LIIKUNTA JA TERVEYS.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Golfliiton Liittokokouspäivät, Vaasa Jari Parkkari Hyvinvointi, Terveys ja Golf Jari Parkkari, kansanterveystieteen dosentti, ylilääkäri Tampereen.
Advertisements

Fyysinen harjoittelu ympärivuotisesti
Fyysisen harjoittelun perusteet
Ylipaino on yksi keskeisimmistä terveysuhkista sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Selvitä suomalaisten ylipainon syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä.
Magnus Lönnqvist KTM, Ammattivalm,THvalm
FYYSISEN KUNNON RAKENTAMINEN
KSS Energia Oy Eveliina Pöllänen
AMMATTITAITOKILPAILUIHIN VALMISTAUTUMINEN Espoo Meripuisto.
Energia- ja nestetasapaino liikunnassa
Ampujan fyysinen harjoittelu
Terveysliikunta Anne Partala 2011.
JÄÄPALLOILIJAN FYYSISEN HARJOITTELUN OHJELMOINTI
JUOKSUA HARRASTAVAN RAVITSEMUS
Kilpailu- ja turnausmatkojen ateriarytmi, Välipalat ja Tuoteselosteet
Liikunta ja ravinto Tuomas Sallinen.
Suomen Suunnistusliitto
LIIKUNTA.
Terveystieto 7.
Ikäihmisten ravitsemus -ei vuosia elämään vaan elämää vuosiin
Lasten ja nuorten urheiluharrastus
Ravinto nuoren urheilijan harjoittelussa
S. 30 – 39 LIIKUNTA s. 30 – 39
Hyvinvointi, Terveys ja Golf
Asta Heino Koulutuskeskus Tavastia Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Uni ja lepo -yleistä Ihminen nukkuu noin 1/3 elämästään.
Alkulämmittely ja loppujäähdyttely
PELIMIEHEN LKP -04/E1 HARJOITUSPÄIVÄKIRJA
Kolesteroli Kaarlo Hyytinen 3c.
Yo-tehtävä Pohdi yhteiskunnan toimintatapoja ja mahdollisuuksia kansalaisten liikunta- aktiivisuuden edistämiseksi. (kevät 2007)
Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin © Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio.
Kotitalous: ravitsemus  Suomalaisten ravitsemussuositukset – Valtion ravitsemusneuvottelukunta vuodesta 1954  A- ja D-vitamiinin lisääminen margariineihin.
PELAAJAN KEHITTYMINEN LTV 1. TEHTÄVÄ: Juttele parisi kanssa miten pelaaja kehittyy? Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho ja Arto Pyykkö.
Tehtävät s.35.
VIRTAA TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä | Sykettä liikunnasta Sykettä liikunnasta Virtaa TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä.
Juomat aktiivisen elämäntavan tukena -opetuspaketti asiantuntijat Leena Valta ETyo ja Anna Ojala ETM.
Hurtig TE1 Liikunta. Liikuntaelimistön toimintakykyyn vaikuttavat tekijät Liikunta vaikuttaa myönteisesti niin terveyskuntoon kuin terveyteenkin.
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV. KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” ELINJÄRJESTELMÄN.
LIIKUNTALINJA VOIMAHARJOITTELUN PERUSTEET. HERKKYYSKAUDET 12 – 16 VUOTIAAT -Nopeuden, kimmoisuuden ja nopeusvoiman herkkyyskaudet ovat parhaimmillaan.
Liikunnan fyysisestä harjoittelusta. Miten harjoittelu vaikuttaa? Harjoittelulla pyritään horjuttamaan elimistössä vallitsevaa tasapainotilaa  suorituskyky.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
T ERVEELLINEN LIIKUNTA Hurtig gnedtomovewww.youtube.com/user/wearedesi gnedtomove.
Suomen Jääkiekkoliitto1 FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
RAVINTO. Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukainen ruoka edistää terveyttä. Runsasta ja vaihtelevaa kasvisten syöntiä suositellaan ja kovan rasvan, suolan.
Kohti hyvää kuntoa.
Opetuspaketin sisältö
Kesäharjoittelu mitä ja miksi
Perustettu vuonna 1927.
TE1 Liikunta Hurtig
Kehon energiantuotto.
Nestetasapaino.
Urheilijan syöminen ja energiatankkaus
Nimi:tuomas Luokka: 7b Päivämäärä:
Nuoren urheilijan ravitsemus
Ruuansulatus Ihminen koostuu: vedestä, noin 63% painosta
Kestävyys on.
Verensokerin säätely Veren glukoosi on pääasiallinen solujen energianlähde Elimistömme pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena Säätely tapahtuu.
Liikunta+ravinto.
kysymyksiä Mikä on diabetes?
Tekijät: Elsa, Noora ja jemina
Ravinto ja liikunta Urheilijan tai terveysliikuntaa harrastavan ihmisen haaste ravinnossa on löytää ruokavalioon sopiva energian määrä.
Ruoasta saatavat ravintoaineet
Lihakset Lihassolut eli lihassyyt ovat ohuita ja supistumiskykyisiä soluja Toiminta perustuu lyhenemiskykyisiin proteiinisäikeisiin (lihassäikeet l. myofibrillit)
Miten lihas tuottaa energiaa?
Terveyskunto ja sen osa-alueet
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Solun toiminta II Solun toiminta.
Ruokaoppia.
Liikunta tukee työhyvinvointia
Esityksen transkriptio:

LIIKUNTA JA TERVEYS

Liikunta tuottaa mielihyvää Liikunta päihdyttää http://tieku.fi/ihminen/aivot/liikunta-paihdyttaa Maratonjuoksija käy äärirajoilla http://tieku.fi/rasmus-kragh-jakobsen/maratonjuoksija-kay-aarirajoilla Aivot saavat huumeannoksen http://tieku.fi/rasmus-kragh-jakobsen/aivot-saavat-huumeannoksen Lähde: Tieteen kuvalehti 2010

Terveysliikunnasta kilpaurheiluun Terveysliikkuja Käy esim. jumpassa ja kävelyllä 3 x viikko Kuntourheilija Saattaa juosta päivittäin yht. 5-7 tuntia viikossa Kilpa- ja huippu-urheilija Erikoistunut tiettyyn lajiin Harjoittelu fyysisesti ja henkisesti vaativaa Paljon terveysriskejä

Liikuntavammat Eniten vammoja polvissa, nilkoissa ja selässä S. 116 kuva ja taulukko Eniten vammoja kunto- ja kilpaurheilussa Kestävyyslajeissa vähiten vammoja, joukkue- ja pallolajit vaarallisimpia Vammojen syntyyn vaikuttavat yksilön toiminta, perimä sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Alkulämmittely, loppujäähdyttely sekä lihaskuntoharjoittelu vähentävät liikuntavammoja

Energian käyttö lihaksissa Energiaa tuotetaan Aerobisesti soluhengityksellä Anaerobisesti maitohappokäymisellä Energialähteinä pääasiassa hiilihydraatit (glykogeenivarastot) ja rasvat Väsähtäminen, kun glykogeenivarastot tyhjät Voidaan siirtää esim. urheilujuomilla Täydentäminen väh. 1 vrk (ravinnosta) Proteiinien merkitys vähäinen

Lihaksen energiantuotto Hiilihydraatit Rasvat anaerobinen aerobinen O2 maitohappo CO2 + H2O ATP Lihassupistus ja rentoutuminen

Lihassolutyypit ja kestävyys Hitaat (tyyppi I) energiaa parhaiten rasvahapoista hapen avulla Nopeat tyyppi IIa energiaa hiilihydraateista aerobisesti tyyppi IIb energiaa hiilihydraateista anaerobisesti kovassa kuormituksessa kasvaa anaerobinen energiantuotto hiilihydraateista => maitohappo peruskestävyyttä mitataan veren laktaatista, joka on maitohapon hajoamistuote

Nesteen menetys liikunnassa Yleensä 0,5-2 litraa tunnissa Vaikuttavia tekijöitä: Teho, lämpötila, viima/vaatetus, yksilölliset ominaisuudet (hikoilu) Merkitys : poistetaan lihastyön tuottamaa ylimääräistä lämpöä Nestehukka voi olla enintään 4-5% painosta Yli 10 % nestehukka voi johtaa lämpöuupumukseen

Energia – ja nestetasapainon säilyttämien s.115 Ennen suoritusta Juotava riittävästi ja tasaisesti päivän mittaan Enintään litra tunnissa Yleensä ruokailu ravitsemussuositusten mukaan Hiilihydraattitankkauksesta hyötyä yli 90 min suorituksissa Suorituksen aikana Juotava 0,4-0,8 litraa tunnissa (1-2 dl annokset) Suorituksen jälkeen 1,5x nestemäärä hävikkiin nähden Glykogeenivarastojen täydentäminen Korkean GI:n tuotteet (esim. vehnä), urheilujuomat