Mielipiteet lasten digitaalisesta pelaamisesta

Esitys aiheesta: "Mielipiteet lasten digitaalisesta pelaamisesta"— Esityksen transkriptio:

1 Mielipiteet lasten digitaalisesta pelaamisesta
Tuomo Turja t-18242/Ttu

2 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu Veikkaus Oy:n toimeksiannosta Tutkimuksen tarkoitus on selvittää alaikäisten lasten mielipiteitä digitaalisesta pelaamisesta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Taloustutkimuksen internet-paneelin sellaiset jäsenet, joiden taloudessa oli alaikäisiä lapsia. Tutkimuskutsussa tarkennettiin, että tutkimus on kohdistettu alaikäisten lasten vanhemmille. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa. Tutkimukseen vastasi hyväksytysti ennen tiedonkeruun päättämistä 522 henkilöä. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin välisenä aikana. Tutkimuksen aineisto on käsitelty Taloustutkimus Oy:ssä erityisesti markkinatutkimustiedon analysointiin tarkoitetuilla ohjelmistoilla. Tulostuksessa on käytetty T-testiä, joka mittaa kunkin taulukkoelementin kohdalla, poikkeaako luku jäännösryhmästä enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Väritetty solu taulukoissa osoittaa, että ero on merkitsevä. Kokonaistuloksen (”Total”-sarake, n=522) virhemarginaali on 95 %:n luotettavuustasolla suurimmillaan (vastausjakauman ollessa 50 %/50 %) noin ± 4,5 prosenttiyksikköä. t-18242/Ttu

3 Yhteenveto päätuloksista 1/2
Vanhemmat suhtautuvat lasten digitaaliseen pelaamiseen pääosin myönteisesti. Noin kolme neljästä alaikäisen lapsen vanhemmasta suhtautuu vähintään melko myönteisesti siihen, että lapset pelaavat tai pelaisivat digitaalisia pelejä. Keskimääräistä myönteisemmin suhtautuvat vuotitaat vastaajat sekä sellaiset vastaajat, joilla on vuotiaita lapsia. Kielteisesti suhtautuvia on keskimääräistä enemmän maaseutupaikkakunnilla asuvissa vastaajissa. Noin kaksi kolmasosaa (64 %) rajoittaa jotenkin lastensa pelaamista, noin neljäsosa (23 %) ei rajoita. Noin joka kymmenes (12 %) vastaa, ettei lapsensa pelaa digitaalisia pelejä. Eniten rajoittamista ilmoittavat vuotiaat vanhemmat, sekä ne, joiden perheessä on 5-9-vuotiaita tai vuotiaita lapsia. Miehet sanovat naisia useammin, että pelaamista ei rajoiteta. Tyypillisimmät tavat rajoittaa pelaamista ovat päivittäiset aikarajat, pelipäivien sopiminen ja ikärajojen valvonta. Pelien ikärajajärjestelmä tunnetaan kohtalaisen hyvin. Noin viidesosa (19 %) tuntee järjestelmän erittäin hyvin ja noin puolet (47 %) melko hyvin. Vajaa kolmasosa (31 %) tuntee järjestelmän melko tai erittäin huonosti. Ikärajajärjestelmän tuntevat parhaiten ne vastaajat, joilla on 5-9 –vuotiaita lapsia. Mitä vanhempi vastaaja on, sitä heikommin ikärajat tunnetaan. Kysymys siitä, onko pelaamiseen liittyvä kasvatus vaikeaa, jakaa mielipiteitä. 55 prosenttia on sitä mieltä, että kasvatus ei ole vaikeaa, 45 prosenttia kokee, että se on. Lasten ikä on tässä kysymyksessä jakava tekijä. 87 prosenttia niistä vastaajista, joilla on 5-9 – vuotiaita lapsia pitää kasvattamista vaikeana ja niistä, joilla on –vuotiaita lapsia 79 prosenttia pitää pelaamiseen liittyvää kasvatusta vaikeana. Viisi prosenttia vanhemmista kannustaa lapsia pelaamisessa aina kun lapsi pelaa, 37 prosenttia kannustaa silloin tällöin. Kolmasosa kannustaa harvoin ja 13 prosenttia ei kannusta koskaan. Eniten kannustetaan alle 10-vuotaiaita lapsia. Mitä vanhempi lapsi on, sitä vähemmän heitä kannustetaan. t-18242/Ttu

4 Yhteenveto päätuloksista 2/2
Vanhemmat pelaavat lastensa kanssa digitaalisia pelejä melko vähän. Yksi prosentti pelaa lastensa kanssa päivittäin tai lähes päivittäin ja viisi prosenttia pelaa muutaman kerran viikossa. Noin kerran viikossa pelaa 14 prosenttia vanhemmista ja sitä harvemmin 44 prosenttia. Neljäsosa (26 %) ei pelaa lastensa kanssa lainkaan. Eniten lasten kanssa pelaavat alle 25 –vuotiaat vanhemmat ja ne, joiden kotona on 5-9 –vuotiaita lapsia. Kuusi kymmenestä vastaajasta sanoo, että he keskustelevat lasten kanssa pelaamisesta joko melko vähän tai ei lainkaan. Viisi prosenttia keskustelee erittäin paljon ja 34 prosenttia melko paljon. Muita enemmän keskustelevat ne, joilla on joko 5-9 –vuotiaita tai –vuotiaita lapsia. Naiset keskustelevat pelaamisesta lapsiensa kanssa enemmän kuin miehet. Vanhemmat tuntevat lapsiensa pelaamat pelit kohtatalaisen hyvin. 17 prosenttia sanoi tuntevansa pelit erittäin hyvin ja 38 prosenttia melko hyvin. Melko huonosti pelit tuntee 24 prosenttia ja erittäin huonosti 10 prosenttia. Mitä nuorempi vastaaja on, sitä paremmin pelejä tunnetaan. Pelit tunnetaan parhaiten niissä talouksissa, joissa on 5-9 –vuotiaita lapsia. Lopuksi vastaajilta pyydettiin kertomaan omin sanoin, minkälaiset asiat huolestuttavat lapsen pelaamisessa. Usein mainittiin mm. pelko peliriippuvuudesta, ajankäyttöön liittyvät asiat ja pelien väkivaltaisuus. Melko moni oli kuitenkin sitä mieltä, että pelaamisessa ei huolestuta mikään asia. t-18242/Ttu

5 Miten suhtautuu siihen, että lapsi pelaa tai pelaisi digitaalisia pelejä
n=kaikki vastaajat t-18424/Ttu

6 Rajoitetaanko kotona lasten pelaamista
n=kaikki vastaajat t-18424/Ttu

7 Kuinka hyvin tuntee eri pelien ikärajajärjestelmän
n=kaikki vastaajat t-18424/Ttu

8 Onko pelaamiseen liittyvä kasvatus mielestäsi vaikeaa
n=kaikki vastaajat t-18424/Ttu

9 Kuinka usein kannustaa lasta pelisuorituksissa
n=kaikki vastaajat t-18424/Ttu

10 Kuinka usein pelaa lapsen kanssa tai ehdottaa hänelle yhdessä pelaamista
n=kaikki vastaajat t-18424/Ttu

11 Kuinka paljon keskustelee lapsen kanssa pelaamisesta (muuten kuin rajoittamistarkoituksessa)
n=kaikki vastaajat t-18424/Ttu

12 Kuinka hyvin tuntee pelejä, joita lapsi pelaa
n=kaikki vastaajat t-18424/Ttu

13