OPS Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

OPS “Yksi keskeisimmistä koulua ohjaavista asiakirjoista on opetussuunnitelma, jossa yleensä ilmaistaan kyseisen koulun tai kouluasteen tavoitteet ja oppiaines sekä oppilasarvioinnin periaatteet. Usein siinä otetaan myös kantaa opetusmenetelmiin, vaikka niiden valinta kuuluukin periaatteessa opettajien toimintavapauden piiriin.” (Uusikylä & Atjonen 2000, 46, lainattu Heinosesta, 2005 lainaus jatkuu seuraavalla dialla)

OPS “Vuoden 1994 peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa otetaan kantaa myös oppimis- ja tiedonkäsitykseen. Edellisten lisäksi Opetushallituksen uudessa vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käsitellään myös oppimisympäristöä ja toimintakulttuuria.” (Heinonen 2005, 7) Heinonen, J. P. 2005. Opetussuunnitelmat vai oppimateriaalit: Peruskoulun opettajien käsityksiä opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien merkityksestä opetuksessa. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 257. Vuoden 2014 perusteissa toimintakulttuurin korostus on edelleen lisääntynyt.

Opetussuunnitelmatyypit Opetussuunnitelmatyypit voi väljästi jakaa kahteen ryhmään: Lehrplan-tyyppiseen eli oppiainejakoiseen opetussuunnitelmaan ja curriculum-tyyppiseen eli lapsen oppimiskokemusten suunnitteluun perustuvaan opetussuunnitelmaan Jaon ei tarvitse olla juuri kahteen. Esim. Uusikylä ja Atjonen (2005, 80) jakavat kulun oppiainejakoisesta OPS:sta, korreloituun, sulautettuun, laaja-alaisten kenttien, ydinopetuksen ja aktiviteetteihin perustuvaan OPS:iin.

Lehrplan Saksankielinen käsite Lehrplan määrittää opetussuunnitelman luettelemalla oppiaineet ja kuvaamalla niihin liittyvät tavoitteet ja sisällöt. Keskeinen määräävä tekijä on tällöin akateemisesti määrittynyt tieteenalajako ja muiden yhteiskunnallisesti olennaisten instituutioiden (liikunta, taide, uskonto) määrittämät sisällöt. Tieteenalat määrittävät sivistyneen ihmisen osaamisen ja se asettuu tavoitteeksi. Keskeisessä asemassa on tuntijako.

Curriculum Angloamerikkalaisessa curriculum-perinteessä lähtökohtana on oppijan ”elämänjuoksu”. Oppiaineiden rajoja ja tuntimääriä ei määritelty yhtä tarkasti. Curriculum-ajattelun lähtökohtana on siten (kehitys)psykologinen (tai teoriassa jokin muu) käsitys ihmisen oppimisesta. Korostetaan usein oppiaineiden eheytystä ja erilaisia ilmiö-opintoja. Etuna joustavuus ja oppijan huomioiminen. Ongelmana viime käden tavoitteen (sivistyksen) epämääräisyys. Soveltuu sitä paremmin mitä pienempiä oppijat ovat.

Suomalainen ratkaisu Suomessa näitä kahta käsitettä ei ole haluttu erottaa, mutta selvästi saksalaisen Lehrplan-mallin vaikutus on ollut vahva, erityisesti AO-puolella.

Opetussuunnitelmatasot VIRALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Ideaalinen, "valtiollinen" opetussuunnitelma, jossa on määritelty opetussuunnitelman tehtävät ja tavoitteet KIRJOITETTU OPETUSSUUNNITELMA Koulussa sovellettava opetussuunnitelma, johon on kirjattu opetuksen tavoitteet, sisällöt ja muodot. Huom: Suomessa ei yleensä menetelmiä.

OPS-tasot 2 2. TOTEUTUNUT SUUNNITELMA OPETTAJAN OPS Todellinen opetusprosessi ja se mitä opettajat itse asiassa opettavat. TESTATTU OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lopputulos, joka nähdään tenteissä, kokeissa, ym. testeissä. OPITTU OPETUSSUUNNITELMA Mitä oppilaat koulun asetettujen tavoitteiden suunnassa todella oppivat.

OPS-tasot 3 3. ”NOLLA" OPETUSSUUNNITELMA Asiat, joita ei tarkoituksella opeteta, esim. resurssien puutteesta johtuen tai siksi, että ne ovat ristiriidassa jonkin olennaisen tahon opetustavoitteiden kanssa 4. PIILO-OPETUSSUUNNITELMA Sisältää periaatteessa kaikki muut koulun ja koulussa tapahtuvan toiminnan vaikutukset kuten opitut asenteet, arvot, vuorovaikutussuhteet, toimintatavat ja sosiaaliset taidot. Kirjallisuus: Ahola, S. & Olin, N. 2000. Yliopiston piilo-opetussuunnitelma. Eli tutkimus siitä, miten yliopistossa pärjää pelaamalla yliopistopeliä. Turun yliopisto. Koulutussosiologian tutkimuskeskus. Raportti 54.

OPS ja hyvä opetus