Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

Metallit Kuva :
Stereoisomeria Stereoisomerian lajit ovat:
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Olomuodosta toiseen.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Orgaaninen kemia Hiilen kemiaa Elollisen luonnon kemiaa.
OLOMUODON MUUTOKSET KUMPI SULAA HELPOMMIN, JÄÄ VAI TINA?
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
Aineen rakenne.
Rikki
Typpi.
EPÄORGAANINEN KEMIA.
1. Hiili – elämän alkuaine
HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.
Amiinit.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
KE1 Aineiden tutkiminen ja mallintaminen. Johdanto : Mitä kemia on? Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita Kemia.
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
Sp2-HYBRIDISAATIO.
Olomuodosta toiseen.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksollinen järjestelmä
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Stereoisomeria Cis-trans-isomeria eli geometrinen isomeria
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Avoketjuisen rakenteen lisäksi monosakkaridit esiintyvät heterosyklisinä rengasrakenteina, joissa karbonyyliryhmän happi on osa rengasrakennetta.
Luku 5, Orgaanisia yhdisteitä
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset yhdisteet
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
4. Molekyylien avaruusrakenne ja stereoisomeria
1. Hiili – yksi elämän alkuaineista
Hiili ja sen yhdisteet Hiiltä on kaikessa elollisessa (kasvit,
2,4,4-trimetyyli-2-penteeni Avaruusrakenne Hiiliatomin sp2-hybridisaatio Hiiliatomin sp2-hybridisaatiossa sekoittuvat yksi 2s-atomiorbitaali ja kaksi.
Rakennekaavoja.
2.1 VAHVAT SIDOKSET.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
Kiteiset ja amorfiset aineet
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Tiivistelmä 8. Palaminen
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Tehtävä 74 Miten eroavat toisistaan ionihilan ja poolisen molekyylihilan a. rakenneyksiköt b. hilaa koossa pitävät voimat c. sulamispisteet
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset Metallisidos
Elinympäristömme alkuaineita
Millainen on kemian mikromaailma
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia, jolloin atomien välille syntyy yksinkertainen, kaksois- tai kovalenttinen kolmoissidos.(Katso viereistä kuvaa) Halogeenimolekyylit ovat kaksiatomisia ja muodostuvat kovalenttisin sidoksin atomeista Kaikkia alkainemolekyylit ovat poolittomia.Atomien elektronegatiivisuusero 0. 30.9.2012 Tunti 10

Molekyylien väliset sidokset. Dispersiovoimat Molekyylihila Alkuainemolekyylien välillä on vain heikkoja dispersiovoimia. Siksi näillä alkaineilla on melko alhainen sulamis- ja kiehumispiste.Vety, typpi, happi ja fluori ovat huoneenlämpötilassa kaasuja. Bromi on neste ja jodi kiinteä. Ryhmän 17 alkuaineiden olomuodon muutos kaasusta kiinteäksi ryhmässä alaspäin mentäessä selittyy atomin koolla.Bromimolekyyli on suurempi kuin kloorimolekyyli, koska atomissa on enemmän elektroneja.Lisääntynyt elektronien määrä saa aikaan hetkellisten dipoilien määrän kasvamisen, jolloin molekyylien välille syntyvät dispersiovoimat ovat suurempia. Molekyylin koon kasvaessa dispersiovoimat kasvavat. 30.9.2012 Tunti 10

Hiili ATOMIHILA Timantissa jokainen hiiliatomi on liittynyt tetraedrisesti neljään muuhun hiiliatomiin vahvalla kovalenttisella sidoksella. Hila säännöllinen. Timantilla korkea sulamis- ja kiehumispiste. Luonnossa alkuainehiili esiintyy jättiläismolekyylinä, joissa suuri joukko yksittäisiä hiiliatomeja jakaa ulkoelektroneja muiden hiiliatomien kanssa.Tälläinen järjestelmä on atomihila. Hiiliatomit järjestäytyvät kolmella eri tavalla, mihin vaikuttaa lämpötila ja paine.Näin syntyvät hiilen kolme allotrooppista muotoa timantti, grafiitti ja fullereeni. 30.9.2012 Tunti 10

Hiili Hiilen toinen allotrooppinen muoto grafiitti muodostuu siten, että hiiliatomin kolme ulkoelektronia sitoo kovalenttisesti kolme muuta hiiliatomia muodostaen tason verkkorakenteen. Jokaisen hiiliatomin neljäs ulkoelektroni jää vapaaksi, joten grafiitti johtaa sähköä.Verkot voivat sitoutua toisiinsa heikoilla dispersiovoimilla, minkä vuoksi grafiitti on pehmeää ja liukasta. 30.9.2012 Tunti 10

Hiili Kolmas hiilen allotrooppinen muoto on fullereeni. Siinä on 60 hiiliatomia, jotka muodostavat viisi- ja kuusikulmioita. Myöhemmin on valmistettu fullereenimolekyylejä, joissa on vähemmän kuin 60 elektronia. 30.9.2012 Tunti 10

Tiivistelmä Metallisidos ja kovalenttinen sidos Ionisidos ja molekyylisodos 30.9.2012 Tunti 10

Tehtäviä 30.9.2012 Tunti 10