Lukion psykologian 2. kurssi Ihmisen psyykkinen kehitys

Kehittyvä ihminen (PS2) Valtakunnallinen, syventävä kurssi Oppikirjana ”Lukion psykologia 2” (Otava)

Kurssin tavoitteet opetussuunnitelman mukaan: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija: • tietää, miten ihmisen kehitystä tutkitaan, ja osaa arvioida tiedon perusteita • osaa eritellä ihmisen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden vuorovaikutusta • perehtyy erityisesti lapsuus- ja nuoruusiän psykologiaan ja niihin liittyvään teoria ja tutkimustietoon • tuntee hermoston toiminnan periaatteita sekä ymmärtää niiden yhteyden yksilön psyykkiseen kehitykseen • osaa arvioida kehityspsykologista tietoa ja soveltaa sitä itsensä ja muiden ihmistenymmärtämiseen

Kurssin sisällöt opetussuunnitelman mukaan: Kehityksen tutkiminen Kehityksen osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa • fyysis-motorinen kehitys • kognitiivinen kehitys • emotionaalinen kehitys • psykososiaalinen kehitys • minuuden ja minäkäsityksen kehitys Nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen erityiset haasteet • ajattelun kehitys • identiteetin kehitys: henkilökohtainen, sosiaalinen ja kulttuurinen identiteetti • sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuuden kehittyminen • toiminnanohjauksen kehitys ja sen hermostollinen tausta

Kurssin sisällöt opetussuunnitelman mukaan: Kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikana • elämänkaaren käsite • kehitykseen vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutus • jokin kehityksen jatkuvuutta selittävä teoria Kehitykseen vaikuttavat biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät • hermoston kypsyminen • aivojen muovautuminen elämänkulun aikana • perimän ja ympäristön vuorovaikutus • varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet • sosialisaatio ja kulttuurierot kehityksessä

Kurssin suoritustapa Parityönä toteutettava kysely- tai haastattelututkimus (0-6 p.) Kurssikoe (0-12 p.) Osallistuminen oppitunneille ja ryhmätyöskentelyyn läpi koko kurssin

Parityöskentelyn aloittaminen Valitse itsellesi pari Tämän parin kanssa tulet työskentelemään läpi koko kurssin

Kuuntele ja tule kuulluksi Jakakaa aika siten, että kummallakin teistä on sopiva, yhtä pitkä aika (1-2 minuuttia) kertoa lapsuudestanne. Toinen pareista kuuntelee ja esittää tarkentavia kysymyksiä. Valmistautukaa esittelemään parinne lyhyesti muulle ryhmälle kertomalla jokin hänen lapsuuteensa liittyvä asia.

Parityöskentely jatkuu... Yhteisen tutkimusaiheen pohtiminen: Pohtikaa parinne kanssa minkä elämänkaaren vaiheen tutkiminen (haastattelemalla tai kyselylomakkeen avulla) teitä kiinnostaisi. Kirjatkaa erilaisia aiheideoita ylös paperille. Tässä ideariihivaiheessa kaikkien kaikenlaiset ajatukset ovat tervetulleita!

Kurssin aikana toteutettava tutkimus: Toteutus ja tulosten yhteenveto parin kanssa Tutkimuksen esitteleminen koko ryhmälle pääsiäisen jälkeisellä viikolla 13 Yhteenveto tutkimuksen toteutuksesta palautetaan yhdellä A4- liuskalla opettajalle viikolla 13

Vaihtoehtoja tutkimuksen tekemiseen: Oppikirjan s. 189, tehtävä 3 Oppikirjan s. 87 ”tutkimus”-tehtävä Oppikirjan s. 124, tehtävä 1 Oppikirjan s. 158, tehtävä 7 Oppikirjan s. 180, tehtävä 4

Mitä kehityspsykologia on?

Ihmisen elämänkaari Ihmisen elämänkaari: Vauvaikä (0-3) Leikki- ja kouluikä Nuoruus Aikuisuus Ikääntyminen ja vanhuus

Kehityspsykologinen tutkimus - havainnointi, haastattelu, kyselylomakkeet, psykologiset testit - tavoitteena yleistettävyys → riittävä otos - pitkittäistutkimus = samat henkilöt, väh. 2 krt. eri-ikäisinä - poikittaistutkimus = useita ryhmiä eri- ikäisiä lapsia

Pohtikaa pareittain/pienryhmissä seuraavia kysymyksiä: s. 26, kysymys 3 s. 26, kysymys 4

Vauvaikä (0-3 v.) Syntyessään ihminen muita eläinlajeja haavoittuvampi Hermoston kehitys jatkuu pitkään → mm. varhaisen hoivan merkitys! Vauvaiäin päättyminen: Kyky ilmaista ajatuksia Ongelmanratkais utaitoja Mielikuvitus Eroahdistuksen sietäminen

Vauvaikä (0-3 v.) Liikkeiden kehittyminen Kefalokaudaalise sti Proksimodistaali sesti Kuulo-, maku-, haju- ja tuntoaisti kehittyneet (näkö jatkaa kehittymistään) Esim. imemis- ja sukellusrefleksi → puutteet saattavat kertoa ongelmista hermoston kehityksessä

Vauvaikä (0-3 v.) Motoriset taidot: Esineiden tavoitteleminen Istuminen ilman tukea Ryömiminen Tuen varaan nouseminen Käveleminen

Vauvaikä (0-3 v.) Meillä on jo syntyessämme erilaiset temperamentit ”Temperamentill a tarkoitetaan sitä synnynnäisten valmiuksien ja taipumusten kokoelmaa, joka määrää ihmisen yksilöllisen reagoimis- ja käyttäytymistyyli n” (Keltikangas- Järvinen) Ks. sivu 35 oppikirjasta

Temperamentti Dunderfelt: temperamenttite sti

Temperamentti Vaikka jokin temperamenttipii rre ei saa olla selityksenä huonolle käytökselle, ympäristön ja yksilön välinen yhteensopivuu s parantaa kommunikointia ja keskinäistä ymmärrystä. Lapsen voi olla vielä haastavaa säädellä temperamenttiaa n, mutta aikuiselta kiukkuinen raivokohtaus pettymyksen edessä voi aiheuttaa hämmennystä. Freud: ”lievä positiivinen transferenssi (=toisen tunnetilan tavoittaminen) edellytys onnistuneelle terapialle”.

Vauvaiän kehitysmuutoksia Daniel Stern (oppikirjan s. 38 -47) Kehitysharppauk set 3 ensimmäisen ikävuoden aikana → säilyvät osana yksilön minäkokemusta läpi elämän Havaintojen jäsentyminen (esim. äidin ääni) Sosiaalinen hymy → vauva alkaa reagoida ärsykkeisiin Olemassaolo + ennakoiminen + kokemukset tunteista + kokemukset itsestä tavoitteellisena toimijana → Ydinminuus

Vauvaiän kehitysmuutoksia Daniel Stern 7-9 kk → vauva tulee tietoiseksi omasta itsestään ks. oppikirja s. 43 Tärkeää jakaminen, tunteiden yhteensoinnutt aminen = vanhempi aistii lapsen tunnetilan ja sopeuttaa omaa reaktiotaan siihen N. 9 kk → sosiaalinen mallintaminen = kohdatessaan uuden ärsykkeen vauvat katsovat myös tuttua aikuista.

Vauvaiän kehitysmuutoksia Daniel Stern Toisen ikävuoden aikana: Symbolifunktiot = sanat ovat merkkejä/symbol eita Symbolinen leikki = esim. kivi = auto Siirtymäobjektit eroahdistuksen käsittelemisessä Ks. oppikirjan s. 46

Vauvaiän kehitysmuutoksia Daniel Stern 3. ikävuoden aikana: Pidempiä lauseita Muistin kehittyminen Tarinat joissa jo tunteita ja toiveita

Ensimmäiset ihmissuhteet ja kiintymys John Bowlby & Mary Ainsworth Turvallinen kiintymyssuhde → tarpeisiin on vastattu Turvaton kiintymyssuhde → välttelevä, ristiriitainen Välttelevästi kiintynyt lapsi → etäinen, tunnesävyltään niukka Ristiriitaisesti kiintynyt lapsi → epäjohdonmukai suus Oppikirja s. 55 kuvio

Tehtäviä vauvaiän kehitykseen liittyen Tehtävä 2 itsenäisesti Tehtävä 1 keskustelkaa pareittain/pienry hmissä Tehtävä 4 kotitehtävä

Jean Piaget Teoria lapsen ajattelun kehityksestä

Leikki- ja kouluikä (4-12 v.) Leikki-ikä = 3-6v. tarinat, leikit, mielikuvitus Kouluikä = 7-12v. todellisuudentajun ja johdonmukaisuude n kehittyminen

Sosioemotionaalinen kehitys Sosiaalistuminen → mm. arvot/normit siirtyvät sukupolvelta toiselle Vertaissuhteet Samastuminen (esim. samaa sukupuolta olevaan vanhempaan) Sosiaalisia taitoja harjoitellaan leikkien (ks. s. 64)

Sosiaalinen kognitio Havaintojen ja tulkintojen tekemistä sosiaalisesta todellisuudesta. Muuttuu iän myötä → ylimalkaisista tarkoiksi, ulkoisista hienosyisiksi 2-3-vuotiaat tunnistavat sukupuoliroolien mukaisia ominaisuuksia (ks. oppikirja s. 66) Tehkää pareittain/pienryhm ässä tehtävä 7, oppikirjan sivulta 78

Roolinotto N. 2-3-vuotias alkaa ymmärtää toisen mielen tapahtumia → ärsyttäminen, eläytyminen (Aluksi) tilannesidonnainen taito, joka omaksutaan ensin tutussa ympäristössä Kouluikäinen ymmärtää jo toisen ihmisen näkökulman

Kouluikäisten vertaisuhteet ja koulukiusaaminen Vertaisuhteet merkittävä osa sosiaalistumista Ryhmädynamiikk a saattaa ylläpitää rooleja toveriryhmässä → suositut saavat myönteistä vahvistusta, hyljeksityt jäävät sitä vaille Christina Salmivalli ”KiVa-koulu”

Tunnetaitojen kehittyminen Iän myötä kehitystä: Tunteen tunnistamisessa Tilanteen tulkinnassa Tunteiden ilmaisemisessa Keinoissa, joilla omaan tunnetilaan pyritään vaikuttamaan http://www.vaestolii tto.fi/parisuhde/netti kurssit/miesten- rakkauskoulu/ http://www.kullervo. net/voimaannuttava - kulttuuri/voimaantu misen- harjoitteet/tunnesa nat/

Miten tunteiden säätelyä opitaan? Mallintamalla Ohjauksen avulla Kun tunteisiin vastataan → lapsen temperamentin tunnistaminen Poikkeuksia mm. asperger

Erik H. Erikson Teoria lapsen psykososiaalisesta kehityksestä

Margaret Mahler Teoria minäkäsityksen kehityksestä Teoreettinen olettamus lapsen sisäisen maailman kehittymisestä

Lev Vygotsky Kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutus lapsen ajattelun kehitykseen Nykyinen kehitystaso → potentiaalinen kehitystaso = lähikehityksen vyöhyke = haasteelliset ongelmat, joita lapsi pystyy ratkaisemaan vain toisen ihmisen avulla 1. Interpsyykkinen taso 2. Intrapsyykkinen taso Tehtävä 4, oppikirjan s. 94

Nuoruus (13-19 v.) Varhainen nuoruusikä n. 12-14 Nuoruuden keskivaihe n. 15- 17 Myöhäinen nuoruusikä n. 18-21/25 Määritelmä yksilöllinen, kulttuuri- ja aikakausisidonn ainen

Nuoruus Oppikirjan sivulla 101 on esitelty kolme kehityspsykologi sta teoriaa nuoruudesta Tutustukaa ja keskustelkaa parin kanssa – mikä vastaa parhaiten omaa käsitystänne nuoren kehityksestä

Kasvatus, kehitys ja kaksostutkimukset

Nuoruus Murrosikä = kuohuntavaihe Puberteetti = biologinen kypsyminen Puberteetti alkaa, kun hypotalamus aktivoi aivolisäkkeen toimintaa Millaisia seurauksia puberteetin varhaistumisesta voi olla nuoren kehityksen kannalta? (s. 103 – 104 oppikirjasta)

Nuoruus ja kognitiivinen kehitys Abstraktimpi, analyyttisempi ja tiedostavampi ajattelu Metakognitiivis et taidot → oman toiminnan arviointi Tulevaisuuden suunnittelu Vallitsevan moraalin kyseenalaistam inen Kriittinen ajattelu

Erilainen nuoruus eri aikakausina ja eri kulttuureissa Nuoruuden identiteettiongel mat tuore ilmiö vrt. esim. keskiaika Ongelma vasta 1800-luvun lopulla. Miksi?

Erilainen nuoruus eri aikakausina ja eri kulttuureissa Yleinen, pakollinen koulutusjärjest elmä → riippuvuus, epäitsenäisyys Lapsuuden (keinotekoinen) pitkittäminen Nuorisotyövoi maa ei enää tarvittu Kaupunkiyhteis kuntien syntyminen Nuoret viettivät aikaa keskenään, mutta asuivat vanhempiensa kanssa ja olivat riippuvaisia heistä koulun päättymiseen saakka

Aikuisuus Lain määritelmä Psykologinen määritelmä: Identiteetti Itsenäistyminen Vastuu Suunnitelmat

Aikuisen kehitystehtäviä Nuorena aikuisena: Itsenäistyminen lapsuudenkodist a Ammattialan valinta ja kouluttautuminen Oman maailmankuvan selkiyttäminen Parisuhteen/mui den läheisten ihmissuhteiden solmiminen

Aikuisen kehitystehtäviä Keski-iässä: Lasten kasvattaminen/m uista läheisistä huolehtiminen Osallistuminen työelämään/urak ehityk-sen edistäminen Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tehtävät

Kasvattajien tärkeimpiä tehtäviä: Turvallisen ja virikkeisen kasvuympäristön järjestäminen lapselle Ohjaavien vuorovaikutussuhteiden tarjoaminen Rakkauden osoittaminen ja rajojen asettaminen

Aikuisen kiintymystyylit

Aikuisen kiintymystyylit (Kaisa Männikkö, oppikirjassa s. 137)

Aikuisen kiintymystyylit Mitkä muut tekijät kuin lapsuuskokemukset voisivat selittää miesten ja naisten välisiä eroja kiintymystyyleissä?

Rakkauden psykologiaa Aihetta tutkineet mm. Kaarina Määttä, Tony Dunderfeldt Nuoret aikuiset pitävät perinteistä, kristillismoraalist a rakkautta tärkeänä parisuhteen perustana (kunnioitus, voima, elämän tarkoitus)

Rakkauden psykologiaa Määtän tutkimuksen mukaan miesten suhtautuminen rakkauteen romanttisempaa Naisten täytyi tuntea partneri tarkkaan ennen suhteeseen lähtemistä Naisten suhtautuminen seksuaalisuutee n kontrolloidumpaa Parisuhteelle asetetaan kovia vaatimuksia: kahden sijaan yksi Kuitenkin lähes puolet avioliitoista päätyy eroon Ja usein uskotaan, että vika partnerissa – ei perinteisissä haaveissa

Rakkauden psykologiaa Määtän näkemyksen mukaan liian suuret, parisuhteelle asetetut paineet johtavat pettymyksiin Ihmiset ”hukassa itsensä kanssa” → monet elävät parisuhdeongel missa ymmärtämättä mistä ne johtuvat Miehillä ehkä enemmän odotuksia rakkauden suhteen samalla kun he ovat naisia kykenemättömä mpiä erittelemään tunteitaan

Rakkauden psykologiaa Millaisia odotuksia teillä on parisuhteelle, rakkaudelle…?

Tasapainoisen parisuhteen kehitys: 1. Parisuhteen symbioosivaihe - halutaan jakaa kaikki toisen kanssa, partneria ihannoidaan 2. Itsenäistymisvaihe - partnerin ominaisuudet arvioidaan realistisesti 3. Kumppanuusvaihe - erilaisuus ja itsenäistyminen hyväksytään

Avioerosta toipumiseen vaikuttavia tekijöitä Vanhempana toimiminen: lasten kanssa keskustelu, turvallisuudentun teen ylläpitäminen Lasten yhteys molempiin vanhempiin Vanhemmuuden jakaminen Sosiaaliset tukiverkostot Muiden stressitekijöiden minimointi Taloudellinen tuki

Ammatillisen identiteetin osatekijät Kompetenssi ”olen hyvä siinä mitä teen” Sitoutuminen ”kannan vastuun työstäni ja sitoudun” Tyytyväisyys ”saan työstäni tyydytystä ja mielihyvää” Korvaus ”saan työstäni palkkaa”

Vanhuus Sosiaalisesti määriteltävä käsite Vanhuuseläke n. 65 v./Suomi Gerontologia 75 – 80 v. Ruumis, mieli, henkiset kyvyt, sosiaaliset muutokset, elämäntapa, olosuhteet, toimintakyky

Psykologinen ikääntyminen Toiminnot eivät heikkene vaan muuttuvat Suoritustaso säilyy, mutta tarvitaan enemmän aikaa ja suoritustapoja Viisaus = harkintakyky, suhteellisuudent aju, kokonaisuuksien hahmottaminen

Psykologinen ikääntyminen Heikkeneviä toimintoja Lyhytkestoinen muisti Ulkoaoppiminen Nopea päättely Laaja-alainen tarkkaavaisuus Monen tehtävän rinnakkainsuoritt ami-nen

Onnistuva vanheneminen