Kultakuume Mikko ja Vili
. Jokivesiä alettiin johtaa pitkiin ränneihin, joihin kaadettiin hienonnettua soraa, josta kulta eroteltiin vaskoolilla. Kalifornian kullantuotannon arvo saavutti huippunsa 1852. Vuonna 1855 enin maan pinnalla ollut kulta oli jo löydetty, ja suurin osa kullantuotannosta oli jokikaivostuotantoa.
James W. Marshall löysi American River-joesta kultahipun James W. Marshall löysi American River-joesta kultahipun. Marshall paljasti löytönsä John Sutterille. Hän sanoi Sutterille että pitäisi tiedon salassa 6 viikkoa, mutta asia paljastui jo parissa viikossa. Tästä seurasi, se , että kaikki John Sutterin maanviljelijä työntekijät ryntäsivät kullan perään, jonka takia Sutter kärsi taloudellisia menetyksiä.
Kaliforniaan kullan perässä tulleita kutsuttiin nimityksellä 49 heidän tulovuotensa mukaan. Tulijoita oli Yhdysvaltain itäosista sekä ulkomailta kuten Kiinasta, Saksasta, Chilestä, Meksikosta, Irlannista, Turkista ja Ranskasta Vuonna 1850 ulkomaalaisille kullankaivajille määrättiin 20 dollarin kuukausivero, joka vähensi etenkin kiinalaisten kullankaivajien määrää. Kultaryntäyksen myötä Kaliforniasta tuli yksi maan etnisesti monimuotoisimmista osavaltioista.
Aluksi Kalifornian kultaa huuhdottiin vaskooleilla ja sen jälkeen keinuvilla puulaatikoilla ja nykyään käytetään hydraulisia kullan huuhdonta koneita.
Klondiken kultaryntäys oli vuosia kestänyt kullankaivajien massamuutto Klondikeen 1800-luvulla. Kultaa sieltä on löytynyt yli 350 tonnia. Ryntäys alkoi vuonna 1896, jolloin alaskalaiset turkismetsästäjät saapuivat alueelle, mistä intiaani Skookum Jim oli löytänyt runsaasti kultaa Bonanzajoen pohjalta. Tieto kultalöydöstä saavutti Yhdysvallat vasta vuonna 1897, jolloin noin 6 000 ihmistä saapui Klondikeen.
LÄHTEET http://www.telkku.com/ohjelmat/kultakuume/21973/kutonen/1254253 18.3 https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultarynt%C3%A4ys 18.3 http://www.iltalehti.fi/ 18.3