Suomalaiset nuoret lukijoina PISA-tutkimusten valossa Uutta virtaa sanomalehden käyttöön 4. 10. 2007 Pirjo Linnakylä.

Esitys aiheesta: "Suomalaiset nuoret lukijoina PISA-tutkimusten valossa Uutta virtaa sanomalehden käyttöön 4. 10. 2007 Pirjo Linnakylä."— Esityksen transkriptio:

1 Suomalaiset nuoret lukijoina PISA-tutkimusten valossa Uutta virtaa sanomalehden käyttöön 4. 10. 2007 Pirjo Linnakylä

2 Lukutaidon lumo Yksilön henkistä kasvua Kansallista kulttuuria Kansainvälistä yhteistyötä Maailmanlaajuista koulutusvastuuta Koulutusta ja kulttuuria Sosiaalista oikeudenmukaisuutta Aktiivista kansalaisuutta Taloudellista kasvua

3 Lukutaidon dynaamisuus Lapsuudesta elinikäiseen oppimiseen Lukemaan oppimisesta lukemalla oppimiseen, vaikuttamiseen ja voimaantumiseen Kouluoppimisesta elämänlaajuiseen kasvuun Yksilöpsykologisesta tarkastelusta yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden ja kilpailukyvyn edistämiseen Painetuista teksteistä monimediaiseen lukutaitoon Sanatarkasta merkityksestä tulkintoihin, tehokkaaseen ja kriittiseen käyttöön Kansallisesta kulttuurista kansainvälisiin tekstitaitoihin ja muiden kulttuurien avaamiseen.

4 Lukutaito on oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden avaintaito (PISA, UNESCO) Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen, taitojen ja valmiuksien vahvistamiseksi ja yhteiskuntaelämään osallistumiseksi. Lukutaidon keskeiset ulottuvuudet PISAssa u Tekstityypit (lineaariset tekstit, ei-lineaariset dokumentit) u Tilanteet ja tarkoitukset (oppiminen, hekilökohtainen kasvu, työ ja kansalaisuus) u Prosessit ja strategiat (aspektit, vaatimustasot)

5 PISA 2000

6 PISA 2003

7 PISA 2000 ja 2003 vertailu

8 PISA 2003

9 Maailmanlaajuisesti arvioiden Suomalaiset ovat lukijakansaa (IEA, PISA, SIALS) Nuoret ovat keskimäärin huippulukijoita Tytöt ovat omaa luokkaansa Pojatkin ovat OECD-maiden pojista parhaita Parantamisen varaa on silti

10 Miksi suomalaiset lukevat muita pohjoismaalaisia paremmin?

11 Lukutaidon ongelmia Heikkojakin lukijoita on (6 % + 15 %) Huippulukijoita odotettua vähemmän Luetun pohdinta ja kriittinen arviointi vaikeaa Kriittiistä, argumentoivaa ja voimaannuttavaa lukutaitoa kehitettävä Oppilailta puuttuu keinoja ja välineitä tekstin muodon, rakenteen ja tyylin, argumentointitapojen ja ilmaisukeinojen erittelyyn ja arviointiin. OPS oikealla tiellä (monipuoliset tekstitaidot)

12

13

14 Luottamus omiin mahdollisuuksiin lukemisen oppijana Käsitys lukutaidosta henkilökohtaisesti merkityksellisenä ja hyödyllisenä taitona Näkemys lukutaidosta ilon ja viihtymisen sekä sosiaalisen kanssakäymisen vahvistajana. Nuorten omia kirja- ja tekstivalintoja ja mielipiteitä arvostetaan Kiinnostavia kirjoja ja muuta luettavaa on runsaasti tarjolla Joku - opettaja, vanhemmat tai toinen oppilas - osaa johdatella ja innostaa erilaisten tekstien maailmaan Tarjotaan mahdollisuuksia ja kehitetään keinoja tutustua erilaisiin kiinnostaviin aiheisiin ja asioihin kirjojen ja muiden tekstien - myös lehtien ja verkkotekstien - avulla. Lukuharrastukseen sitoutumista vahvistavat John Guthrie ym. 1999, 2000, 2004, 2006

15 Lukemiseen liittyvien toiminnallisten tehtävien suosio ( 2. luokalla) 1. näytteleminen (kirjan henkilöiden, tapahtumien, jatkon) 2. kirjeiden kirjoittaminen kirjan henkilöille, henkilöt toisilleen, kirjailijalle 3. askarteleminen (kirjan tapahtumapaikka, keskeinen esine kirjassa) 4. karttojen laatiminen (henkilökartta, tapahtumakartta) 5. piirtäminen kirjan tapahtumista ja henkilöistä 6. oman lopetuksen keksiminen tarinalle 7. ongelmien ratkaisu pienryhmissä 8. tunnelman tulkitseminen rytmisoittimilla 9. keskustelu suurryhmässä 10. EI: tehtävämonisteita (Jaana Arvonen, Toiminta lukemisen tukena, 2002)

16 Miten sitouttaa lukuharrastukseen? Nuorten omia kirja- ja tekstivalintoja, myös lehtiä Jännittäviä, kiinnostavia ja hauskoja kirjoja (pojat: huumoria, sankaritarinoita, nykynuorten elämää, urheilua, musiikkia, metsästystä) Autenttisia tekstejä Oppilaan kannalta haasteellisia tehtäviä, joissa onnistumisen mahdollisuus Projektitehtäviä yhteisten kiinnostusten (jääkiekko, autourheilu, teknologia, musiikkia) ympärille Ryhmien välistä kilvoittelua, väittelyjä, keskusteluja Vanhemmilta oppilailta vinkkejä nuoremmille Opettajan oma kiinnostus ja lukuharrastus välittyy Opettajan henkilökoht. suositukset ”Sinä pitäisit tästä” Opettajan kerronta (kirjan alku) Salaliitto - kumppanuus - vanhempien kanssa Isät mukaan ”Tosi mies tarttuu kirjaan” -kampanjaan

17 Sanomalehti lukutaidon ja -harrastuksen tukena? KTL & Sanomalehtien liitto

18 Tutkimuksen tarkoitus Selvittää PISA 2003 -aineiston jatkoanalyysien avulla 15- vuotiaiden suomalaisnuorten sanomalehtien lukemisaktiivisuutta ja sen taustatekijöitä sekä aktiivisuuden yhteyttä oppimistuloksiin ja opiskeluasenteisiin. Tutkimusaineistona PISA 2003 -aineisto sekä kansallinen oheiskysely, jossa arvioitiin nuorten vapaa-ajan lukemisaktiivisuutta ja lukuharrastukseen sitoutumista. Edustava otos ikäluokasta (5800 oppilasta) vastasi kyselyyn ja osallistui matematiikan kokeisiin. Lukutaidon, luonnontieteiden ja ongelmanratkaisun kokeisiin osallistui 3120 oppilasta.

19 15-vuotiaiden nuorten sanomalehtien lukemisaktiivisuus vuonna 2003

20 Nuorten lukemisaktiivisuus vuosina 2000 ja 2003 Suomessa ja vuonna 2000 OECD-maissa keskimäärin

21 Sukupuoliero sanomalehtien lukemisaktiivisuudessa

22 Maahanmuuttajien ja Suomessa syntyneiden nuorten sanomalehtien lukemisaktiivisuus

23 Kotitaustan yhteys nuorten sanomalehtien lukemiseen

24 Asuinpaikan ja kotiseudun yhteys sanomalehtien lukemisaktiivisuuteen

25 Verkkolehtien lukemisaktiivisuus vuonna 2003

26 Eri medioiden käyttöaktiivisuus vuosina 2000 ja 2003

27 Lukukokeiden tulokset sanomalehtien lukemisaktiivisuuden mukaan (PISA 2003, OECD-maiden keskiarvo 500)

28 Kaikkien PISAn koealueiden tulokset lukemisaktiivisuuden mukaan

29 Nuorten suhtautuminen koulunkäynnin hyödyllisyyteen sanomalehtien lukemisaktiivisuuden mukaan Koulunkäynti ei ole ajan haaskausta. Koulussa oppii asioita, joista on hyötyä elämässä. Koulu antaa varmuutta tehdä päätöksiä. Koulu valmistaa aikuisen elämää varten. OECD:n keskiarvo

30 Yhteenvetoa Suomalaiset nuoret edelleen aktiivisia sanomalehtien lukijoita. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus yhteydessä arkipäivän lukutaitoon. Yhteys vahva myös matematiikan ja luonnontieteiden osaamiseen sekä ongelmanratkaisuun. Yhteydet monensuuntaisia: Hyvät lukijat ymmärtävät muita paremmin lehtitekstejä ja lukevat niitä innokkaammin kuin ne, joiden tiedot ja taidot ovat puutteelliset ja lehtien lukeminen on työlästä. Toisaalta lehdistä oppii monipuolista lukutaitoa sekä yleis- ja erityistietoa, josta hyötyä opiskelussa. Koulujen välilläkin eroa sekä aktiivisuudessa että yhteyksissä oppimistuloksiin. Ovatko erojen syyt koulujen opetussuunnitelmissa, opetuksen painotuksissa vai oppimisympäristöissä?

31 Nuorten mediankäyttöryhmät

32 Nuorten jakautuminen ryhmiin 1. verkkopelaajat (61 % poikia) 2. aktiivinen lehti- ja verkkoryhmä (55 % tyttöjä) 3. lehtien selaajat (tyttöjä ja poikia yhtä paljon) 4. tietoa etsivät lehtien, tietokirjojen ja verkkojen lukijat (71 % poikia) 5. monipuoliset lehtien ja kirjallisuuden lukijat (77 % tyttöjä)

33 Eri mediankäyttäjäryhmien koetulosten keskiarvot

34 Lukijaryhmät - alakulttuurit? Kaunokirjallisuuden lukeminen ja verkkojen käyttö erotteli vahvemmin kuin sanomalehti. Lehti tasa-arvoistava. Parhaisiin oppimistuloksiin ylsi kaunokirjallisuutta suosiva mutta myös sanomalehtiä aktiivisesti lukevien tyttövaltainen ryhmä. Aktiivinen tietokirjoja, lehtiä ja verkkotekstejä lukeva, poikavaltainen ryhmä menestyi kokeissa lähes yhtä hyvin. Heikoimmin menestyivät ryhmät, joissa lehtiä luettiin vähiten ja joissa kaihdettiin tieto- ja kaunokirjallisuutta. Monipuolisten lukijoitten opiskeluasenteet olivat myönteisimmät sekä koulunkäynnin hyödyllisyyteen että jatko-opiskeluun.

35 Sanomalehden lukeminen nonformaalia oppimista Kiinnittää yhteiskuntaan ja lähiyhteisöön. Monipuoliset tekstit, ajankohtainen sisältö. Hyvä oppimateriaali erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, maahanmuuttajien ja aikuisten opiskelussa. Sosiaalistaa arkikulttuuriin, mutta edistää myös avaintaitojen kehittymistä, jotka ratkaisevia muiden asioiden oppimisessa. Välittävät maailmaan orientoitumisen kannalta keskeistä informaatiota todellisuudesta ja vallan käytöstä. Ohjaa kriittiseen ja voimaannuttavaan lukemiseen. Uutisten välittäminen on historian välittämistä sen tapahtuessa.