Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelu ja toteutus matkailun näkökulmasta

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelu ja toteutus matkailun näkökulmasta
Advertisements

Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelu ja toteutus matkailun näkökulmasta.
Millainen on pyöräilevä, vaeltava ja melova asiakkaamme?
Työelämäyhteistyön tiedonhallinnan kehittäminen Vaiheet, työkalut ja roolit Case Sedu, Primus ja Työ tekijäänsä opettaa -hanke.
Yritysviestinnän ja internet-palveluiden asiantuntija.
TORNION KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT STRATEGIA
Turvallisuustekniikan neuvottelukunta (TENK), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Kemianteollisuus ry Kirsi Levä I Turvallisuusosaamisen kehittäminen.
Avoimuuden huomiointi tutkimuksen suunnittelussa Jessica Parland-von Essen CC-BY 4.0 Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Yleiset kompetenssit (Generic competences) Osaamisen kuvaus (description of the competence) Oppimisen taidot (Learning competence) Tradenomi  osaa arvioida.
Asiakkaan kohtaaminen verkossa Marika Lindström, verkkoviestintä.
Ammatillisen koulutuksen kysymykset ja silta työelämään VAMPO toimenpiteet 64, 65, 66 Opiskelijoille suunnatut tukitoimet ja erityisopetus yleisissä ammatillisissa.
KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN NEUVONTAPALVELUIDEN UUDISTAMISESSA Asiakaslähtöinen kunta, Heli Rantanen,
Lapin yliopistoa profiloiva tutkimus Kansainvälinen arviointiryhmä Pj. Jorma Sipilä
Tiedon hallinnan viitearkkitehtuurit Verkostoryhmän työskentelyn käynnistyminen Anne Kauhanen-Simanainen.
Alueiden kehittämisen painopistepäätöksen valmistelu Tilanne Erillinen liite MYR Asia nro 3.
+ Ammatillisella koulutuksella on vientiä Toimintasuunnitelma ammatillisen toisen asteen koulutuksen viennille Hankkeen lopputilaisuus Mervi.
Viestinnän tilanne kesä 2016
NYKYTILAN KUVAUS Maaseudun kehittäminen
Kunnat työssä ilmaston puolesta
Yhteistyösopimuksen laadinta
JHKA 2.0 tilanne JHKA-työryhmän kokous JulkICT.
Tampereen kaupunkiseudun TVT-suunnitelma, Treduka
TOIMINTA-REFLEKTIO-OPPIMINEN.
Innokylän arviointimittari
Tutkimusinfrastruktuurien tietopankki
Alueellisen ELO-toiminnan kehittämisestä
Tervetuloa Innokylään
”Meidän opisto”.
Datan avaamisen ohjeistus
Inspa yrittäjyyden uusi oppimisympäristö sataedussa
Finna.fi:n somemarkkinointi
SOTE-tieto SOMEssa Jari Porrasmaa
MATKAILU Kuuluu nopeimmin kasvaviin elinkeinoihin maailmassa.
JHKA tietoarkkitehtuurin kehittämispolku 2018
Tiedon hallinnan viitearkkitehtuurin osa-alueet
Valtakunnallisen ELO-ryhmän puheenjohtajat ja sihteerit kokous Verkko-Ohjaus Marko Kilpeläinen.
Tervetuloa Innopajaan
Visio ja perustehtävä Jokainen löytäisi oman tapansa liikkua ulkona.
EDELLYTYKSET AVOIMEN DATAN HYÖDYNTÄMISELLE LIIKETOIMINNASSA
Esityksen nimi / Tekijä
MISSION POSSIBLE |
Millainen on pyöräilevä, vaeltava ja melova asiakkaamme?
Kirjastoauto.
Terve Kunta –verkoston toiminnan kehittäminen
Risto Kuronen Vastuuvalmistelija
Terve Kunta –verkoston toiminnan kehittäminen
Verkoston toiminta kehittyy – missä mennään?
Liikenneinfrastruktuurin puurakentamisohjelma
ESIMERKKEJÄ REITTIEN KEHITTÄMISEN POLUISTA, KANTA-HÄME
Osana HYMY – hyvinvointiympäristön mallintaminen ja ymmärryksen lisääminen verkostohanketta toteutetaan kesällä 2018 korkeakouluharjoittelutyönä selvitys:
Kestävän kehityksen projektit Espoossa
Innopaja
Tiedon avaaminen Trafissa ja avaamisen haasteet
Nykymaailman haastavimmat uhkat usein
Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020
Yhteinen keittiö ohjausryhmä
Heli Saari Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi – hanke.
POTKA-verkoston arviointi - kyselyn tulokset
Valtuustoaloitteesta yhteiseen tahtotilaan
Innokylästä tukea järjestöille sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyöhön , Tampere Erityisasiantuntijat Jaana Joutsiluoma & Minttu Ojanen.
Liikkuva ja osallistuva amis – työkykyinen ja luova ammattilainen
”Projektin nimi” -projekti
Yhdistyksen liikuntatoiminnan arviointi ja kehittäminen
Yhdistyksen liikuntatoiminnan arviointi ja kehittäminen
HYVINVOINTITIEDON KLINIKKA
Innopaja
Ajankohtaiskatsaus kasvupalveluihin
Koonnut Henriikka Mustajoki Kehittämispäällikkö TSV
Näkökulmia kunnalliseen nuorisotyöhön
OmaLahti –yhdistystapaaminen Monitoimitalo Onni Yhteisen työskentelyn tulokset.
Esityksen transkriptio:

Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelu ja toteutus matkailun näkökulmasta

Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelu ja toteutus matkailun näkökulmasta Aineistolinkit Matkailun edistämiskeskus, 2011. Vaellus- ja melontareittien suunnitteluoppaat Melontareittien tuotteistaminen (www.mek.fi) Outdoors Finland (OF) – teemakohtaiset tuotesuositukset (vaellus, melonta ja pyöräily) ja MEKin vientikelpoisuuden kriteerit (www.mek.fi) Suomen Ladun ulkoilureittien vaativuusluokittelija –koulutuksen materiaali. Suomen Standardisoimisliiton ulkoilun ja liikunnan merkit, SFS 4424 Metsähallituksen Retkeilyrakenteiden piirustuskokoelma, 2012 Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteet Jokamiehen oikeudet (Ympäristöministeriön julkaisu) Iloa ja hyötyä esteettömyydestä, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2011 Suomen Ladun reittiluokittelijan aineisto

Kurssin tavoitteet Ymmärrys Vaellus-, pyöräily- ja melontareittien suunnittelun lähtökohdat Asiakkaan näkökulman ymmärtäminen ja tarpeet reitin käyttämisen eri vaiheissa Mitä varten teemme tätä työtä? Mihin pääsemme tämän työn kautta? Konkreettiset tulokset Tuotekortti, joka sisältää seuraavat tiedot: merkinnät ja opasteet, saavutettavuus, reitin pituus ja arvioitu kulkemisen kesto, haasteellisuuden kuvaus, vetovoiman kuvaus, reitin kulkuseloste, suositeltava kiertosuunta, vinkit ja hyvä tietää, profiili Reitti on tallennettu paikkatietoon Reitillä on kehittämissuunnitelma Ranskalaisin viivoin kehittämiskohteet ja korjaustarpeet kuvattuna ja yhdistettynä paikkatietoon Eroja teemojen kohdalla Vaellusreiteillä on luokittelu Matkailumelontareiteillä on haasteellisuuden kuvaus, ne ovat ylimaakunnallisia, niissä on huomioitu saavutettavuus, väline- ja varustevuokraamot sekä kuljetuspalvelut. Melontareiteissä rantautumis- ja kantopaikat, padot, kosket ja kierrettävät kohdat sekä kalastuspaikat Pyöräilyreitit on suunniteltu oikeille reiteille. Määrä on pikemminkin laskeva kuin nouseva.

Miksi reitit tulisi kartoittaa, tallentaa ja luokitella ? Kartoitus ja tallennus On kerralla kaikkine tietoineen paikkatietoaineistossa, mahdollistaa jatkokäsittelyn ja jakamisen Mahdollistaa reitin tuotteistamisen ja markkinoinnin Tuo reitille ja reitistöille kävijöitä Reiteistä voidaan tehdä liiketoimintaa Edesauttaa pitkäjänteisen kehittämisen ja yhteistyön syntymistä Luokitus ja tuotekortti palvelee reitin käyttäjiä ja reitin pitäjiä parantaa reitistöjen laatua, turvallisuutta, ylläpitoa ja markkinointia. matkailija tai retkeilijä voi verrata erilaisia reittejä valitakseen itselleen sopivimman

Miten reiteistä liiketoimintaa? Nykymuodossaan reittien kehittämisen lähtökohdat estävät reittien hyödyntämisen: Hankeraha reittejä suunniteltu ja toteutettu runsaasti hankerahalla viimeisen 10 – 15 vuoden aikana Kehittäminen ja reittejä oikeasti kehittävät ja ylläpitävät tahot eivät ole kohdanneet Suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys Ylläpito ja huolto jääneet huomioimatta Mitkä ovat asiakkaan tarpeet: reitin saavutettavuus, käyttäjäryhmät Paikkatieto ja avoimet rajapinnat Yhteistyöverkosto ja toimijat Reittejä käyttäviä organisaatioita ei ole huomioitu Yhteistyön voima Reitistö, reittikokonaisuus On kehitetty yksittäistä reittiä tai kohdetta On kehitetty reittiä yksittäistä käyttäjäryhmää ajatellen Reittiä on kehittänyt yksittäinen taho

Mistä hyvä reitti koostuu? Infrastruktuuri Polkujen pinnoite: pitkospuut, maapinta, sora Sillat ja kaiteet Ylläpito ja huolto Resurssien määrittely: kuka, miten ja milloin. Henkilö- ja raha Sopimuksellisuus Palveluvarustus Kävelijät ja yritykset Taukopaikat: laavut, nuotiopaikat Kodat, huoltorakennukset Varastot Roskahuolto ja ohjeistus Saavutettavuus Miten reitin alkuun ja loppuun Julkinen liikenne ja parkkipaikat GPS –koordinaatit Informaatio Painetut ja mobiilikartat – ja oppaat GPS Sähköinen informaatio Vetovoima ja kiinnostavuus Luonto Kasvit, puut ja pensaat, eläimet ja linnut Vesistöt Kulttuuri Historia, henkilöt, tapahtumat, kansantarinat Ihmisen jättämät jäljet Ilmasto: vuodenajat Käytettävyys viitoitus ja opasteet Luokittelu, haasteellisuuden ja kohderyhmän kuvaus Esteettömyys Mistä hyvä reitti koostuu?

Reitti – reittiverkosto –luonto- ja aktiviteettimatkailualue Käyttäjät liikkuvat laajalla alueella. Kohteesta noin 50 km on nyrkkisääntö. Muodostuu useammasta aktiviteetista. Priorisointi: Priimareitit, jotka kiinnostavat kansainvälisesti – vain paikallista merkitystä omaavat reitit. Kulkee yleensä monen kunnan alueella. Reittiverkosto koostuu useammasta reitistä, jotka muodostavat jonkun kohteen ympärille helposti saavutettavan reittikokonaisuuden. Melon-tareitti Retki-pyöräily-reitti Muut reitit ja polut Vaellus-reitti Sauva-kävely-reitti Maasto-pyöräily-reitti Maanomistajat. Sopimuksellisuus. Halkaisija noin 100 km Usein helpoin ja väärinymmärretyin reitti. Reittiverkostosta luonto- ja aktiviteettialueeseen: Seikkailuaktiviteetit Luontoharrasteet Talviaktiviteetit Ei ole sama kuin vaellusreitti. Hyvä potentiaali kapealle kohderyhmälle.

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen 2. vaihe: Primääri tavoite luoda liiketoimintaa ja parantaa kunnan vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Saavutettavuus Käytettävyys Informaatio Ylläpito ja huolto Palveluvarustus Infrastruktuuri Vetovoima- ja kiinnostavuus Tuotekortit on tehty. Yli kuntarajojen: mitä muilla on??? Kotimaiset käyttäjät. Asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat. Ulkomaiset omatoimiset. Potentiaali alkaa hahmottua. 3. vaihe: Tavoite rakentaa maakunnan brändiä, vetovoimaa ja kiinnostavuutta reittiverkoston avulla. Yhteinen tahtotila alkaa hahmottua. Tiedon jakaminen mahdollisimman monelle taholle. Tiedon jalostaminen eri tarpeisiin ja eri kohderyhmille. Matkailuelinkeinon kouluttaminen. Ylläpito- ja huoltotoimintamallien luominen. Tiedon vaihto eri toimijoiden kesken. Valikoima uusia, kehitettäviä reittejä. Kohderyhmät ja viestintäkanavat alkavat laajentua. 4. vaihe: Reittiverkosto on merkittävä tekijä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä ja matkailutulon tuoja Yhteiset ylläpito- ja huoltotoimintamallit Yhteiset reittien jatkokehityssuunnitelmat. Talviretkeily, luontoharrasteet, seikkailuaktiviteetit Kesä-, talvi- ja urheilumatkailukeskukset hyödyntävät näitä. Vapaa-ajan asukkaiden viipymä pidentynyt merkittävästi. Viikko-ohjelmat pyörivät, uutta ohjelmapalvelutoimintaa. Runsaasti ulkomaisia matkailijoita. Majoitusyritysten sesongit pidentyneet, käyttöasteet parantuneet ja uusia asiakasryhmiä. Monipuolinen verkko- ja jakelukanavakokonaisuus. Retki-pyöräily-reitti Melon-tareitti Vaellus-reitti Maastopyöräily-reitti Sauva-kävely-reitti Muut reitit ja polut