESTA? HALUATKO EDISTÄÄ OPPILAIDEN ASIOITA KOULUSSA? TAHDOTKO TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ ERI TAHOJEN KANSSA? NYT SIIHEN ON MAHDOLLISUUS:
Nuorisotakuun seuranta 2015 * Varsinais-Suomi ja naapurialueet Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus
Tiivistetäänkö peruskoulun ”perälautaa ” - Sivistystoimensuunnittelija Lea Goyal Keski-Suomen ELY-keskus
Committed to Being More Kansalaiskysely seksuaalisuudesta ja seksistä. KAALIMATO TUTKII KAALIMATO TUTKII TOUKOKUU 2016.
Suomalaisten Energia-asenteet 2016
Monilukutaito ja lukeminen verkkotekstien aikakaudella
Opettaja opettaa persoonallisuudellaan- vai opettaako?
KAVERIKAHVILA Vertaisoppimisen menetelmiä kouluihin
Mikä EduMAP? Rahoitus EU Horizon2020-ohjelmasta Tampereen yliopiston johtama hanke, yhteistyössä Foredata Oy & 7 kumppania Euroopasta.
Puhumista, kuuntelemista, lukemista, kirjoittamista?
Kokemuksia pilottikouluista
Sivistystoimialan ajankohtaiset
PERUSKOULUN TASO JA TASA-ARVO PISA-TULOSTEN VALOSSA
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (2016)
Suomalaisen koulutuksen tulevaisuus
KAVERIKAHVILA Vertaisoppimisen menetelmiä kouluihin
Kansalaiskysely seksuaalisuudesta ja seksistä
Lukemisesteiset lapset ja nuoret kirjaston asiakkaina
Fyysisen aktiivisuuden lisääminen oppilaitosten arjessa
Projektityö Blogi/Wiki –ryhmät – sähköposti opettajalle
Tonni lähti Ryhmä 4.
Nuoret kuntapalveluita kehittämässä
Tervetuloa vanhempainiltaan!
Äidinkielen yo-koetyyppi keväästä 2007 alkaen
Aikakauslehtien lukeminen kuukausittain eri välineillä
Ylpeästi amis, tavoitteena varma työpaikka –
Aikakauslehtien lukeminen kuukausittain eri välineillä, kevät 2016
Tuottotehtävä tekstitaitokokeessa
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
TOIMINTAMALLI KESKUSTELU MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN OPPILAAN KANSSA
Kuinka tärkeää tiedon luotettavuus on netissä
Oppilaan päättöarviointi perusopetuksessa
Lukutaito ja syrjäytyminen
1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia
X-breikki: LIIKKUVA AMIS SAKU ry.
Kansalaiskysely seksuaalisuudesta ja seksistä
- ja tähän mahdollinen ala
Uuden teknologian vaikutukset työpaikoille
Sanomalehdet voidaan jakaa: paikallis-, maakunta- ja
Suomalaisen ja espanjalaisen koulun välinen projekti
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö VPK toiminnan tunnettuus
”Avaruusseikkailu 2006” Verkko-opetuskokeilu
Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
Mielipiteet lasten digitaalisesta pelaamisesta
Nuoret ja trendit -tutkimus
Lukutaidon merkitys – opettajan näkökulma Tampereen yläkoulusta
Liikuntatieteen päivät 2019 Maria Heikkilä, ETM
Salla Turpeinen, Virpi Inkinen, Kaarlo Laine
Esityksen transkriptio:

Sanomalehtien lukemisella yhteys oppimistuloksiin Sanomalehtiä useita kertoja viikossa lukevat nuoret* menestyivät lukutaitokokeessa merkitsevästi paremmin kuin harvemmin lehtiä lukevat. Aktiivilukijoiden ja kaikkein passiivisimpien lukijoiden piste-ero arvioinnissa oli peräti 51 pistettä. Laskennallisesti tämä vastaa yli vuoden eroa koulun oppimäärän hallinnassa, joten ero on merkittävä. Luonnontieteissä koetulosten ero aktiivisimpien ja passiivisimpien lukijoiden välillä oli 46 pistettä. Matematiikassa vastaava ero oli 38 pistettä. Sirén, M., Leino, K. & Nissinen, K. 2018. Nuorten media-arki ja lukutaito. Koulutuksen tutkimuslaitos ja Sanomalehtien Liitto. Tutkimus pohjaa PISA 2015 -AINEISTOON, joka on edustava otos suomalaisten peruskoulujen 15-vuotiaista oppilaista

Verkkouutisten lukemisella yhteys oppimistuloksiin Myös verkkouutisten aktiivinen lukeminen on merkitsevässä yhteydessä lukutaitotuloksiin, mutta useita kertoja päivässä tapahtuva lukeminen ei enää paranna tuloksia viikoittaiseen lukemiseen verrattuna. Useita kertoja viikossa lukevien ja kaikkein passiivisimpien lukijoiden piste-ero arvioinnissa oli 41 pistettä. Verkkouutisten lukemisen yhteys lukutaitotuloksiin ei siten ole aivan yhtä voimakas kuin sanomalehtien lukemisen. Luonnontieteissä ero aktiivisimpien ja passiivisimpien lukijoiden välillä oli 37 pistettä. Matematiikassa piste-ero oli 30 pistettä. Sirén, M., Leino, K. & Nissinen, K. 2018. Nuorten media-arki ja lukutaito. Koulutuksen tutkimuslaitos ja Sanomalehtien Liitto. Tutkimus pohjaa PISA 2015 –AINEISTOON, joka on edustava otos suomalaisten peruskoulujen 15-vuotiaista oppilaista

Mediankäyttäjäryhmien oppimistulokset Nuoret jaettiin eri medioiden käyttöaktiivisuuden perusteella seitsemään eri ryhmään. Eniten nuoria erotteli sarjakuvien, kaunokirjallisuuden ja sanomalehtien lukeminen. Sosiaalisen median käyttö oli aktiivista myös niissä ryhmissä, joissa muu mediankäyttö oli vähäisempää. Kaunokirjallisuutta lukevat ryhmät (1–2) ylsivät parhaimpiin oppimistuloksiin. Lukemista karttavien ryhmä (7) menestyi PISA-kokeissa kaikkein heikoiten. Aktiiviset kaunokirjallisuuden lukijat Lehtitekstien ja kauno- kirjallisuuden lukijat Monipuoliset mediankäyttäjät Lehtitekstejä ja uutisia lukevat kaunokirjallisuuden kaihtajat Aktiiviset verkkotekstien lukijat Sarjakuvien lukijat Lukemista karttavat Sirén, M., Leino, K. & Nissinen, K. 2018. Nuorten media-arki ja lukutaito. Koulutuksen tutkimuslaitos ja Sanomalehtien Liitto. Tutkimus pohjaa PISA 2015 –AINEISTOON, joka on edustava otos suomalaisten peruskoulujen 15-vuotiaista oppilaista